Koirallani ei ole kaikki hyvin?

Kun epäilee koiransa voivan huonosti, saattaa hätääntyä ja haluaa toimia nopeasti. Sitä ehkä ajattelee, että käynti ammattilaisen luona selvittää kyllä kaiken. Koiran vointia pitää kuitenkin kartoittaa ennen asiantuntijan luo menemistä. Mitä enemmän tiedät koirasi voinnista, sen suuremmalla todennäköisyydellä asia selviää ja kustannuksetkin saattavat olla pienemmät. Oli kyseessä sitten eläinlääkäri, kouluttaja, hieroja, fysioterapeutti, ruokinnan asiantuntija tai vaikka osteopaatti, kaikki hyötyvät tiedosta, jota voit tarjota!

Tiedätkö millainen on terve koirasi?

Omistajan tekemä havainnointi ja arviointi on tärkein osa koiran hyvinvoinnin selvittämistä. Oman koiran tarkkaileminen voi olla tottumattomalle hankalaa. Koira viestii huonosta voinnista joskus hyvin pienillä käytösmuutoksilla, joita omistajan on vaikea havaita. Kirjaaminen helpottaa tätä havainnointia suuresti ja sen avulla havainnoinnista saa tehtyä itselleen rutiinin. Kirjaamista kannattaa tehdä ainakin viikon verran, kun etsitään syytä johonkin. Kun tiedät lisäksi, millainen on terve koirasi, tunnistat nopeammin ja paremmin, kun asiat eivät ole kunnossa. Havainnointia kannattaa siis tehdä koko ajan, myös koiran ollessa terve.

Aikabudjetti kannattaa tehdä puolivuosittain

Perusasioihin kuuluu kartoittaa koiran aikabudjetti, eli laskea kuinka paljon se käyttää päivässä aikaa lepoon, nukkumiseen, oleiluun, yksinoloon, liikkumiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ihmisten ja koirien kanssa sekä ruokailuun ja ruokavirikkeisiin. Näistä ei ehkä selviä varsinaisesti syytä oireisiin, mutta ne ovat perustietoa, josta lähdetään liikkeelle. Voi selvitä, että yksinolo onkin paljon runsaampaa kuin luulit, tai nukkumista onkin oletettua vähemmän ja se kertoo jo jotain. Aikabudjetin saa tehtyä vaikka ruutupaperille tai halutessaan luoda yksityiskohtaisenkin Excel-taulukon. 

Aikabudjettia kannattaa verrata vain yleisesti muihin, sillä esimerkiksi pennun ja seniorikoiran aikabudjetti voi olla hyvin erilainen. Oleellista on pohtia, miten oman koiran aikabudjetti edesauttaa tai heikentää sen hyvinvointia ja onko siellä muutoksia, joita ei ole havainnut. Usein stressin määrän näkee aikabudjetista hyvin. Jos esimerkiksi koira stressaa yksinoloa ja sitä on runsaasti, stressiä luultavasti on liikaa.

Jos koiralla on juuri nyt kaikki hyvin, kannattaa sen aikabudjetti ehdottomasti tallentaa! Se on loistava vertailupohja tulevaisuutta ajatellen. Jos koira myöhemmin oireilee, voidaan senhetkinen aikabudjetti ottaa ylös ja verrata vanhempaan. 

Aikabudjettia voi halutessaan pilkkoa pienempiin osiin siten, että esimerkiksi liikkuminen jaotellaan palauttavaan ja treeniin tai liikkumiseen vapaana ja hihnassa tai kaikkiin neljään, riippuen siitä, millainen koiran arki ja aktiviteetit ovat. Liian pieniin osiin asioita ei ehkä kannata pilkkoa, vaan vain sen verran, mitä juuri kyseisen yksilön elämä ja mahdollisen ongelman tutkiminen vaatii.

Monet seuraavat rutiininomaisesti koiran fyysistä terveyttä silmämääräisesti, mutta vielä tehokkaampaa on ottaa tarkkailtavaksi perusasiat, vaikka puolivuosittain.

Fyysiset merkit

Osan fyysisistä merkeistä näkee verraten helposti. Jos koiralla on ripuli, sen kyllä havaitsee, mutta kaikki kannattaa miettiä läpi ja kirjata ylös, jotta ei ole vain oman muistin varassa. Ainakin vaivan ja oireiden alkamisajankohta, mahdollinen oireiden muuttuminen matkan varrella ja senhetkinen tilanne on hyvä olla ylhäällä. Nämä tiedot myös tietenkin tarvitaan mukaan mahdolliselle eläinlääkäri- tai hierojakäynnille. Hierojakin hyötyy saadessaan edes arvion siitä, milloin vaikkapa autoon hyppääminen ei enää onnistunutkaan.

Lisäksi pitää pohtia koiran fyysistä terveyttä laajemmin. Miten koira syö ja juo, ja onko tässä muutoksia. Juomisen määrä kannattaa mitata, jos epäilee sen olevan liiallista tai vähäistä. Painoa kannattaa yleensäkin seurata ja muistaa reagoida muutoksiin. Ulostamiskertojen muutos voi olla merkki jostain, samoin kuin ulosteen määrän ja sen laadun muutokset. Virtsaamiskertojenkin määrä on hyvä dokumentoida. Turkin, korvien, ihon, hampaiden ja tassunpohjien kunto tarkistetaan myös ja kirjataan, jos niissä havaitaan huolenaiheita. Koiran lämpötilan seuraaminenkin voi olla hyödyllistä. Näitä tietoja saattaa kysyä eläinlääkärin lisäksi myös kouluttaja. Mikään tieto ei ole siis turha. ”Jos mietit asiaa, kirjaa siitä ylös” on hyvä perussääntö.

