Työparina koira: koira-avusteinen kasvatus- ja kuntoutustyö

Mitä on koira-avusteinen kasvatus- ja kuntoutustyö?

Koira-avusteinen kasvatus- ja kuntoutustyö on työskentelymuoto, jossa sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen käyttää koiraa yhtenä osana työskentelyään. Työmuodossa koiraa hyödynnetään muiden ammatillisten toimintojen lisänä yhtenä toiminnallisena menetelmänä noudattaen Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n laatimia eettisiä ohjeita ja standardeja. Erilaisia toimintoja ja harjoituksia tehdään koiran kanssa tai ne voivat muutoin liittyä koirateemaan, eikä koira välttämättä ole läsnä joka kerta. Koira-avusteista kasvatus- ja kuntoutustyötä toteutetaan esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa, yksityisissä terapia-alan yrityksissä (esim. toiminta-, puhe-, fysio-, ja psykoterapia) sekä erilaisissa hoitolaitoksissa. Suomessa koira toimii yhdessä omistajansa kanssa, kun taas monissa muissa maissa ammattilaisen rinnalla työskentelee koiran kouluttaja ja hänen koiransa. 

Jokainen ammattihenkilö käyttää koiraa hieman eri tavalla oman ammattinsa viitekehyksestä. Tutuimpia suurelle yleisölle on nk. koulukoirat, virallisemmin siis kasvatuskoirat, jotka ovat useimmiten opettajan tai erityisopettajan työparina luokassa. Fysioterapiassa koira auttaa kuntoutujaa erilaisten motoristen haasteiden parissa ja toimii motivaattorina yrittää vaikeitakin asioita. Puheterapiassa koiraa hyödynnetään kommunikoinnin tukena. Toimintaterapiassa koira voi auttaa sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelussa tai hahmottamisen taidoissa. Ylipäätään koiran on havaittu vaikuttavan positiivisesti lukuisiin eri osa-alueisiin: keskittymiseen, ongelmanratkaisuun, kognitioon, muistiin ja puheentuottoon. Koiran avulla on helppo harjoitella myös empatiataitoja ja useilla se auttaa myös erilaisiin pelkotiloihin. 

KOIRA-AVUSTEINEN KUNTOUTUS VALITAAN työskentelymuodoksi ainostaan silloin, kun sen katsotaan tuovan erityistä hyötyä asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tavoitteellista ja dokumentoitua toimintaa

Koira-avusteinen työskentely on viime vuosina lisääntynyt niin Suomessa kuin ulkomaillakin, vaikka eläimen tuomat hyödyt ihmiselle on huomattu jo kauan sitten. Siinä yhdistyy ammattihenkilön osaaminen omalta alaltaan sekä vahva ymmärrys siitä, mitä on eläinavusteinen työmuoto sekä koiran lajityypillisten käyttäytymistarpeiden ymmärrys. Prosessiin kuuluu aina hyvin koulutettu ja turvallinen koira. Toiminta on aina tavoitteellista ja dokumentoitua ja sen pohjalla on ihmisen ja eläimen vahva vuorovaikutussuhde. Minkä tahansa eläimen vieminen omalle työpaikalle ei siis ole koira-avusteista kasvatus- ja kuntoutustyötä. Erikseen on eläinavusteista toimintaa, kuten vaikkapa kaverikoirat. 

Tehtävä edellyttää huolellista valmistautumista

Koirakko kouluttautuu tehtäväänsä: omistaja käy koulutuksen, jossa perehdytään niin teoriaan kuin käytäntöönkin eläinavusteisesta kuntoutuksesta ja koiran koulutuksesta. Koiraa koulutetaan arjessa, ja sille on omat soveltuvuuskokeet. Ala on herkkä, yksikin kokemus siitä, että koira vahingoittaa ihmistä tai tartuttaa siihen vaikkapa tarttuvan taudin, tuo paljon negatiivisia seurauksia kaikille toimijoille. Sen vuoksi jokaisen, joka työskentelee alalla, tulisi viedä työpaikoille vain soveltuvuuskokeen suorittaneita koiria tai suunnata sinne, mikäli koira on vielä alle vuoden ikäinen. Myös oma kouluttautuminen on tärkeää, sillä harva ymmärtää selvittää vakuutusasiat, työhön liittyvät riskit (esimerkiksi zoonoosit eli eläimestä ihmiseen tarttuvat taudit, allergiat ja eläimelle aiheutuva stressi). Myös eläinavusteista toimintaa tekevät tahot, esimerkiksi kaverikoirat testaavat eläimen sopivuuden työhön. 

Soveltuvuuskoe ja työnäyttö

Osa työntekijöistä vie koiran jo ennen soveltuvuuskoetta harjoittelemaan työpaikalle. Silloin täytyy olla erityisen huolellinen valitessa, kuinka usein ja millaisten henkilöiden kanssa koira voi työskennellä. Soveltuvuuskoe voidaan suorittaa aikaisintaan vuoden iässä, mutta osalla roduista ikärajana on kaksi vuotta. Kokeessa arvioidaan, kuinka koira toimii yhteistyössä omistajan kanssa, kuinka se suhtautuu jäädessään yksin ilman omistajaansa vieraiden seuraan, miten se reagoi erilaisiin alustoihin, ääniin ja tiloihin sekä kuinka hyvin koira on hallinnassa. Kokeessa kohdataan myös toinen koira. Soveltuvuuskokeen hylkää kaikki viitteet aggressiivisuuteen, jatkuva rauhattomuus, voimakas pelokkuus ja jatkuva haukkuminen. Soveltuvuuskokeen suoritettuaan ja koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön koulutuksen käytyään koira saa itselleen huivin merkiksi, että se harjoittelee työtä.

