Harjoittelustasi tulee laadukkaampaa, kun ensin suunnittelet, mitä jokaisella harjoituskerralla tulee tapahtumaan. Käytä muutama minuutti ja mieti, mikä on tämän harjoituskerran tavoite, mitä liikkeiden osia harjoittelet, miltä liikkeen pitäisi valmiina näyttää, miten aiot harjoitella sitä, mitä teet, jos harjoitus ei toimi.

Selkeän suunnitelman kanssa koiran edistyminen voi olla nopeaakin ja joitakin koulutusvaiheita voi kokeilla jättää jopa välistä.

1. Aseta tavoite

Mieti, mikä on tavoitteesi koirasi kanssa. Se voi olla kokemus kilpailemisesta, koulutustunnus, arvokilpailut tai joku muu. Mieti sitten, mitkä ovat tavoitteeseen johtavat välitavoitteet. Uskalla asettaa rima korkealle. Esimerkiksi palveluskoirien SM-kilpailutavoitteeseen välitavoitteet olisivat BH-koe, 1-luokan koe, 2-luokan koe ja 3-luokasta tarvittavat kolme koulutustunnusta. Asennoidu valmiiksi niin, että vaikka epäonnistumisia tulisi, niin tavoitteesta ei missään vaiheessa luovuta, sitä vaan siirretään eteenpäin.

2. Tee koulutussuunnitelma

Liikkeiden kouluttaminen ensimmäisestä harjoituksesta valmiiksi liikkeeksi on hyvä suunnitella. Silloin kaikki koulutusvaiheet ovat selkeinä mielessä. Vaatimustaso (kriteeri) nousee vaihe vaiheelta. Selkeän suunnitelman kanssa koiran edistyminen voi olla nopeaakin ja joitakin koulutusvaiheita voi kokeilla jättää jopa välistä. Vastaavasti kehityksen pysähtyessä (kriteeri on liian vaikea), palataan koulutussuunnitelmassa edelliseen vaiheeseen, jota harjoitellaan lisää. Kaikki koiralle opetettavat liikkeet pilkotaan koulutussuunnitelmaan pieniin osa-alueisiin. Suunnitelman mukaan koiralle opetetaan yksi osa kerrallaan. Kun koira osaa monta osaa erikseen, ketjutetaan osat yhteen. Suunnitelman loppuun muistetaan lisätä koulutusvaiheeksi harjoittelu eri ympäristöissä, eri häiriöiden lähellä sekä keston, määrän ja etäisyyden lisääminen. Kun kaikista tavoitteeseen johtavista koeliikkeistä on tehty omat koulutussuunnitelmansa, otetaan aloittelevalle koiralle jokaisesta ensimmäinen koulutusvaihe omaan treenisuunnitelmaan mukaan.

Esimerkki esineen pitämisen koulutussuunnitelmasta:

Koulutusvaihe Kriteeri
1 Koira koskettaa esinettä, jota ohjaaja pitää kädessään.
2 Koira avaa suunsa kädessä pidettävän esineen lähellä.
3 Koira tarttuu esineeseen hampaillaan.
4 Koira pitää esinettä 1 sekunnin.
5 Koira pitää esinettä 2 sekuntia.
6 Koira pitää esinettä 3 sekuntia.
7 Koira pitää esinettä 5 sekuntia.
8 Koira nostaa esineen maasta.
9 Koira kantaa esinettä kulkiessaan ohjaajan vierellä.
10 Koira istuu ohjaajan sivulla/edessä ja pitää esinettä 2-10 sekuntia.
11

 

Koira istuu ohjaajan sivulla/edessä ja pitää esinettä 2-10 sekuntia, kun ohjaaja koskee esineeseen tai vetää esinettä varovasti pois koiralta.

3. Mitä liikkeitä harjoittelen tänään?

Toiset harjoituspäivät voivat olla vauhtiharjoituspäiviä, joissa on esimerkiksi noutoja, luoksetulo ja eteenlähetys. Toiset harjoituspäivät ovat kevyitä (esim. perusasentoja, sivulletuloja, kapulan pitoa), jotta koira voi palautua ja jaksaa paremmin. Varsinkin nuoren koiran on helpompi orientoitua päivän harjoituksiin, kun ne ovat kaikki samankaltaista viretilaa. Kun olet valinnut päivän harjoiteltavat liikkeet, katso koulutussuunnitelmasta kunkin liikkeen menossa oleva koulutusvaihe ja kirjoita se lapulle.
Esimerkki kevyen päivän treenisuunnitelmasta:

