Osallistuin 10.-11.6.2017 mielenkiintoiseen ja antoisaan, Lohjan Koirakeskuksessa järjestettyyn kanakoiran koulutusseminaariin. Kouluttajina nähtiin Oulusta saakka tulleet Koirapalvelu Kannattavan kouluttaja Riikka Kokkonen sekä Hannu Kyllönen. Sekä Riikka että Hannu metsästävät aktiivisesti, ja tämän lisäksi Riikka on suorittanut eläin- ja ongelmakoirakouluttajan tutkinnon. Seminaarissa oli ensin teoriaosuus, jossa käytiin kattavasti läpi sitä, kuinka koirat oppivat ja miten tätä tietoa voi ja kannattaa soveltaa kanakoiran koulutukseen. Käytännön koulutus oli suunnattu nuorille koirille, ja siinä keskityttiin kanakoirametsästyksen haastavimman käytöksen eli pysähtymisen perusteiden kouluttamiseen. Käytännön koulutuksesta enemmän asiaa artikkelisarjan toisessa osassa.
Toki viikonlopun mittaisella kurssilla ehditään lähinnä harjoitella koulutustekniikoita ja käytöksen perusteita – varsinainen koulutustyö tehdään arjen koulutustilanteissa huolellisesti rakentaen. Kouluttajat painottivat myös sitä, että tämä tai mikään mukaan koulutustapa ei takaa onnistumista. Koulutuksen eteneminen vaatii ohjaajalta motivaatiota perehtyä asiaan ja taitoa soveltaa käytännön harjoituksia koiran ominaisuuksiin nähden, eikä siltikään onnistunut lopputulos ole taattu. Koulutuksen tarkoitus olikin jakaa tietoa ja antaa työkaluja kouluttamiseen sellaisille ihmisille, jotka haluavat nimenomaan kouluttaa palkitsemalla, ja haluavat välttää fyysisten rangaistusten ja pelon käyttöä koulutuksessa.
Metsästyskäyttäytymisketjun osa-alueet
Teoriaosuus aloitettiin tarkastelemalla metsästyskäyttäytymisketjua. Yleisesti siihen kuuluvat etsiminen, vaaniminen, takaa-ajo, tarttumispurenta, tappopurenta, paloittelu ja syöminen. Tämän toteuttaminen alusta loppuun ei tietenkään ole toivottavaa metsästäessä eikä ole jalostuksen ansiosta ainakaan kaikilta osin vahvana nykyajan kanakoirissa. Sen sijaan kanakoiralla metsästyskäytökseen pitäisi kuulua haku, seisonta ja riistan käsittely, avanssi eli riistan nosto, pysähtyminen ja paikallaanolo sekä nouto. Haku, seisonta ja avanssi ovat hyvin vahvasti perimän määrittelemiä käytöksiä, mutta taas avanssi, eli käytännössä takaa-ajon pysäyttäminen kesken kaiken, ja tämän lisäksi paikallaan pysyminen riistan pudotessa vaativat useimpien kanakoirien kanssa kouluttamista.
Oppimisteoria kaiken taustalla
Teoriaosuudessa käytiin hyvin läpi oppimisteorian perusteet. Kaikki kiteytyy siihen, että eläin oppii, koska käytöksen muutos kannattaa – se joko saavuttaa jotain miellyttävää tai välttää jotain epämiellyttävää. Tämä pätee kaikkiin eläimiin, myös ihmisiin. Eläin ja ihminenkin oppii aina ja koko ajan ja sen lisäksi, että oppimista tapahtuu tekojen seurauksista, yhdistyy aina asioihin, tapahtumiin ja paikkoihin erilaisia tunteita ja reaktiota kokemusten myötä. Tekojen seurauksista oppimista kutsutaan operantiksi ehdollistumiseksi, kun taas ei-tahdonalaisten tunteiden ja fysiologisten reaktioiden liittyminen johonkin asiaan on klassista ehdollistumista.