Kahden vuoden sisällä soveltuvuuskokeesta koirakon tulisi suorittaa työnäyttö, jossa ammattihenkilön omalla työpaikalla tuomaristo arvioi koirakon työskentelyä asiakastilanteessa. Tähän kuuluu myös hallintaosuus. Työnäytön suoritettuaan koirakko saa virallisen kasvatus- tai kuntoutuskoirakon työliivin. Mikään taho ei virallisesti valvo, onko koirakko tehtävään koulutettu, sillä nimike ei ole suojattu. Vastuuntuntoisesti työtä tekevä koirakko toki suorittaa vaadittavat näytöt ja mikäli koira ei pääse soveltuvuuskokeesta läpi, sitä ei tulisi käyttää työssä. 

Millaiseen työpaikkaan koiran voi viedä?

Eläimen tuominen työpaikalle on usein neuvottelujen takana. Sen täytyy sopia koko työyhteisölle, sillä koko työyhteisön hyvinvointi ja turvallisuus on aina varmistettava. Eläimen läsnäolosta on myös tehtävä työpaikalla tarkat säännöt ja toimintaohjeet niin henkilökunnalle kuin vierailijoillekin. Niin mukavaa kuin koulussakin olisi, että välituntisin muu henkilökunta saisi tervehtiä koiraa, mutta koiralle on tarjottava myös lepohetket. Koiralla täytyy olla oma rauhallinen paikka, mihin se saa vetäytyä.

Työpaikalla tulee huolehtia tiedottamisesta, jotta kävijät osaavat varautua karvaiseen työntekijään. Usein koirasta tehdään esite tai pieni vihkonen, jossa se esitellään sekä kerrotaan, millaisesta työskentelystä on kyse. Työpaikalla täytyy pystyä varmistamaan myös eläimen turvallisuus, esimerkiksi paikassa, jossa asiakkaat saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Useat terapeutit tekevät liikkuvaa työtä, ja tällöin täytyy myös suunnitella, miten eläin hoidetaan työpäivän aikana. Mikäli se kulkee asiakaskäynneillä mukana, täytyy ottaa huomioon, että kuljettaminen on turvallista. Joskus koira saa vierailla koululla, jossa ei ole koulukoiraa ja silloin yleensä järjestetään oma sisäänkäynti ja tila, jossa koira-avusteinen työskentely tapahtuu. Vastaanottotiloissa siisteydestä ja hygieniasta tulee huolehtia normaalia tarkemmin. 

Kenelle koira-avusteisuus sopii?

Vaikka koiran positiivisista vaikutuksista puhutaan paljon, koira-avusteista kuntoutusta ei voi suinkaan kuitenkaan suositella kaikille. Se valitaan työskentelymuodoksi ainostaan silloin, kun sen katsotaan tuovan erityistä hyötyä asiakkaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä jokainen ammattilainen siis työskentelee myös ilman koiraa. Erityisen tärkeää huolellinen asiakasvalinta on siksi, että vaikka kuntoutusmuotona tämä onkin yleistymässä, on se silti vielä pioneerityötä, jonka vaikuttavuutta ja hyötyä täytyy perustella. Ei ole siis tarkoituksenmukaista tuoda koiraa jokaiseen asiakastilanteeseen vain ”olemaan”.

Koira-avusteisuus ei pääsääntöisesti sovi koirapelkoisille, sen ideana ei ole siedättää koiran kanssa olemiseen. Opettajat joutuvat pohtimaan, mitä hyötyä koira tuo luokalle ja onko siellä oppilas, joka mahdollisesti estää koiran käytön. Pääsääntöisesti koiran on koettu tuovan luokkiin positiivista ilmapiiriä ja parantavan keskittymistä. Koira-avusteinen työskentelytapa ei sovi asiakkaille, jotka mahdollisesti ovat eläimelle vaaraksi tai eivät vielä pysty hallitsemaan itseään riittävän hyvin eläimen läsnä ollessa. Ammattihenkilön on aina kyettävä arvioimaan tilanne siten, ettei se ole vaarallinen asiakkaalle tai koiralle itselleen. 

Parhaiten koira-avusteinen työskentelytapa sopii niille, jotka suhtautuvat eläimiin positiivisesti ja kokevat saavansa niistä iloa. Koiran avulla on helppo motivoitua yrittämään vaikealta tuntuvia asioita tai kohtaamaan pelkonsa. Usein harjoitukset ovat sellaisia, joita muutenkin tehtäisiin, mutta koiran avulla niihin saa erilaisia lähestymistapoja. Joskus on mielekkäämpää tehdä epämukava tehtävä, jonka koira on asiakkaalle arponut tai jossa koira on mukana aktiivisesti. Näin ollen esimerkiksi terapeuttiin ei kohdistu negatiivisia tuntemuksia. Koira saa usein myös yrittämään enemmän. Asiakkaan mielestä on usein hauskaa, mikäli koira vaikka riisuu sukat harjoitusta varten tai kantaa jonkin tavaran asiakkaan puolesta. Jo pienilläkin asioilla saa tuotua iloa ja hauskuutta toimintaan. 

Haluatko tietää lisää yhdistyksen toiminnasta?

Tutustu yhdistykseen: http://www.kasvatus-kuntoutuskoirat.fi/kkktry/