Koulutus-suunnitelman nimi Koulutusvaihe/kriteeri Tavoite Lelut, tarvikkeet
Seuraaminen Perusasennossa pysyminen 2-10 sek. Suora, tiivis, ryhdikäs, hyvä ilme Patukka
Luoksetulo Etuperusasentoon tulo lyhyeltä matkalta
(n. 1-2 m)
Suora, tiivis, ryhdikäs, hyvä ilme Patukka
Nouto Kapulan pito 5-10 sekuntia varma, rauhallinen ote, hyvä ilme Pehmopallo, kapula

Harjoituksen alussa koira on innokkaimmillaan ja energisimmillään. Jos päivän harjoitus sisältää sekä vauhdikkaita liikkeitä että rauhallisempia keskittymistä vaativia liikkeitä, kannattaa nuoren koiran kanssa tehdä aluksi aktiiviset ja energiset liikkeet ensin (noudot ym.) ja esimerkiksi paikallamakuu viimeisenä. Myöhemmin kun koira on osaavampi, voi tehdä paikallamakuun ensin ja siten luoda koiralle enemmän haastetta.

treenisuunnitelma_kapulan_pito

4. Harjoittelu muuttuu koiran edistyessä

Kun koira alkaa osata hyvin eri liikkeiden osat, alkaa varsinaisten liikkeiden harjoittelu. Koska koiran osaaminen lähestyy kilpailuja, on aika myös harjoitella kilpailunomaisissa tilanteissa ja uusissa paikoissa, joissa on ihmisiä ja koiria. Jotta harjoittelu on kilpailunomaista ja nousujohteista, kannattaa etsiä itselleen saman tasoinen (tai parempi) harjoituskaveri ja -tiimi. Tason tulee olla haastava, jotta ei tyydytä eikä urauduta mukavuusalueelle. Tiimi on parhaimmillaan kultaakin kalliimpi. Se motivoi, innostaa, kehittää ja hioo treenin mahdollisimman laadukkaaksi. Oppiessaan toistensa tavat, koulutusmetodit ja kehityskohteet tiimin yhteistyö ja -henki hioutuu huippuunsa. Kilpailunomaisissa harjoituksissa on hyvä muistaa, että kentällä on riittävän usein mukana harjoituspari, paikallaolopaalut, paikallaolopiilo, pitkän seuraamisliikkeen aloituspiste, esteet, kapulat ja kapulateline, tuomari, ampuja sekä henkilöryhmä. Aloituspiste on hyvä merkki ohjaajalle, että hän pysyy suorissa linjoissa kentällä, ja aloituspiste on hyvä koiralle, jotta se oppii, että tästä pisteestä aloitetaan toisinaan seuraaminen ja ampuminen, toisinaan pysähdysliikkeet ja toisinaan taas eteenlähetys. Näihin liikkeisiin voi tarvita yksilöllisesti aavistuksen eri vireet ja koiran on hyvä oppia ne.

5. Harjoitusten arviointi

Omia harjoituksia kannattaa aina arvioida. Päiväkirjan, idealistan tai oivallusten kirjoittaminen ja videointi ovat kuin laittaisi aarteita talteen. Hyödyllisiä tietoaarteita, jotka helposti unohtuvat, jos niitä ei taltioi. Arviointi on samalla osa seuraavan treenipäivän suunnitelman tekoa. Harjoittelun laatu paranee huimasti, kun käyttää aikaa suunnitteluun ja arviointiin.

6. Kisakokemusten hyödyntäminen

Kilpailuissa ja kokeissa saa arvokasta tietoa siitä, miten tähänastinen harjoittelu on onnistunut. Analysoi jälkeenpäin, miten suoritus meni videon ja ystävien huomioiden perusteella. Unohda tulos ja mieti puhtaasti suoritusta. Et voi vaikuttaa tulokseen, mutta voit aina vaikuttaa suoritukseen – ja hyvillä suorituksilla saa hyviä tuloksia! Tee kaksi listaa, joista toiseen poimit ne osa-alueet, joihin olit tyytyväinen ja toiseen ne, joita haluat parantaa. Parannettavien lista on etusijalla tulevissa treenisuunnitelmissasi. Näin harjoittelusta tulee tavoitteellista ja saat treenisuunnitelmaan tärkeysjärjestyksen.
Kun parannettavien listalla on jokin liikkeen osa, on tärkeätä, että irrotetaan tämä yksi parannettava osa-alue käytösketjusta ja harjoitellaan se kuntoon.

