Agility on vauhdikas koiraurheilulaji, jota Suomessa harrastaa reilusti yli 10 000 harrastajaa. Agilityn valtakunnallisena kattojärjestönä toimii Suomen Agilityliitto, jolla on ollut jo useampana vuotena yli 5000 aktiivista lisenssiharrastajaa yli 250 jäsenseurassaan.

Uusien säkäluokkien mukaanottaminen on historiallista ja voi muuttaa lajin harrastajamääriä vieläkin suuremmiksi.

Nykyiset säkäluokat haasteellisia

Agility on tarkoitettu kaikkien koirien lajiksi, mutta tiettyjen rotujen kilpaileminen on koirien koon tai rakenteen takia käytännössä mahdotonta. Suurimmalla osalla koirista voi harrastaa lajia, mutta tavoitteellinen kilpaileminen on joillekin koiraroduille miltei mahdotonta. Jättiläiskokoisten koirien on hankala mahtua esimerkiksi putken läpi. Erittäin raskaiden ja todella pienien koirien on vaikea selviytyä nykyisistä hyppykorkeuksista. Agilityn säännöissä koirat jaetaan kolmeen säkäluokkaan: minit (alle 35 cm), medit (35-43 cm) ja maksit (43 cm tai yli). Vastaavasti säännöissä määritetään kunkin säkäluokan hyppykorkeudet: minit (25-35 cm), medit (35-45 cm) ja maksit (55-65 cm). Monien pienikokoisten maksikoirien on vaikea hypätä 65 cm korkuisia hyppyjä.

Uudet kansalliset säännöt

Tällä hetkellä Suomen agilitykentillä odotetaan viimeisimmän sääntömuutoksen vaikutuksia lajiin. Agilityliiton kevätkokous päätti monista uusista sääntömuutosehdotuksista. Kennelliiton tulee vielä hyväksyä uudet säännöt ennen niiden voimaanastumista. Nopeimmillaan uudet säännöt astuvat voimaan jo 1.1.2018. Suomessa agilitysäännöt ovat aikaisemmin noudattaneet hyvin pitkälti kansainvälisiä sääntöjä. Jokaisella maalla voi kuitenkin olla omat kansalliset sääntönsä. Nyt Suomi on ottamassa ison askeleen ja irtautuu kansainvälisistä säännöistä säkäluokkien osalta. Suomi lähtee säännöillään Ruotsin viitoittamalle tielle, ja sääntömuutosehdotuksessa on koirat jaettu viiteen eri säkäluokkaan: pikkuminit, minit, medit, pikkumaksit ja maksit. Säkäluokkien nimet voivat vielä muuttua, mutta uusien sääntöjen mukaiset säkäluokkarajat ovat: pikkuminit (alle 28 cm), minit (28-35 cm), medit (35-43 cm), pikkumaksit (43-50 cm) ja maksit (50 cm tai yli).

Vuoden 2018 alusta lähtien agility sopii urheilulajina yhä suuremmalle joukolle koiria ja niiden omistajia.

Nähdäänkö uusien rotujen nousu lajiin?

Uusien säkäluokkien mukaanottaminen on historiallista ja voi muuttaa lajin harrastajamääriä vieläkin suuremmiksi. Tätä muutosta voi verrata jopa lajin alkuaikoina tapahtuneeseen mediluokan syntyyn. Uuden säännön mukaan pikkuminit ja -maksit saavat halutessaan jatkaa samassa säkäluokassa kuin nykyäänkin, mutta halutessaan koirat voivat kisata omissa luokissaan. Sääntömuutoksessa päätettiin myös laskea hyppykorkeuksia järjestäen 5 cm. Muutokset ovat erityisen tervetulleita todella pienten koirien sekä juuri ja juuri maksiluokkaan mitattujen koirien omistajille. Nyt monet koirat voivat aloittaa tavoitteellisen kilpailemisen, ja sitä kautta motivaatio lajin parissa pysymiseen voi kasvaa.

Kukaan ei voi varmasti tietää, mitä kaikkea sääntömuutokset tuovat tullessaan. Aika näyttää, kuinka suuria muutoksia lajiin tämä muutos aiheuttaa, mutta se on varmaa, että monille koirille tämä on lottovoitto. Vuoden 2018 alusta lähtien agility sopii urheilulajina yhä suuremmalle joukolle koiria ja niiden omistajia. Toivottavasti mahdollisimman moni uusista harrastajista innostuisi myös kisaamaan. Uusien sääntömuutosten myötä Suomessa saatetaan käynnistää viralliset kilpailut mm. Gamblersissä ja Snookerissa. Toivottavasti kaikki lajiniilot antavat aikaa lajin kehitykselle eivätkä hätiköidysti lyttää nyt tehtyjä päätöksiä. Mikäli lajia ei kehitetä, laji helposti näivettyy. Agility on erinomainen laji suurimmalle osalle koiraroduista, ja seuraavassa artikkelissani pohdin tavoitteenasettelun tärkeyttä agilityharrastuksessa.

Artikkelikuva: Oona Pesonen


MAINOS
Ville Liukka
Nimeni on Ville Liukka ja olen intohimoinen agilityurheilija ja -kouluttaja. Olen aloittanut kilpailemisen/kouluttamisen vuonna 2005 ja vuoden 2007 jälkeen olen kilpaillut yli 1300 virallista agilitystarttia yksinomaan Suomessa. Viime vuosina olen lisännyt kilpailemista myös ulkomailla. Toistaiseksi paras saavutukseni on maajoukkuekarsintojen voitto vuonna 2014 espanjanvesikoira Ronjan kanssa. Olen edustanut kerran Suomea maailmanmestaruuskisoissa ja neljästi European Openissa. Kilpailemisen lisäksi valmennan ja koulutan osa-aikaisesti toiminimeni Liukkagi nimissä. Aiemmin olen kouluttanut edustamissani seuroissa. Olen Suomen agilityliiton liittokouluttaja ja vaikutan Suomen Agilityliiton hallituksessa sekä kilpailutoimikunnassa. Toimin myös Helsingin Agility Urheilijat ryn puheenjohtajana. Näiden vuosien ja monien erilaisten agilityroolien sekä niiden tuoman kokemusten myötä toimin SporttiRakin agilityasiantuntijana.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän