Mitä tehdä, kun koira ei keskity ja kierrokset vaan nousevat? Kun koira alkaa mennä niin ylikierroksilla, että se vaan roiskii tehtävät ilman minkäänlaista yhteistyötä ohjaajan kanssa. Keskittymiskyky on onneksi kuitenkin asia, jota voidaan sekä harjoitella että vaatia koiralta.

Koira pitää saattaa ensin yhteistyöalueelle, jotta se avautuu kuuntelemaan ohjausta ja alkaa keskittyä.

Tapoja keskittymiskyvyn parantamiseen on monia, esim. targettien käyttö (koira voi fokusoida targettiin), aktivoivan ja passivoivan pakotteen käyttö (tässä pakote ei tarkoita rankaisua eikä varsinkaan pakottamalla asioiden opettamista, vaan pakote on koiran toiminnan ohjaamista oikein mitoitettuna, oikea-aikaisesti ja –suuntaisesti), harjoituksen lopuksi palkkiosta luopuminen (koira luopuu palkkiosta katsomalla ohjaajaa silmiin ja saa palkkion vasta, kun koira on rento eikä enää ajattele palkkiota) sekä harjoituksen aluksi palkkiosta luopuminen (koira luopuu palkkiosta samalla, kun se tekee harjoitusta yhteistyössä ohjaajan kanssa ja koira saa palkkion vasta, kun harjoitus on tehty oikein).

Tässä artikkelissa pohditaan palkkiosta luopumista harjoituksen aluksi, mikä on tuttua nimellä ”takapalkka” tai ”hallintaneliö”. Tämä harjoitus tarkoittaa, että koira pääsee palkkiolle vasta aidosti kuuntelemalla ja tekemällä ohjaajalle. Koiralta ei hyväksytä ”sinne päin” tekemistä, vaan sitä vaaditaan tekemään tehtävä niin kuin se on sille opetettu. Tätä kautta saadaan koira auki ohjaajan suuntaan. Koira saa siis palkan hyvin tehdystä työstä, eikä niin, että koira tekee hyvin pelkästään silloin, kun tietää saavansa palkan.

Harjoituksen kulku: Koira näkee, kun palkkio laitetaan maahan. Koiran kanssa tehdään tehtäviä, temppuja tai tottelevaisuusliikkeitä, ja oikeasta suorituksesta koira vapautetaan maassa olevalle palkalle. Oikea suoritus on se, kun koira tekee keskittyneesti, korkeassa vietissä, päämäärätietoisesti ja voimakkaasti halutun liikkeen maassa odottavasta palkasta huolimatta (vilkuilematta palkkiota kertaakaan). Tätä harjoitusta kuvaa parhaiten sanat ”ohjaukseen taipuminen”. Taipumisprosessi saattaa kuitenkin olla pitkä ja se saattaa viedä koiralta jopa 2-3 kuukauden harjoitteluajan, jotta se kykenee vähitellen oikeaan suoritukseen.

Mitä on koiran ohjaaminen?

Koiran ohjaaminen on sitä, että ohjaaja käyttää oman kehonsa aktiivisuutta ja passiivisuutta, rentoutta ja jähmettymistä, liikkeidensä rentoutta, pehmeyttä, terävyyttä tai jännitteisyyttä, eleidensä rauhallisuutta tai aktiivisuutta, ja äänensä sävyjä ja voimakkuutta kehuissa, moitteissa sekä käskyissä. Ja olisi toivottavaa, että koira vastaa näihin kaikkiin kuten ohjaaja haluaa. Jos ohjaaminen menee koiran kuuroille korville ja koira pärjäisi omasta mielestään paremmin ilman ohjaajaa, niin silloin koira ei ole ”auki” ohjaamiselle. Tällainen ”itseriittoinen” koira voi kasvaa esim. pennusta, joka ei ole saanut kasvaessaan kokea rajoja ja auktoriteettia tai ohjaaja ei ole kyennyt niitä antamaan kasvuikäiselle pennulle.

Ohjaukseen taipunut koira on avoin ja vastaanottavainen

Koira, joka tekee työnsä palkan kiilto silmissä, turhautuu palkattomuudesta ja nostaa helposti itse kierroksia liikaa. Se ei ole sen takia auki tai vastaanottavainen ohjaamiselle. Mukaan tulee liika stressi, jolloin tunnetila painuu positiivisesta negatiivisen puolelle, eikä koira keskity tekemiseen. Tällaista koiraa ei ole hyvä ottaa autosta suoraan mihinkään tekemiseen, vaan se olisi hyvä saattaa ensin yhteistyöalueelle, että se avautuu kuuntelemaan ohjausta ja alkaa keskittyä.

