Miten koiran tervettä liikkuvuutta ja lihaskuntoa voi ylläpitää parhaiten? Entä miten huomata, jos koiralla onkin kipuja? SporttiRakille kotikonsteista koiran lihashuollossa kirjoitti eläinfysioterapeutti Susanna Vartiainen. Artikkelissa Vartiainen kertoo myös kehittämistään palveluista, joilla on tarkoitus parantaa koiran hyvinvointia.
Koiran liikkeet syntyvät kehon eri osien toiminnan summana. Mitä sopusuhtaisempi keho on, sen paremmin se pystyy toimimaan. Heikot kohdat rasittuvat muita helpommin. Koiran vahvimmat lihakset ja suurimmat nivelet sijaitsevat takaosassa. Sieltä eteenpäin työntävä voima siirtyy selän välityksellä etujalkoihin, jotka rytmittävät juoksemista. Pää ja kaula sekä häntä tasapainottavat eläimen liikkeitä. Koiran seistessä yli puolet painosta on etujalkojen kannateltavana. Koiran tulisi olla mahdollisimman symmetrinen, eli samanlainen vasemmalta ja oikealta puolelta.
Jokainen koira on yksilö. Rotuominaisuudet, rakenne, ikä, liikkumistapa ja olosuhteet vaikuttavat siihen, mistä koira kuormittuu. Hyvä lihaskunto auttaa liikkeiden tuottamisessa, kehon hallinnassa ja tärähdysten vaimentamisessa. Jännittynyt, jumiutunut tai kipeä koira ei pysty kehittämään lihaksiaan terveen lailla. Tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnissa helpointa on panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Omistaja voi tehdä paljon, tässä muutamia esimerkkejä.
Riittävä kunto
Lenkkeileminen kannattaa, sillä lihasvoimaa kertyy vain liikkumalla. Maastolenkkeily ylläpitää peruskuntoa, asfaltti ei ole koiralle sopiva liikkumisalusta. Peruskuntoharjoittelun ohella kehitetään myös lajikohtaisia ominaisuuksia, lepoa unohtamatta. Reipasvauhtisella pitkäkestoisella liikunnalla kehitetään vauhtikestävyyttä, spurteilla nopeutta jne. Kunto kasvaa levon aikana! Suoritus ei ole raskas, jos se on suhteessa koiran kuntoon. ”Työperäiset” tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat ovat lajissa kuin lajissa mahdollisia, kannattaa siis harrastaa monipuolisesti useampia lajeja.
Rasittamalla koko kroppaa mahdollisimman monipuolisesti, saadaan se kestämään paremmin. Lajitreenien lisäksi koira tarvitsee myös lenkkeilyä! Luonnosta löytyy apukeinoja: höttöistä lumihankea voi hyödyntää kahlaamiseen talvella ja järvivettä kesällä. Vesi ja lumi antavat vastusta jalkojen liikuttamiselle, mutta säästävät niveliä vaimentamalla maata vasten tapahtuvaa tärähtelyä. Ylämäkien kiipeily tuo tehoa takaosalle, jolla koira esimerkiksi ponnistaa. Uiminen on hyvä niveliä säästävä liikuntamuoto. Epätasaisessa metsämaastossa liikkuminen kehittää tasapainoa ja koordinaatiota.
On hyvä muistaa, että juoksemalla ei voi treenata kaikkia kehon osa-alueita. Asentoa ylläpitäviä syviä tukilihaksia pitäisi myös vahvistella, vaikka kuuriluontoisesti pitkin vuotta. Erilaiset apuvälineet (tasapainotyynyt ja -laudat, jumppapallot ja kävellen ylitettävät esteet) sopivat erinomaisesti koiran jumppaamiseen. Selkä voi paremmin, kun lantiossa on voimaa. Doboilu on oiva tukilaji koirille!
Koiran Kuntopolku on uusi suomalainen ilmainen mobiilisovellus koiran hyvinvointia tukemaan. Tavallinenkin kävelylenkki tehostuu, kun mukaan lisätään muutamia helppoja harjoituksia. Tehdyt harjoitukset on helppo merkitä kalenteriin. Sovelluksessa voit luoda profiilisivun jokaiselle omalle koirallesi ja täyttää niille toimintakykytestin. Sovellus on ladattavissa Google Play -kaupasta nimellä “Sirius – koiran kuntopolku”.
