Miltä syöpä haisee?

Teksti: Anna Vättö

Wise Nose – Suomen hajuerottelu ry tutkii sekä koirien että ihmisten syöpänäytteitä tieteellisen tutkimuksen menetelmin, pyrkien erottamaan syövän hajumolekyylit koirien tarkkojen nenien avulla. 

Suomen hajuerottelu ry:n toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen kiinnostui koiran hajuaistin laajasta potentiaalista käytyään hajukoiraohjaajakurssin, ja oli mukana perustamassa yhdistystä vuonna 2013. Alku lähti innostuneesti mutta hitaasti liikkeelle. Yhdistyksen lähtökohtana on alusta asti ollut tehdä vakavasti otettavaa, tieteelliseen tutkimuksen perustuvaa työtä, mutta valmiin tutkijaryhmän löytäminen oli vaikeaa. Apurahaa ei myönnetä, ellei mukana ole tutkijalääkäriä ja tutkimusryhmää. 

Lopulta sitkeä työ palkittiin, ja tutkijoille saatiin rahoitusta. Tällä hetkellä toiminta kukoistaa, ja yhteistyötä on jopa kolmen yliopiston kanssa. Helsingin, Itä-Suomen sekä Turun yliopiston kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä, ja yhdistyksellä on käynnissä kaksi samanaikaista tutkimusprojektia. Koirien nisäsyöpätutkimuksen lisäksi tutkitaan myös ihmisten syöpää. 

Yhdistyksen toiminta pyörii täysin lahjoitusten turvin. Svenska kulturfonden rahoittaa tutkijoita ja näytteitä, ja päärahoittajan, Jenny ja Antti Wihurin rahaston, avulla yhdistys on juuri saanut uuden hajulaboratorion. Uusissa tiloissa on hyvä työskennellä, mutta koirilta ja ohjaajilta puuttuu rahoitus. 

“Lähtökohtaisesti kaikki koirat ovat tähän työhön yhtä hyviä, sillä koiran nenä on niin tarkka.”

Sitoutuminen tutkimukseen 

Tutkimukseen osallistuu pääsääntöisesti yhdistyksen jäsenten koiria, ja tällä hetkellä mukana on noin 20 koiraa. Toimintaan haetaan mukaan avointen hakemusten kautta, ja kiinnostuneita on paljon. Harjoitteluun on kuitenkin kyettävä sitoutumaan ehdoitta, sillä resurssit ovat rajalliset. Osallistujille ei voida tällä hetkellä maksaa palkkaa, ja myös toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen on tehnyt vapaaehtoistyötä koiriensa kanssa palkatta jo viiden vuoden ajan. 

– Treenaamme säännöllisesti kaksi kertaa viikossa Helsingissä hajulaboratoriossa, Susanna kertoo. 

Monet ohjaajista ovat käyneet yhdistyksen oman hajuerottelukoulutuksen, ja myös koirilla on usein hajuerottelutaustaa. Tärkeintä kuitenkin on halu oppia ja sitoutua yhteisiin koulutusmenetelmiin. Ohjaajan on kyettävä kuuntelemaan ohjeita, ja hänen on oltava täsmällinen ja rauhallinen. Koirakolla on oltava hyvä, luottamuksellinen suhde. 

– Tämä voi olla monille herkkä aihe, mutta täällä treenaamme tietyn protokollan mukaan. Kukaan ei voi sooloilla, Susanna korostaa. 

Syöpää etsivän koiran rodulla ei ole väliä, mutta koiran on oltava terve; sillä ei voi olla kroonisia, keskittymistä häiritseviä sairauksia. Koira työskentelee melko itsenäisesti, joten sen on kyettävä keskittymään tekemiseen täysin. Koira ei voi olla häiriöherkkä, ja sen on oltava helposti motivoitavissa. 

– Lähtökohtaisesti kaikki koirat ovat tähän työhön yhtä hyviä, sillä koiran nenä on niin tarkka, Susanna kertoo. 

Jokainen treeni seuraa protokollaa

Myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ville Vihne korostaa toiminnan tieteellistä pohjaa ja treenien suunnitelmallisuutta. 