Ohjaukseen taipumisen harjoittelu

Ohjaukseen taipuminen on aluksi ihan oma harjoitusmuoto, johon ei lisätä muita harjoituksia ennen eikä jälkeen. Myöhemmin, kun koira avautuu tästä harjoittelusta, tätä voidaan käyttää ikään kuin lämmittelynä ja jäähdyttelynä varsinaiseen suoritukseen, joka voi olla esim. agilityrata, hakurata, esineruutu, pk-tottelevaisuus, peltojälki jne. Tällä tavoin koira saadaan ohjattavaksi ja keskittyneeksi varsinaiseen suoritukseen.

Ohjaukseen taipumisharjoitus tapahtuu vähän lajista riippuen eri palkalla ja tunnetila-alueella. Esim. ennen peltojälkeä tehdään ruualla hyvin rauhallisessa tilassa, ennen tottista pallolla/patukalla korkeassa vietissä kuitenkin ilman ei-haluttua ääntelyä, ennen puruja purutyynyllä hallintaa täysrähinästä.

Kun keskittyminen (ohjaamiseen taipuminen) tulee sekä ennen että jälkeen varsinaisen suorituksen, se tulee vähitellen mukaan myös varsinaiseen suoritukseen.

Harjoituksen kulku

Kaikkien asioiden opettaminen koiralle tehdään puhtaasti oikea-aikaisen positiivisen vahvistamisen kanssa ja hyvällä tunteella. Opittujen asioiden vaatiminen alkaa sitten vasta, kun koiran henkinen kehitys on riittävä. Näin ei tule stressiä liian aikaisin vaatimisesta. Ohjaukseen taipumisessa koiralle ei enää opeteta mitään uutta, vaan ainoastaan vaaditaan siltä asioita, jotka on sille jo opetettu ja koira ne hyvin osaa.

Ohjaukseen taipuminen menee siis niin, että koira otetaan autosta. Pyydetään koira istumaan ja laitetaan koiran palkka maahan koiran lähelle. Palkka voi olla esim. ruokaa kupissa, jalkapallo, purutyyny, patukka tai narupallo. Sitten annetaan tehtäviä koiralle. Aloitetaan jostain todella helposta, esim. maasta tai istumisesta tulo ohjaajan eteen istumaan parin askeleen etäisyydeltä. Tärkeää on, että koira varmasti jo osaa annetun tehtävän oikein. Jos koira ei keskity, se jää vinoon tai liian kauas tai tekee sinnepäin, niin paheksutaan äänellä ja tunteella aiheuttamatta kuitenkaan pelkoa koiralle. Ainoastaan pieni mielipaha riittää, jotta koira ymmärtää, ettei ohjaaja ole tyytyväinen suoritukseen. Sitten tehdään harjoitus uudestaan niin kauan, että koira tekee hyvällä asenteella ja hyvin keskittymällä. Onnistuneesta suorituksesta koira vapautetaan palkalle ja koiraa kehutaan eli annetaan voimakkaasti hyväksyntää ja ohjaajan aitoa tyytyväisyyttä. Tätä harjoitusta toistetaan niin kauan, että koirasta näkee ja tuntee, että se keskittyy täysin ja on auki ohjaamiselle.

Jos harjoittelua haluaa vaikeuttaa, niin voi kehittää oman signaalin eri palkoille. Maassa odottavan palkan koira saa ottaa esim. sanasta ”vapaa”, taskussa odottavan palkan koira saa sanasta ”zup”, ruokapalkan saa sanasta ”hyvä” ja laumapalkalle vapautuu sanasta ”hienosti”. Koiran pitää keskittyä, mille palkalle se milloinkin pääsee (tai välillä jopa joutuu).

Lopullinen harjoittelun tavoite on tehdä koira hyväksyntähakuiseksi. Eli koira ei tee vaan pallon kiilto silmissä (tai hakumaalimiesten kiilto), vaan hakee myös hyväksyntää ohjaajalta.

Ohjaukseen taipuminen lämmittelynä ja jäähdyttelynä

Harjoitus tehdään ennen varsinaista suoritusta sekä auton luona että kentän reunalla (eri lajeissa soveltaen). Tämä sen vuoksi, että koiran keskittyminen alkaisi jo autolta lähdettäessä (korvat tulevat autosta mukaan kentälle). Kun harjoitus on auton luona tehty, koira viedään joko puhtaassa hallinnassa tai hihnassa ilman hallintaa kentän reunalle, jossa tehdään ohjaukseen taipuminen uudestaan.

