Oppimispsykologiassa, etenkin kun puhutaan behaviorismista, käytetään monenlaisia termejä, joille on annettu yhteisiä määritelmiä. Nämä erilaiset termit ovat levinneet koulutusmaailmaan, koska on helpompi kommunikoida, kun käytössä on vakiintunut termi omien käsitteiden tai määritelmien sijaan. Termit voivat kuitenkin tuntua monimutkaisilta ja vaikeilta tai niitä ei ole pystynyt mielessään yhdistämään arkielämään. Usein hankalaksi koettuja termejä ovat positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen sekä positiivinen ja negatiivinen rankaisu. Näitä avataan tässä artikkelissa sekä ”kuivan teoreettisesti” että käytännön esimerkkien avulla.
Kun käytös lisääntyy, kyse on vahvistamisesta ja kun se heikkenee, kyse on rankaisusta.
Vahvistaminen
Vahvistaminen on käyttäytymisen muuttumisen prosessi, jossa jonkin ärsykkeen aiheuttama muutos reaktion (eli käytöksen tai jonkin toiminnon) aikana tai juuri sen jälkeen lisää todennäköisyyttä, että ko. käytös tulee toistumaan samanlaisissa olosuhteissa. Yksinkertaisemmin sanottuna vahvistamisessa jonkin käytöksen esiintyminen tulee todennäköisemmäksi (= esiintyy useammin, pitempään, nopeammin tms.).
Reaktio/käytös + jokin ärsyke (puhutaan myös käytöksen seuraamuksesta) -> tulevaisuudessa reaktio/käytös tulee todennäköisemmin tapahtumaan kuin jos tilanteeseen EI liittyisi jotain ärsykettä (seuraamusta).
Esim. haukkuminen ovikellolle (käytös) + ihmisiä tulee sisälle (ärsyke/seuraamus) -> tulevaisuudessa haukkuminen ovikellolle lisääntyy, koska ovikellon soitto tarkoittaa ihmisten tulemista sisälle (koiran mielestä).
Tilanteisiin liittyy usein myös jokin tietty ärsyke (= aisteilla havaittava asia) ennen haluttua käytöstä, jolla tulevaisuudessa ko. käytös saadaan aikaan (esim. käskysana, ele, tilanneyhteys tms.). Tilannetta voi kuvata esim.
Ärsyke -> käytös (reaktio) -> seuraamus
Ohjaaja seisoo treenikentällä paikallaan namit kädessä (ärsyke)
-> koira tulee ohjaajan luokse ja ottaa kontaktin (käytös)
-> koira saa makupalan (seuraamus)
Tulevaisuudessa koira alkaa yhä useammin hakeutua ohjaajan luokse tuijottamaan tätä saadakseen makupalan.
Positiivinen vahvistaminen
Positiivinen vahvistaminen (lisätyt vahvisteet, ”palkkiot”) on käytöksen muuttumisen prosessi, jossa jonkin asian lisääminen tilanteeseen tekee käytöksen vahvemmaksi. Lisätyn asian on oltava koiran mielestä miellyttävä, koska muuten se ei lisää käytöstä.
Esimerkiksi halutaan, että koira istuu ennen oven avaamista ja ulosmenoa. Kun koira istuu -> ovi avautuu ja koira pääsee ulos (tilanteeseen lisätään ulospääseminen). Todennäköisesti koira tulevaisuudessa istuu useammin/nopeammin/pitempään oven edessä, jotta se pääsisi ulos.
Negatiivinen vahvistaminen
Negatiivinen vahvistaminen (poistetut vahvisteet) on käytöksen muuttumisen prosessi, jossa jonkin asian poistaminen tilanteesta tekee käytöksen vahvemmaksi. Poistetun asian on oltava koiran mielestä epämiellyttävä, koska muuten käytös ei lisäänny. Negatiiviseen vahvistamiseen liittyy pakenemiskäyttäytyminen (escape): tilanteeseen lisätään ensin jotain epämiellyttävää, jonka poistamiseksi koiran pitää tehdä jotain (”pakenee” epämiellyttävää asiaa). Myöhemmin pakeneminen muuttuu välttämiseksi (avoidance), ts. jotta koira välttäisi tilanteeseen liittyvän epämiellyttävän asian, se suorittaa tilanteeseen aiemmin liittyneen käytöksen.
Esimerkiksi halutaan, että koira istuisi. Sitä painetaan takapuolesta alas ja poistaakseen painamisen tunteen koira laskee takapuolensa maahan (”pakenee” painetta). Tulevaisuudessa koira välttää painamisen istumalla.
Rankaiseminen
Rankaiseminen on käyttäytymisen muuttumisen prosessi, jossa ärsykkeen aiheuttama muutos reaktion (käytöksen, toiminnon) aikana tai juuri sen jälkeen vähentää todennäköisyyttä, että käyttäytyminen tulee toistumaan samanlaisissa olosuhteissa. Rankaisun tavoitteena on siis vähentää jonkin käytöksen esiintymistä tietyssä tilanteessa, tukahduttaa sitä.
Reaktio/käytös + jokin ärsyke (seuraamus) -> tulevaisuudessa reaktio/käytös tulee vähemmän todennäköisesti tapahtumaan kuin jos tilanteeseen EI liittyisi ko. ärsykettä (seuraamusta).