– Jokainen treenikerta kirjataan ylös, ja koko prosessi on hyvin tarkoin määritelty, Vihne painottaa. 

Käytännön treeneissä syövän hajua haistellaan ainoastaan hajuerotteluradalla. Tarkoituksena ei ole opettaa koiria haistamaan sairauksia suoraan ihmisestä, sillä tämä aiheuttaisi helposti turhaa paniikkia.

– Tällä hetkellä emme tiedä, haiseeko jokin toinen sairaus samalta kuin syöpä. Väärä diagnoosi voi pilata ihmisen elämän, Susanna Paavilainen varoittaa. 

Koirien käytölle sairauksien etsinnässä on oltava tieteellinen, tutkittu ja todistettu pohja: Suomen hajuerottelu ry:n tutkimus toteutetaan kaksoissokkotutkimuksena. Koiran on itse kyettävä löytämään positiivisista näytteistä yhdistävä tekijä, eikä kukaan tiloissa oleva tiedä positiivisen näytteen sijaintia. Samat näytteet analysoidaan massaspektrometrilla Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Analyysissa tutkitaan eroja terveiden, sairastuneiden ja hyvänlaatuisten näytteiden välillä. Koirat löytävät eroavaisuudet helposti, mutta laitteet tai ihmiset eivät. 

– Koirat ovat osoittautuneet hyvin luotettaviksi tunnistajiksi, ja tieteellinen menetelmä varmistaa tulokset, Susanna kertoo. 

Koirakot noudattavat yksilöllistä treenisuunnitelmaa. Koulutusprosessi aloitetaan treenaamalla hajuerotteluradan rutiinit kuntoon, ja alussa koirakot treenaavat omilla hajuillaan. Ensimmäisen vaiheen läpäistyään koirakko voi siirtyä toiseen vaiheeseen, jossa koirille opetetaan syövän hajua. Kun koirat ovat luotettavasti oppineet tunnistamaan syövän, ja läpäisseet tasotestin, siirtyvät ne kolmanteen vaiheeseen eli tekemään tutkimusta. Koirien edistymistä ja tasoa tarkkaillaan jatkuvasti, ja tarvittaessa ne palaavat takaisin toiseen vaiheeseen. 

– Tämä ei ole kilpailua siitä, kenen koira haistaa parhaiten. Me teemme tieteellistä tutkimusta yhteisen hyvän vuoksi, Susanna korostaa. 

Syövän haju löydettävä 

Koiran nenä pystyy käsittelemään hajuja aivan eri tasolla kuin mikään ihmisen rakentama instrumentti – tai ihmisen oma nenä. Koiran nenä uusii epiteelejään, ja pystyy siten puhdistamaan itse itsensä. Koiralle hajun tunnistamiseen riittää 100 molekyyliä, kun laite puolestaan tarvitsee niitä 18 miljoonaa. Koirilla on siis potentiaalia paljon. 

– Tutkimuksen valmistuessa voi olla mahdollista, että koirat olisivat suoraan mukana syövän tai muiden sairauksien seulonnassa, Ville Vihne kertoo. 

Myös Susanna Paavilainen haaveilee jo tulevaisuudesta. Syöpätutkimuksen jälkeen hänen toiveenaan on paneutua muiden vaikeasti diagnosoitavien sairauksien havaitsemiseen ajoissa. Esimerkiksi Alzheimerin tauti on sairaus, jota on vaikea ennakoida, sillä kliinisellä puolella tähän ei ole keinoja. Tällä hetkellä kuitenkin kriittisintä on selvittää ja yksilöidä, mitkä ovat ne yhdisteet ja molekyylit, jotka koira erottaa. 

– Karkeasti voi sanoa, että homma kyllä toimii, mutta emme tiedä miksi. Meidän on selvitettävä, miltä syöpä haisee, Susanna Paavilainen summaa. 

Wise nose – Suomen hajuerottelu ry:n toiminnan ja tutkimuksen jatkuvuus on saatava turvattua ulkopuolisella rahoituksella. Yhdistyksen toimintaan ja lahjoituksiin voit tutustua tarkemmin heidän sivuillaan.