Verryttely
Suoraan levosta tehtävään syöksyminen altistaa ongelmille. Optimaalisen suorituskyvyn saavuttamiseksi elimistö on lämmitettävä ennen harjoitusta, työtehtävää tai kilpailua. Elimistön lämpötilan kohoamisen myötä lihasten joustavuus paranee ja loukkaantumisriski pienenee.
Noin puolen tunnin mittaisen nousujohteisen alkuverryttelyn tarkoituksena on sydämen sykkeen kohottaminen, lihasten verenkierron ja hapensaannin tehostaminen. Alkuverryttelyyn voi liittää taivutuksia ja jopa lyhytkestoisia venytyksiä. Lämmittelyn jälkeen suoritukseen pitäisi päästä mahdollisimman pian, sillä paikallaan oleminen syö verryttelyn vaikutuksen. Kylmällä ilmalla verryttelyn merkitys korostuu!
Elimistö palautetaan rasituksesta normaalitasolle alenevalla kuormituksella eli loppuverryttelyllä/jäähdyttelyllä. Jäähdyttelyn tarkoituksena on nopeuttaa kuormituksessa syntyneiden kuona-aineiden poistumista lihaksistosta ja siten vähentää seuraavan päivän jäykkyyttä. Koiraa tarkkailemalla löytyy niin lämmittelyn kuin jäähdyttelynkin sopiva määrä, yleensä tarve on 20-30 min.
Lämpö ja kylmä
Lämpö vetristää ja vilkastuttaa kudosten aineenvaihduntaa. Lämpöhoitoa voi käyttää takin tai jyväpussin muodossa sellaisenaan tai esihoitona kotihieronnalle. Lämmön vaikutuksesta kudosten venyvyys lisääntyy, kipu lievittyy ja rentoutumistakin (toivottavasti) tapahtuu.
Jos jotain niukahtaa tai venähtää, on kylmähoito sopiva ENSIAPU, sillä kylmän vaikutuksesta kankeus kudoksissa lisääntyy ja verenkierto ja aineenvaihdunta hidastuvat.
Kotihieronta
Kotihieronta sopii kaikille terveille koirille vaikka säännölliseksi rutiiniksi. Rento lihaksisto hyötyy harjoittelusta, ja kotihieronta on mukava viikoittainen rentoutumiskeino ja apu palautumiseen. Lisäksi hieronta tai pelkkä tunnustelukin isolla pyöritysotteella on erinomainen tiedonhankkimismuoto, sillä koiraa kosketellessaan omistaja saa tietoa esimerkiksi lihaksiston joustavuudesta, lämpötilaeroista tai kipukohdista.
Monet jännitykset helpottavat jo alkuunsa näillä omistajan välittömästi tekemillä sivelyillä ja sydäntä kohti suuntautuvilla rauhallisilla painalluksilla. Kuumille (tulehtuneille) ja erittäin kivuliaille alueille hieronta ei sovi. Mikäli olet kiinnostunut saamaan lisätietoa kotihieronnasta ja venyttelystä, pikkuoppaita on tilattavissa verkkosivuiltani.
Venyttely
Koiran omatoimista venyttelyä kannattaa tarkkailla. Ongelmatilanteissa venytykset vähenevät tai koira tekee niitä jatkuvasti. Kehumalla venyttelevää koiraa se alkaa tehdä niitä pyydettäessäkin ”temppuina”. Yksinkertaisia vartalon venytyksiä voi tehdä makupalalla. Kylki (selkälihas) venyy, kun koira taipuu kurottamaan namia takajalan kohdalta. Puolieroja havainnoidaan, yleensä toiselta puolelta herkun ottaminen on hankalampaa.