On myös erittäin tärkeää, että tämä sama harjoitus tehdään varsinaisen harjoittelun päätteeksi. Pellolla koira syö jäljeltä ruokaa, mutta jäljen lopussa olevan palkkion jälkeen koira tuodaan puhtaassa hallinnassa takaisin autolle, jossa tehdään vielä lisää taipumista. Kun koira tekee pyydetyt tehtävät puhtaasti, se vapautetaan palkalle ja sille kerrotaan, kuinka se on maailman paras koira. Tottelevaisuuskentällä koira saa palkkaa tekemisestään kentällä tai jos se on koe, niin tekee palkatta kaiken, mutta molemmissa tapauksissa koira tuodaan kentältä puhtaassa hallinnassa ja kentän reunalla tehdään vielä taipumista, josta koira vapautetaan maassa odottavalle palkalle. Kun keskittyminen (ohjaamiseen taipuminen) tulee sekä ennen että jälkeen varsinaisen suorituksen, se tulee vähitellen mukaan myös varsinaiseen suoritukseen.

 

Ohjaukseen taipumisen prosessi voi olla pitkä

Aluksi, kun tätä taipumisharjoittelua tehdään, koira saattaa hämmentyä, eikä se oikein kykene toimimaan kunnolla, koska sen ajatukset ovat kiinni maassa odottavassa palkkiossa. Koira saattaa stressaantua, alkaa äännellä, se saattaa nostaa kierroksia tai se saattaa passivoitua täysin. Tämänkin kaiken ohjaaja jättää hyväksymättä ja harjoittelu jatkuu. Palautteen sävy valitaan yksilöllisesti koiran mukaan. Tärkeintä on, että koira tietää, ettei ohjaaja hyväksy suoritusta. Kun koira lopulta onnistuu, se vapautetaan maassa odottavalle palkalle. Toistoja voi tulla siis paljon.

Koiran kunnollinen taipuminen ohjaamiselle voi viedä 2-3 kuukautta. Aluksi koira voi mennä jähmeäksi eikä se tee enää voimalla ja vapautuneesti, vietti laskee, mutta jatkettaessa harjoittelua, koiran tekemisen voima alkaa kanavoitumaan oikein keskittyneeseen työskentelyyn.

Keskittymisen ja korkean vietin tasapaino ei ole koskaan vakio, vaan se heilahtelee aina jompaankumpaan suuntaan.

Kun koira menee taipumislämmittelystä huolimatta uudestaan kiinni

Kun koira oppii taipumisharjoituksessa tehdyt tietyt liikkeet ja kuviot, on riski, että koira alkaa taas mennä ”kiinni” niin, ettei se olekaan enää ohjattavissa. Esimerkiksi vaikka autolla tehty taipumisharjoitus oli hyvä ja koira oli siinä keskittynyt, siirryttäessä pellolle huomataan jäljellä, ettei koira enää otakaan ohjausta vastaan, vaan se painaa menemään ilman korvia. Tämä on vältettävissä sillä, että koko ajan ohjaajan pitää keksiä uusia kuvioita, millä saa tehtyä taipumisharjoituksen onnistuneesti.

Viettiä lisää niin paljon kuin paketti kestää

Kun tällaisella harjoittelulla vire ensin laskee ja on saatu koira kuulolle, voidaan testata, miten korkeaan vireeseen koiran voi antaa nousta ilman, että paketti hajoaa. Alivireisyys on merkki siitä, ettei palkan odotusta enää ole. Viettiä ei kuitenkaan saa pelätä, se pitää rakentaa ja nostaa kyseisen koiran maksimiin, missä se pystyy vielä keskittymään ja toimimaan. Kun vireen annetaan nousta ja sitä nostetaan, voidaan palkata enemmän omasta taskusta ja palkataan enemmän liikkeiden osista, että niihin tulee taas lisää potkua. Kuitenkin rinnakkain harjoittelussa tehdään myös palkattomia käytösketjuja ja vaaditaan, että koira tekee ne silti kunnolla, vaikka ei tule palkkaa. Kun vire nousee ja jos alkaa tulla keskittymättömyyttä tai ääntelyä, niin harjoitellaan taas hetki palkattomuutta ja lasketaan palkan odotusta pois. Keskittymisen ja korkean vietin tasapaino ei ole koskaan vakio, vaan se heilahtelee aina jompaankumpaan suuntaan. Siinä piilee koirankoulutuksen yksi taiteenlaji, että koepäivänä tasapaino olisi suorituksen kannalta optimaalinen.


MAINOS