Edellisen kirjoitukseni johdosta käydyn keskustelun innoittamana ajattelin, että voisi olla hyvä hieman avata, mitä operantilla koulutuksella oikeastaan tarkoitan. Koetan tässä kirjoituksesta avata joitakin keskeisiä termejä ja kuvailla operantin koulutuksen muista menetelmistä erottavaa koiran omaa aktiivisuutta.
Operantti koulutus etenee vähän niin kuin peli, jossa koira omalla käytöksellään yrittää saada kouluttajansa palkitsemaan itsensä.
Operantti koulutus
Operantti koulutus ei ole tieteellinen termi, mutta se on vakiintunut tarkoittamaan koulutustapaa, joka perustuu B.F. Skinnerin (ja hänen edeltäjiensä) oppimista käsitteleviin tutkimuksiin 1900-luvun alkupuolella. Skinnerin tutkimuksen mukaan oppiminen perustuu käytöksen vahvistumiseen positiivisten kokemusten kautta ja sen vähenemiseen rankaisun seurauksena. Teorian mukaan sekä vahvisteista että rankaisuista on olemassa niin negatiivinen (otetaan jotain pois) kuin positiivinenkin (lisätään) versio. Termit ovat tässä teoriassa matemaattisia, niillä ei ole tunnesisältöä. Positiivinen ei siis tarkoita hyvää eikä negatiivinen pahaa.
Oikean käytöksen vahvistaminen ja väärän rankaiseminen ovat jossain muodossa läsnä kaikessa koulutuksessa. Kun puhutaan operantista koulutuksesta, tarkoitetaan yleensä koulutustapaa, jossa käytetään hyödyksi myös eläimen omaa aktiivisuutta ja omatoimisen oivalluksen voimaa. Tämä on operantin koulutuksen ydin ja suurin ero muihin menetelmiin. Koulutustavan teho perustuu siihen, että koira oppii ymmärtämään syy-seuraussuhteita ja tietää millä keinoin sen on mahdollista saada haluamansa. Koiran annetaan siis itse koittaa, mikä on kannattavaa ja millä käytöksellä se himoitsemansa palkinnon saisi. Operantti koulutus pohjaa Skinnerin tutkimuksiin, mutta siinä hyödynnetään hänen jälkeensä tehtyä oppimisen ja käyttäytymisen tutkimusta (mm. stressin vaikutus oppimiseen) sekä operantin koulutuksen edelläkävijöiden työtä (Marian Breland, Bob Bailey, Karen Pryor, Simon Prins jne.).
Aktiivisen houkuteltavana olon ja itsenäisen yrittämisen ero
Operantti koulutus perustuu siis koiran omaan aktiiviseen yritteliäisyyteen. Koulutus etenee vähän niin kuin peli, jossa koira omalla käytöksellään yrittää saada kouluttajansa palkitsemaan itsensä. Kyse ei siis ole siitä, kuinka innoissaan koira koulutuksesta on tai kuinka intensiivisesti se suorittaa tehtävää. Operantissa koulutuksessa pyritään siihen, että koira itsenäisesti (ilman kouluttajan apuja tai vihjeitä) ehdottelee uusia asioita. Näillä kahdella videolla on taitavasti, mutta hyvin eri tavoin koulutettuja koiria.
https://www.youtube.com/watch?v=L0XuafyPwkg Tällä videolla koira aktiivisesti itse tarjoaa uutta käytöstä. Se toimii operantisti.
http://www.peter-scherk.de/category/videos/ Tällä videolla koirat tarjoavat hyvin aktiivisesti niille opetettua käytöstä.
Passiivisuus – operantin vastakohta
Houkuttelulla ja muulla lempeällä ohjauksella on tietenkin paikkansa koiran koulutuksessa. Ne eivät kuitenkaan kuulu operanttiin koulutukseen. Mitä passiivisemmaksi koira on oppinut (eli mitä enemmän se odottaa ihmiseltä ohjeita), sitä vaikeampi sitä on kouluttaa operantisti.