Ehdollistuminen metsästyskoiran koulutuksessa
Kumpikin oppimisprosessi on aina läsnä eläimen toiminnassa. Tämänkin kurssin koulutus painottui kahteen operantin ehdollistumisen neljästä osa-alueesta, eli positiivisen vahvistamiseen ja negatiiviseen rankaisuun. Silloin koiran tehdessä oikein, sen käytöstä vahvistetaan palkitsemalla, ja koiran tehdessä virheen, sen käytöstä vähennetään poistamalla mahdollisuus palkkioon. Positiivinen tarkoittaa lisäämistä ja vahviste on jotakin, mikä lisää käytöstä, ja negatiivinen tarkoittaa poistamista ja rankaisu jotakin, mikä vähentää käytöstä.
Operanttia ehdollistumista tapahtuu toki myös ihmisestä riippumatta, esimerkiksi riistankäsittelyä opitaan tekojen seurauksista. Jos nuoren koiran seisontaetäisyyden harjoittelu on liian röyhkeää tai varovaista ja sen tuloksena riista karkottuu eli palkkio poistuu (negatiivinen vahviste), johtaa tämä seisontaetäisyyden säätöön. Kun seisontaetäisyys on oikea, lintu pysyy palkitsevasti “piikissä” ja käytös vahvistuu. Näiden kahden osa-alueen käyttöön liittyy joitakin negatiivisiakin tunteita, lähinnä turhautumista, kun koira menettää palkkion tehdessään virheen. Pääasiallisesti koulutustilanteissa koira kuitenkin kohtaa sille myönteisiä asioita ja siten klassisen ehdollistuman kautta se yhdistää meihin, koulutustilanteeseen ja sitä ympäröiviin muihin tekijöihin turvallisen, rohkean ja iloisen tunnetilan.
Tilanne olisi toisenlainen, jos koulutuksessa käytettäisiin positiivista rankaisua eli lisättäisiin jotakin epämiellyttävää, kun halutaan vähentää jotakin koiran käytöstä, ja koiran lopettaessa poistettaisiin epämiellyttävä asia, kun halutaan lisätä vastakkaista käytöstä (silloin kyseessä on positiivisen rankaisun vastapari eli negatiivinen vahviste). Tässäkin koira kyllä oppii tekojensa seurauksista, mutta samaan aikaan tunnetila, mikä koulutustilanteeseen ja kaikkeen siihen liittyvään yhdistyy, onkin aivan toisenlainen. On tärkeää huomata, että evoluutio on tehnyt eläimistä sellaisia, että niiden on opittava nopeasti vaarallisista tilanteista, jos aikovat pysyä hengissä ja päästä lisääntymään. Tämä tarkoittaa sitä, että pysyviä pelkotiloja on suhteellisen helppo saada aikaan ja niistä on erittäin vaikea päästä eroon. Koira voi kovalla rangaistuksella oppia kerrasta olla menemättä lintujen perään, mutta sen lisäksi se saattaa jatkossa pelätä kuollakseen esimerkiksi kaikkia samankaltaisia peltoaukeita kuin missä tämä “koulutus” oli tapahtunut. Pelkotilat ovat koiralle stressaavia, yleistyvät helposti muihinkin paikkoihin ja tilanteisiin, heikentävät koiran oppimiskykyä ja saattavat johtaa ongelmakäytöksiin.
Koiran hyvinvointi etusijalla
Viikonlopun koulutuksessa painotettiin sitä, että on tärkeää pitää kaikissa tilanteissa koiran hyvinvointi etusijalla ja pitää voida myös avoimesti ja julkisesti kertoa kaikista koiran kanssa tehtävistä harjoituksista. Eläinsuojelulakikin jo linjaa, miten koiria saa kohdella koulutustilanteissa, ja ilahduttavasti kasvava määrä metsästyskoiraharrastajia vetää rajan vielä lainsäädäntöä tiukemmaksi. Koiran reilu kohtelu ja eläinystävälliset koulutustavat siis yleistyvät koko ajan, tämä seminaari vain yhtenä esimerkkinä.