Monet seuraavat rutiininomaisesti koiran fyysistä terveyttä silmämääräisesti, mutta vielä tehokkaampaa on ottaa tarkkailtavaksi perusasiat, vaikka puolivuosittain. Silloin pääsee ehkä mahdollisten pientenkin muutosten myötä puuttumaan nopeasti ongelmiin. Erityisesti pitää painottaa tietysti juuri oman koiran mahdollisia ongelmakohtia, mutta ei kannata unohtaa mitään osa-aluetta, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja arvokasta tietoa voi saada vaikka mistä. 

Liike ja aktiivisuus kertoo paljon koirasta

Usein omistaja havaitsee muutoksen koiran käytöksessä vasta, kun sitä on jo jonkin aikaa ollut tai jos se on äkillistä. Yhtäkkiä alkanut aggressio tai hoitotoimenpiteiden vastustelu herättää miettimään, mikä on vialla, mutta jos muutos on vain pieni satunnainen ele, se on paljon hankalampi huomata.

Tärkeimpiä mietittäviä seikkoja on yleinen aktiivisuus ja siinä tapahtuvat muutokset, sekä koiran yleinen mielentila ja olemus. Onko koira väsyneempi, apaattisempi tai ehkä poikkeuksellisen vilkas tai levoton. Miten se toimii vuorovaikutustilanteissa ihmisten ja koirien kanssa, onko muutoksia. Entä onko sillä jokin uusi tapa, vinkuuko se tai vastaavasti ei enää lainkaan käytä ääntään vaikka aiemmin teki sitä enemmänkin. Mikä tahansa muutos entiseen on merkki jostain. Ei aina huonommasta, mutta jokaiseen muutokseen kannattaa reagoida ja pohtia, mistä se johtuu.

Myös kuuluisa “mututuntumakin” kannattaa huomioida. Omistaja tuntee koiransa parhaiten. Jos itsestä edelleen tuntuu vahvasti siltä, että koiralla on jokin vialla, vaikka on rauhoittunut ja jutellut tukiverkostonkin kanssa, niin tilannetta kannattaa alkaa selvittää. Rauhassa, ei panikoiden, sillä se pahentaa aina asiaa.

Jokaiselle ammattilaiselle, niin hierojalle, eläinlääkärille kuin vaikka kouluttajalle, on suureksi hyödyksi, jos koiran käytöstä on kuvattu.

Valokuvaa ja filmaa

Kännykkä on hyvä dokumentoinnin apuväline ja siihen sitä käytetään yllättävän vähän. Jokaiselle ammattilaiselle, niin hierojalle, eläinlääkärille kuin vaikka kouluttajalle, on suureksi hyödyksi, jos koiran käytöstä on kuvattu. Joskus ongelmallista käytöstä tai vaikka ontumista ei edes käynnillä nähdä ja tällöin kuvat ja videot ovat erityisen arvokkaita. Sinun ei tarvitse kuvailla, vaan voit näyttää koiran käytöstä videolta, tai kun yrität muistella, miten ihottuma on pahentunut viikon aikana, kaivat vain kuvat avuksi. Näin saadaan täsmällisempää tietoa ammattilaiselle ja saatat säästää rahaa sekä aikaa.

Minne mennä? 

Asiantuntijakin pitää valita oikein. Googlesta voi aloittaa, ellei jo tiedä, minne suunnistaa. Arviot kannattaa lukea, mutta muistaa, että niihinkään ei voi sataprosenttisesti luottaa. Lähipiiriltä, kasvattajalta, harrastajilta ja rotua tuntevilta voi kysellä vinkkejä ja suosituksia. Somesta saa yleensä niin monta erilaista vastausta kuin on vastaajaa, mutta sieltäkin voi suodattua hyviä vinkkejä. Kun ottaa asiantuntijaan yhteyttä, voi aina yrittää kysellä vähän lisää. Onko toisessa päässä tietoa juuri tästä asiasta sekä millaista tietoa, koulutusta ja osaamista juuri tällä asiantuntijalla on.

Joissain tapauksissa voi kysyä hinta-arviota ja ainakin kannattaa selvittää, onko paikassa mahdollisuus tutkia juuri sinun koirasi vaivaa. Joskus tulee yllätyksenä, että röntgen ei olekaan auki tai laboratorioon pitää mennä muualle. Monet haluavat välttää suurimpia ketjuja, jotka ovat myös usein kalliimmasta päästä, mutta toisaalta ketjuilla on usein parhaat laitteet ja välineet. Jos mahdollista, ota selvää hyvästä eläinlääkäristä tai vaikka parista jo ennen kuin tarvitset niitä.  

Myös kouluttajan valinta voi olla erittäin vaativaa. Usein unohtuu, että kouluttaja on erityisen paljon tekemisissä juuri sinun kanssasi, joten henkilökemioiden on syytä toimia. Pelkkä pitkä lista lyhenteitä ei tee ketään ammattilaiseksi, mutta täysin ilman teoriaosaamista puuttuu jotain välttämätöntä. Todellinen ammattilainen ohjaa myös eteenpäin, jos oma osaaminen ei riitä. Hyvän kouluttajan tunnistaa usein myös siitä, että hänkin kyselee sinulta paljon.

Teksti: Piia Collan, eläintenkouluttaja, Koirapalvelu Collan