Operantti koira
Koiraa, joka toimii operantisti eli ratkoo ongelmia yrityksen ja erehdyksen kautta, voidaan kutsua operantiksi koiraksi.
Ehdollinen vahviste/rangaistus
Jotta koira tietäisi mistä sitä palkitaan tai rankaistaan, on palkinnon/rangaistuksen ajoituttava juuri oikeaan hetkeen. Käytännössä tämä on usein todella hankala toteuttaa. Siksi ajoituksen apuna käytetään merkkejä (yleensä ääni, yleensä naksutin), joka tarkoittaa joko ”palkinto tulossa” (ehdollinen vahviste) tai ”rangaistus tulossa” (ehdollinen rangaistus). Merkit eivät siis itsessään tarkoita koiralle mitään, vaan niiden merkitys opetetaan koiralle.
Miten koirasta saadaan tottelevainen, jos sen kerran halutaan olevan oma-aloitteinen?
Yksi yleisimmistä operantin koulutuksen väärinkäsityksistä on, että tällä menetelmällä opetettu eläin saa tehdä, mitä tahtoo. Näin ei kuitenkaan missään nimessä ole. Koulutus perustuu ajatukselle ”saat mitä haluat, kun teet, mitä minä haluan”. Oma-aloitteisuus on siis osa koulutusprosessia. Kun prosessi on saatettu loppuun, koira tietää hyvinkin tarkasti, mitä siltä vaaditaan.
Koiran perustarpeista on siis huolehdittava riippumatta siitä, miten hyvin se koulutuksessa suoriutuu.
Onko operantti koulutus kilttiä?
Onko operantti koulutustapa eettisempi kuin jokin muu menetelmä? Onko kyseessä kukkahattujen yltiöpositiivinen tapa muokata eläimen käytöstä? On se… Ja ei ole. Operantisti voi kouluttaa vahingoittamatta eläintä lainkaan. Toisaalta jos on huono kouluttaja tai ei vain yksinkertaisesti välitä koiran hyvinvoinnista, saattaa sille aiheutua vakavia hyvinvointiongelmia. Itse menetelmä ei vahingoita koiraa. Se, millaisia palkintoja ja/tai rankaisuja koulutukseensa sisällyttää, vaikuttaa kuitenkin koiran hyvinvointiin aivan samalla tavalla, kuin mitä tahansa muutakin menetelmää käytettäessä. Kouluttaja voi myös taitamattomuuttaan vahvistaa vääriä ja vahingollisia käytöksiä tai mielentilaa.
Vinkkejä kiltimpään koulutukseen
Stressinhallinta – Koiran voi opettaa suhtautumaan kiihdyttäviinkin tilanteisiin tyynesti. Älä anna koiralle sen himoitsemaa palkintoa, ennen kuin sen mielentila on oikea. Aloita harjoittelu ensin pienestä ärsykkeestä ja etene vähitellen kohti suurempia tunteita.
Luopuminen – ”Saat sen, mistä luovut” toimii koirankin koulutuksessa. Tämä auttaa stressinhallinnassa ja toimii hyvänä perusharjoituksena hallinnan koulutukseen.
Älä kiristä perustarpeilla – Mitä haastavampia tehtäviä koiralle opetetaan, sitä suurempia palkintoja usein tarvitaan. Palkinnon arvoa voi joissain tapauksissa nostaa sitä säännöstelemällä. Koiran on kuitenkin voitava saada tyydyttää perustarpeensa ilmaiseksi. Esimerkiksi syömisen, juomisen tai sosiaalisten kontaktien rajaaminen niin, että koira saa niitä vain onnistuessaan altistaa vakaville hyvinvointiongelmille. Koiran perustarpeista on siis huolehdittava riippumatta siitä, miten hyvin se koulutuksessa suoriutuu.