Vanhat ja uudet aivot – oppiminen vaatii toimintakykyistä aivokuorta
Kaikkien nisäkkäiden aivot ovat rakentuneet samalla tavalla. Aivokuorta kutsutaan “uusiksi” aivoiksi: se on kehittynyt nisäkkäille evoluution myötä myöhemmin ja on kaikista kehittynein ihmisellä. Siellä tapahtuu varsinainen älyllinen, monimutkainen ja tahdonalainen ajattelu ja siten myös oppimisen osalta operantti ehdollistuminen. Aivojen keskellä sijaitsevat kuitenkin “vanhat” aivot. Siellä tapahtuu muun muassa elimistön ja tunteiden säätelyä, joka on pitkälti ei-tahdonalaista. Jos esimerkiksi jokin tilanne jännittää kohtuuttoman paljon, voi aivokuoressa prosessoida syitä, miksi on turhaa jännittää, mutta “vanhat” aivot laittavat kaikesta järkeilystä huolimatta kämmenet hikoilemaan ja äänen tärisemään. Vanhoissa aivoissa tapahtuu luonnollisesti myös klassinen ehdollistuminen.
Miten tämä kaikki liittyy sitten koiran tai kanakoiran kouluttamiseen? Jotta oppimista tapahtuisi tehokkaasti, on aivokuoren oltava toimintakykyinen ja siellä tapahtuvan tekojen seurauksista oppimisen oltava siten mahdollista. Kuitenkin, kun koira kohtaa ärsykkeen, mikä johtaa sen “vanhojen” aivojen käynnistymiseen ei-tahdonalaiseen toimintaan (vaikkapa pakoreaktioon tai saaliin jahtaamiseen), ohjaavat aivot nopeasti verenkierron lihaksille ja elimille jättäen aivokuoren paitsioon. Koira toimii silloin vaistojensa varassa ja korkeassa stressitasossa, ilman harkintaa. Silloin koira ei kykene oppimaan tehokkaasti uutta, kun aivokuori ei ole niin sanotusti pelissä mukana, eikä se todennäköisesti pysty tietoisesti hallitsemaan toimintaansa ennen kuin stressitaso laskee ja vaistonvarainen toiminta lakkaa. Perinteisesti saaliin jahtaamisen (takaa-ajon/peräänmenon) katkaisussa on hyödynnetty pelkoehdollistumista, eli “vanhojen” aivojen tunnereaktiota, mutta koiran hyvinvointia se ei tue.
Viretilan säätelyharjoitukset
Erilaisilla viretilan säätelyharjoituksilla voidaan kuitenkin asteittain vaikeuttaen harjoitella opittujen käytösten suorittamista vuorotellen erittäin korkean viretilan suoritusten kanssa. Koiralle käytännössä opetetaan, että kun vähän rauhoitut, pääset tekemään tätä hauskaa ja kiihdyttävää asiaa. Kun koiran aivoja jumpataan tällä tavalla korkean vireen ja matalan vireen tehtäviä vaihdellen, vahvistuvat aivoissa sellaiset aivoreitit, joiden avulla koiralla on paremmat mahdollisuudet toimia tahdonalaisesti ja tehdä tietoisia valintoja silloinkin, kun vaikkapa metsästystilanteessa vanhat aivot meinaavat ottaa vallan. Luentomateriaalissa tämä on ilmaistu hyvin: “Vahvistetaan ‘tunnereaktio’-reittien sijaan ‘opittujen asioiden’ -reittejä aivoissa”.
Kohti tätä taitoa päästään myös siedättämällä ja vastaehdollistamalla koiraa kiihdyttäviin ärsykkeisiin, kuten riistaan, harjoittelemalla kiihdyttävistä ärsykkeistä luopumista ja vahvistamalla korvaavaa käytöstä tilanteissa, joissa on läsnä kiihdyttäviä ärsykkeitä.
Koulutuksen perusteet
Palkitsemalla kouluttaminen on pääasiallisesti haluttujen käytösten vahvistamista ja ei-haluttujen jättämistä huomiotta. Kouluttaessa tällä tavalla koirat ovat yleensä aktiivisia ja motivoituneita. On tärkeää myös ymmärtää lajin- ja rodunomaisia käytöksiä, etenkin sellaisia, jotka ovat itsessään palkitsevia.