Sen jälkeen osa laitetaan takaisin käytösketjuun ja testataan, että se toimii. Koeliikkeet (käytösketjut) voidaan paloitella hämmästyttävän pieniin osiin tarvittaessa. Jopa korvien asentoa voi vahvistaa eri liikkeen osissa. Maastolajeissa kannattaa ajatella esimerkiksi hakuradan suorittaminen kokonaisuutena (iso käytösketju). Kun siellä jokin osa-alue ei toimi, niin otetaan se osa käytösketjusta irti ja riisutaan kaikki muu ylimääräinen pois. Harjoitukseen tulee vain se olennainen osa, joka harjoitellaan sujuvaksi ja kuntoon, kunnes se taas palautetaan koko käytösketjuun testattavaksi.

7. Läsnäolo hetkessä

Treenisuunnitelma taskussaan ohjaajalle voi kentällä tapahtua sellainen ikävä tilanne, että hän on suoritusenergiassa enemmän kuin läsnäolevassa tilassa. Ohjaaja suorittaa koko treenisuunnitelman läpi, koska oli niin suunnitellut. Tästä suorittamisesta johtuen ohjaaja saattaa jättää havaitsematta koiran jonkin toiminnan, joka tarvitsisi pysähtymistä, syventymistä, toistoja, aikaa, tilaa ja vahvisteita. Ohjaajan on hyvä elää hetkessä ja tehdä hyväksyviä havaintoja koirasta, treenistä ja yhteistyöstä. On parempi elää treenisuunnitelmasta huolimatta hetkessä niin, että harjoittelee sitä, mitä koira kulloinkin tarvitsee, sen sijaan että treenataan koko suunnitelma läpi kovalla suorittamisella. Hetkessä läsnäolo auttaa myös näkemään, jos koira ei kykenekään juuri tänään tässä hetkessä tarvittavaan aktiivisuuteen tai haluttuun vireeseen. Tässä tilanteessa kannattaa jättää harjoitus kokonaan tekemättä, tai vaatia harjoitus ”haasteena” osaavalle koiralle tai valita sellainen harjoitus, johon koiran aktiivisuustaso riittää.

8. Säännöllinen valmennuksessa käyminen

Uuden ja kokemattoman ohjaajan on vaikeaa suunnitella treenejään, kun ei ole riittävästi osaamista koiran kouluttamisesta. Ei ole kokonaiskuvaa siihen, mikä johtaa mihinkin, eikä välttämättä visiota siitä, mihin pyrkii ja mikä on omasta mielestä optimaalinen suoritus. Lukemalla oppii jotain, mutta tekemällä ja kokemuksien kautta lopulta ymmärtää, että mikä johtaa mihinkin. Uudet harrastajat käyvät onneksi monissa seminaareissa ja kursseilla saamassa oppia ja tietoa. Hyvä puoli on se, että tulee uusia työkaluja koiran rakentamiseen. Huono puoli on se, että erilaisilla työkaluilla saa erinäköistä rakennusta aikaiseksi, ja jos ohjaaja vaihtaa työkaluja vähän väliä, se voi hidastaa oppimista ja etenemistä.

Jotta koira ja ohjaaja pääsisivät mukavasti etenemään harrastusurallaan, kannattaa heti alusta asti löytää itselleen sopiva valmentaja, jonka kanssa on samaa mieltä käytetyistä koulutusmetodeista ja jonka luona voi käydä säännöllisesti harjoittelemassa koiran palkkaamista, aktiivisuuden ja keskittymisen vahvistamista, liikkeiden harjoittelua, jne. Vaikka valmennus olisi vain kerran kuukaudessa, niin se silti kannattaa. Valmentaja osaa heti sanoa, mikä olisi koirakolle sopiva koulutussuunnitelma, miten liikkeitä kannattaa harjoitella nousujohteisesti ja mitä välitavoitteita kannattaa asettaa päästäkseen lopputavoitteeseen. Tällä välttää sen, että ohjaaja tekee ensin yhdellä tavalla ja huomaa ettei asia toimi, ja sitten ohjaaja kokeilee heti jotain muuta, minkä kuulee tai näkee. Valmentajan kanssa ohjaaja oppii itse ajoissa näkemään sen, mikä on menossa vinoon lopputuloksen kannalta.

Lähde: Tavoitteena täysi 10, Palkitsemiseen perustuva tottelevaisuuskoulutus, Niina ja Kenth Svartberg