Oikein mitoitetut rangaistukset – Operantisti voi kouluttaa niin kauan, kun käytettävät rangaistukset eivät passivoi koiraa niin paljon, ettei se enää tarjoa uusia käytöksiä oma-aloitteisesti. Oleellista on, että operantti koulutus onnistuu ilman pelkoa aiheuttavia rangaistuksia. Kirjoitan erilaisista rangaistuksista ja niiden vaikutuksesta koiraan seuraavassa blogikirjoituksessani lisää.
Varmista koiran oikea mielentila – Se mielentila, jossa koira on koulutettaessa, on mielentila, jossa se jatkossa työskentelee. Varmista siis, että koira ei koulutustilanteessa ole liian kiihtynyt ja että se ei pelkää mitään. Huolehdi myös koiran fyysisestä hyvinvoinnista, jotta väsymys, kipu tai muu fyysinen paha olo eivät yhdisty opetettavaan asiaan.
Operantti koulutus käytännössä
- Päätä tavoite ja pilko se niin moneen välitavoitteeseen (kriteeri) kuin mahdollista. Jos esimerkiksi haluat opettaa koiran peruuttamaan, kriteerilista voisi olla seuraavanlainen: koira nojaa vähän taaksepäin, koira nojaa enemmän taaksepäin, koira liikauttaa yhtä tassua taaksepäin, koira liikauttaa samaa tassua vähän enemmän taaksepäin, koira liikauttaa myös toista tassua jne.
- Aloita pienimmästä kriteeristä (koira nojaa vähän taaksepäin). Odota, että koiran paino siirtyy taaksepäin, merkitse tuo kyseinen kohta ehdollisella vahvisteella (esim. naksu) ja palkitse koira.
- Kun koira selvästi tietää, miten saa sinulta palkinnon (nojaa tietoisesti taaksepäin), nosta kriteeriä. Odota että koira nojaa taaksepäin hieman enemmän ja palkitse se vasta sitten. Etene näin kaikki välitavoitteesi läpi käyden, kunnes koira osaa peruuttaa haluamallasi tavalla.
Rangaistuksen käyttö operantin koulutuksen aikana
Käytännössä palkinnon käytön mukana kulkee aina negatiivinen rangaistus; vääriä yrityksiä ei palkita, jolloin väärästä yrityksestä seuraa negatiivinen rangaistus (koira ei saa palkintoa). Jos rangaistusta halutaan alleviivata, käytetään rangaistukseen yhdistettyä ehdollista vahvistetta (esim. ”OHO”). Positiivisen rangaistuksen käyttö voi joissain tapauksissa olla tehokas lisä. Tällöinkin koiralle pitää selkeästi kertoa, mistä se rangaistuksen saa (ellei sitä muutoin voida ajoittaa täydellisesti). Huom! Samaa ehdollista vahvistetta ei kannata käyttää negatiiviseen ja positiiviseen rangaistukseen yhdistettynä. Kerron rangaistusten käytöstä seuraavassa blogikirjoituksessa enemmän.
Operantti koulutus muun koulutuksen tehokeinona
Koska operantti koulutus perustuu koiran aktiivisuuteen tarjota uusia käytöksiä, on koira opetettava operantiksi. Tämä vie aina aikaa. Jos koiralla ei ole lainkaan kokemusta koulutettavana olemisesta, se oppii pelin hengen yleensä nopeasti (”tarjoa jotain ja ota selvää, millä saat ihmisen antamaan itsellesi palkinnon”). Mitä enemmän koiraa on koulutettu niin, että se on ollut passiivisessa roolissa (ihminen tekee aloitteet, houkuttelee, ohjaa jne.), sitä enemmän aikaa vaaditaan siihen, että se alkaa tarjota itse uusia käytöksiä. Siksi operantin koulutuksen käyttäminen muun tyyppisen koulutuksen tehokeinona ei yleensä onnistu kovin hyvin.
Artikkelikuva: Oona Pesonen
MAINOS