Koulutusprosessi minkä tahansa käytöksen osalta aloitetaan yleensä palkkioiden valinnalla ja testaamisella, jonka jälkeen saadaan ensin aikaan haluttu käytös, jota sitten vahvistetaan. Kun eläin tarjoaa käytöstä aktiivisesti, voidaan siihen liittää haluttu vihje ja yleistää käytös erilaisiin paikkoihin ja tilanteisiin. Käytökseen voidaan halutessa kouluttaa kestoa ja etäisyyttä, ja sitä usein kannattaa harjoitella erilaisissa häiriöissä ja useissa erilaisissa paikoissa ja tilanteissa, ennen kuin voidaan sanoa käytöksen olevan vahva.
Harjoitukset on etenkin pennun kanssa syytä pitää lyhyinä ja pitää usein taukoja, jotta oppiminen on tehokasta. Koulutussuunnitelman laatiminen on erittäin suositeltavaa myös tehokkuuden näkökulmasta. Kouluttaessa tärkeimmät onnistumiseen vaikuttavat tekijät ovat ajoitus, kriteeri, vahvisteen laatu ja vahvistetiheys. Toisin sanoen oppimista tapahtuu parhaiten silloin, kun:
- Vahviste annetaan koiralle sekunnilleen sen käytöksen hetkellä, mitä halutaankin vahvistaa
- Kriteeri eli vaatimustaso on selkeä, jotta palkataan toistuvasti samasta asiasta ja siten vahvistetaan oikeaa asiaa
- Vahvisteen laatu on sellainen, että koira oikeasti tavoittelee sitä ja myöskin kokee palkkion menetyksen rangaistuksena eikä yhdentekevänä asiana
- Vahvistetiheys on etenkin uutta opetettaessa erittäin korkea
Mitä enemmän jotakin käytöstä vahvistetaan, sitä vahvemmaksi se tulee. Jos koira jätetään usein palkkaamatta, se vähemmän todennäköisesti suorittaa käytöksen jatkossa, jossain vaiheessa ei edes yritä, koska se ei saavuta sillä mitään. Palkkaamisella on siis merkitystä, mutta alkuopetuksen jälkeen voidaan ja kannattaa siirtyä satunnaiseen palkkaamiseen. Se on yhtä tehokasta koirille kuin ihmisille vaikkapa satunnaiset pienet arpakuponkivoitot – aina kannattaa yrittää, koska koskaan ei tiedä, jos voittaisi jotain ja aina on mahdollisuus pääpalkintoon.
Pysähtyminen riistatilanteessa
Kanakoiran pysähtymiskäytös voidaan pilkkoa kolmeen osaan: liikkuvasta häiriöstä luopuminen, pysähtyminen liikkeessä ja paikoillaan pysyminen häiriössä. Käytännön harjoituksissa käytiin läpi perusasioita, joita kannattaa harjoitella kouluttaessa näitä kolmea osa-aluetta. Varsinainen työ tehdään kuitenkin laajentamalla ja monipuolistamalla näitä ja muitakin harjoituksia ja yleistämällä niitä aina häiriöisempiin ympäristöihin, jotta loikkaus kotipihasta metsästystilanteeseen ei olisi niin valtava. Kutakin osa-aluetta, luopumista, pysähtymistä ja paikallaoloa, on syytä harjoitella ensin erikseen ja koiran osaamisen kasvaessa peräkkäin vieden suoritusta pienin askelin lähemmäksi käytännön metsästystilannetta.
Työkalupakki kuntoon – monipuoliset palkitsemistavat
Mutta ensin on aloitettava aivan perusteista. Kuten aina kouluttaessa kannattaisi tehdä, ensimmäisenä testattiin palkkioiden toimivuus ja samalla harjoiteltiin erilaisia tapoja toimittaa palkkioita. Tässä koulutuksessa käytettiin leluja ja ruokaa vahvisteina, mutta tämän lisäksi patteristoon kannattaa ottaa sosiaalinen palkka myös. Lisäksi palkitsevia ja vahvoja käytöksiä (esimerkiksi noutoa) voi hyödyntää koiran osaamistason noustua.