Ylälinja venyy koiran kumartaessa pään etujalkojen väliin. Lämpimiä raajojen lihaksia voi venytellä ojentamalla kylkimakuulla (tai seisten) jalkoja rauhallisesti eteen ja taakse jättämällä ne ääriasennossa noin puoleksi minuutiksi nautinnolliseen venytykseen. Toistoja on hyvä tehdä aina muutaman kerran peräkkäin ja koko sarjaa useampana päivänä viikossa.
Pentukoirille venytykset eivät sovi. Voimakkaan rasituksen jälkeen on hyvä antaa aikuisen koiran levätä ja tehdä venytykset myöhemmin pienen liikuttelun jälkeen. Puolierojen vertailu on venytellessä helppoa, väkisin ei kuitenkaan saa jalkoja kiskoa. Ammattilaisilta voi kysyä ”kädestä pitäen” -ohjeistusta venytysten oikeaoppiseen tekemiseen.
Tarkkaile koiraa
Lenkkeile ja treenaa, mutta samanaikaisesti KATSO, TUNNUSTELE, TARKKAILE KOIRAA ja KIRJAA YLÖS. Tarvittaessa muokkaa harjoitusohjelmaa, jos huomaat tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvoinnissa toistuvasti epäkohtia.
- symmetrisyys/epäsymmetrisyys vasen/oikea puoli
- kudosten lämpötila/joustavuus/jännittyneisyys/turvotus
- kipu/aristus
- lihasten kehittyminen/surkastuminen
- omatoimivenyttely, muut päivittäiset toimet
- suorituskyvyn aleneminen/tehtävän välttely/haluttomuus/hitaus
- muutokset liikkeissä ja liikkumisessa (jäykkyys, epäpuhtaus, jopa ontuminen)
- Jatkuva hoitojen ja erilaisten terapeuttien tarve. Terve koira ei tarvitse koko ajan erilaisia käsittelyjä.
Ongelmatilanteissa koira alkaa pikkuhiljaa ”väistellä” kipua tai epämiellyttävää tuntemusta keksimällä uudenlaisen tavan liikkua ja seurauksena on ongelmien kierre. Vaivat heijastelevat paikasta toiseen ja loppujen lopuksi koira voi kieltäytyä kokonaan tehtävästä. Innostuminen on petollista, koska koira ei osaa varoa. Se lähtee esimerkiksi vaistojensa mukaisesti liikkumaan, vaikka olisi kuinka kipeä. Tällöin tilanne saattaa entisestään pahentua.
Varovaisuudesta huolimatta vahinkoja sattuu. Tällöin on annettava paranemiselle riittävästi aikaa ja kuntoutettava koiraa oikein, jotta sen työkyky palautuu mahdollisimman hyvin! Tarvittaessa on hyvä kääntyä paikallisen eläinfysioterapeutin puoleen kuntoutusohjelman laatimiseksi. Akuutissa vaiheessa lepo on hyväksi, mutta ajallaan terapeuttinen harjoittelu tulee mukaan, sillä liike on lääkettä!
Kuopiossa on kehitetty aivan uudenlaiset toipilaskoirille suunnatut ”K9 Recovery” -kuntoutusryhmät, joissa kotiharjoittelun lisäksi treenataan tehostetusti ammattilaisten silmien alla kerran viikossa viiden viikon ajan. Ryhmässä on maksimissaan viisi tuki- ja liikuntaelinongelmaista koiraa, jotka tekevät oman yksilöllisen harjoitusohjelmansa mukaisia tehtäviä. Ryhmäläisistä moni on kuntoutunut ja palannut takaisin harrastamansa lajin pariin ja monelle jumpasta on tullut myös elämäntapa ja uusi hyvinvointia tukeva harrastus.
Ennaltaehkäisyyn kannattaa siis panostaa, sillä omistaja voi pienillä asioilla vaikuttaa perusterveen koiran tuki- ja liikuntaelimistön hyvinvointiin. Terveen koiran ohjelmaan pitäisi kuulua tarkistusluontoinen fysioterapiakäynti puolen vuoden välein. Ongelmia epäiltäessä on hyvä turvautua ammattilaisen apuun mahdollisimman pian.
Artikkelikuva: Tiina Jurvakainen
MAINOS