Jotta koulutus on tehokasta, olisi hyvä, että meillä olisi käytössä useita erilaisia palkkioita. Jos koira on vaikkapa kova leikkimään mutta ei kovin motivoitunut ruuasta, voidaan namipalan ottamisesta palkita leikillä ja siten kasvattaa ruuan arvoa. Haastavammissa tilanteissa koiran syömättömyys voi kuitenkin olla merkki liian korkeasta stressitasosta ja silloin on syytä muuttaa olosuhteita. Jos koiran tunnetila on niin korkea, että se ei kykene nielemään, meillä ei ole toimivaa vahvistetta ja aivot ovat sellaisessa tilassa, että oppimistakaan ei tapahdu. Myös tavalla, jolla palkkiot annetaan koiralle, on merkitystä siihen, kuinka palkitsevia ne ovat koiralle ja mikä tunnetila yhdistyy palkitsemiseen ja sitä kautta itse käytökseen. On aivan eri asia, saako koira rynnätä lentävän lihapullan perään vai toimitetaanko sille lihapulla rauhallisesti suuhun koiran ja ohjaajan ollessa paikoillaan.
Teoriasta käytäntöön
Seminaarin käytännön harjoituksista ja pysähtymisen kouluttamisesta lisää seuraavassa osassa! Alla seminaarin järjestäjien ystävällisesti laatima linkkilista teoriasta syvemmin kiinnostuneille.
Linkkilista lisätietoon
Hyödyllinen infopaketti kaikille koiranomistajille
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa
Mikä on koira?
http://www.elaintieto.fi/koira-seura-ja-harrastuselaimena/
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/mika-koira-on
Ikäkausista
http://www.hankikoira.fi/koiratietoa/mika-koira/koiran-elinkaari
http://www.joeldehasse.com/articles/a-english/puppy.html
Koiran käyttäytyminen
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen
Kouluttaminen ja oppiminen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiran_kouluttaminen
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-koulutus
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-koulutus/miten-koira-oppii (Miten koira oppii?)
http://www.aprender.fi/blog/mita-tekemista-tieteella-on-koiran-kouluttamisen-kanssa (Blogi, Jari Parkkisenniemi)
Aivoista (Wikipedian ENG versiossa enemmän tietoa)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aivot
https://fi.wikipedia.org/wiki/Limbinen_j%C3%A4rjestelm%C3%A4
https://www.biomag.hus.fi/braincourse/L8.html
https://psychenet.wordpress.com/mielen-tutkimus-ja-hoito/aivot-ja-mieli/
http://dogzombie.blogspot.fi/2015/03/brain-regions-and-their-functions.html
Aivot: Fight-or-flight, reaktiivisuus, stressi
http://dogzombie.blogspot.fi/2015/02/the-rough-guide-to-fight-or-flight.html
http://dogzombie.blogspot.fi/2015/03/contexts-and-cues-reactive-dog-brain.html
http://dogzombie.blogspot.fi/2015/01/the-rough-guide-to-stress-response.html
Hermosto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hermosto
https://en.wikipedia.org/wiki/Nervous_system
Tunteet, vire
http://www.elaintieto.fi/wp-content/uploads/2015/12/Mendl_Mike_suomeksi-final.pdf
Pelon portaat
Google-hakusana “the ladder of aggression”
Elekieltä
https://www.youtube.com/watch?v=mrQ1KO4j2bc (0:36)
https://www.youtube.com/watch?v=bstvG_SUzMo (3:32)
http://kuono.fi/ymmarratko-koirien-kielta-tarkista-tietosi-hauskasta-kuvasta/
Leikkiminen
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-kayttaytyminen/leikkiminen-on-koirille-tarkeaa
Dopamine Jackpot! Sapolsky on the Science of Pleasure
https://www.youtube.com/watch?v=axrywDP9Ii0 (4:59)
Affective neuroscience of the emotional BrainMind: evolutionary perspectives and implications for understanding depression
Jaak Panksepp, PhD*
Copyright : © 2010 LLS
This is an open-access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/3.0/), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3181986/
An integrative and functional framework for the study of animal emotion and mood
Michael Mendl, Oliver H. P. Burman, Elizabeth S. Paul
Published 4 August 2010.DOI: 10.1098/rspb.2010.0303
Copyright © 2010 The Royal Society
http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/277/1696/2895
Aggressiivisuuden periytymisestä
http://www.appliedanimalbehaviour.com/article/S0168-1591(06)00144-4/fulltext
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1601-183X.2010.00568.x/full#b13
MAINOS