Esim. haukkuminen ovikellolle + koiran eristäminen -> tulevaisuudessa haukkuminen ovikellolle vähenee, koska ovikellon soitto tarkoittaa koiran eristämistä.
Positiivinen rankaisu
Positiivinen rankaisu (lisätyt rankaisut) on käytöksen muuttumisen prosessi, jossa jonkin asian lisääminen tilanteeseen vähentää käytöksen ilmenemistä. Lisätyn asian on oltava koiran mielestä epämiellyttävä, koska muuten se ei vähennä käytöstä.
Esimerkiksi halutaan, ettei koira hypi ihmisiä vasten. Aina kun koira hyppää vasten, se tuupataan jalalla alas (= tilanteeseen lisätään tuuppaus). Jos tuuppaaminen on riittävän ikävä ja oikea-aikainen, koira tulevaisuudessa hyppii vähemmän vasten (Huom! Usein näin ei käy, vaan pomppiminen jatkuukin…).
Negatiivinen rankaisu
Negatiivinen rankaisu (poistetut rankaisut) on käytöksen muuttumisen prosessi, jossa jonkin asian poistaminen tilanteesta vähentää käytöksen ilmenemistä. Poistetun asian on oltava koiran mielestä miellyttävä, koska muuten käytös ei vähene.
Esimerkiksi halutaan, että koira ei karkaa noutoon. Jos koira karkaa noutoon, noutoesine otetaan aina pois (= tilanteesta poistetaan noutamisen mahdollisuus).
Kaikki olisi yksinkertaista, jos koulutuksessa olisi kyse koneesta: jos kone ei tee halutulla tavalla, sitä voi rangaista joko positiivisesti tai negatiivisesti ja ko. käytös vähitellen häviää.
Tunteiden merkitys koulutuksessa
Termeillä ei sinänsä ole merkitystä, mutta sillä on, mitä ja miten näitä käyttää eri tilanteissa. Kaikki olisi yksinkertaista, jos koulutuksessa olisi kyse koneesta: jos kone ei tee halutulla tavalla, sitä voi rangaista joko positiivisesti tai negatiivisesti ja ko. käytös vähitellen häviää. Ongelmaksi tulevat tunteet. Ihmisten tunne-elämää on kartoitettu paljon ja nyt yhä enemmän eläintenkin. On huomattu, että molemmilla on monia samoja perustunteita, jotka vaikuttavat lähes kaikkeen, mitä eliöt tekevät (ilo, suru, pelko ja viha). Lisäksi olemassa on näiden sekoituksia. Elävät olennot tavoittelevat elämässä miellyttäviä tunteita ja haluavat välttää epämiellyttäviä tunteita. Myös hengissäsäilyminen ja oppiminen perustuvat tunteisiin.
Positiivisessa vahvistamisessa (”palkitsemisessa”) tavoitellaan mielihyvän tunteita (ilo, into, kiihtymys), joita palkkiot saavat aikaan. Negatiivisessa vahvistamisessa tunnetaan välttelynhalua ja ehkä myös tilannekohtaista ahdistusta sekä helpotusta, kun ikävä asia loppuu. Positiivisessa rankaisuissa tunnetaan jännittyneisyyttä, huolestumista ja pelkoa, joita ikävien asioiden lisääminen tilanteeseen aiheuttaa. Negatiivisessa rankaisussa tunnetaan turhautumista, kun mukavaa asiaa ei saavuteta.
Positiivisen vahvistamisen tunteet ovat sellaisia, joita koira haluaa kokea uudelleen (myös koiran aivot ”haluavat” tätä). Tunteita ja niiden merkitystä ei voi poistaa koulutustilanteesta – ne on koodattu kaikkiin eliöihin tiukasti, jotta ne eivät tekisi (liikaa) typeryyksiä ja tavoittelisivat hyötyä tuottavia asioita. On siis suuri merkitys sillä, miten koiraa kouluttaa ja mitä sen päässä tapahtuu kouluttamisen aikana.
Termien yhteenveto
| KÄYTÖS LISÄÄNTYY | KÄYTÖS VÄHENEE |
Positiivinen vahvistaminen
|
Positiivinen rankaisu
|
Negatiivinen vahvistaminen
|
Negatiivinen rankaisu
|
Käytännön esimerkkejä
Alla on muutamia esimerkkitilanteita. Muista, että kun käytös lisääntyy, kyse on vahvistamisesta ja kun se heikkenee, kyse on rankaisusta.
- Koira haukkuu lenkillä vastaantulevaa koiraa, joka kulkee koiran ohi. Käytös oli aluksi pientä haukahtelua ja arastelua, mutta nyt koira on kunnon remmirähjä. Koiraa on kielletty tiukasti ja komennettu haukkumisesta nykimällä kunnolla hihnasta, mutta se ei ole auttanut. Mikä on tilanteessa ollut vahvistamista, mikä rankaisua?
- Koiran pitää seurata ohjaajaa mm. noutajien metsästyskokeissa tai suojelussa huolimatta siitä, mitä tapahtuu, kunnes se saa käskyn toimia. Kun koiraa koulutetaan tähän, lähdetään liikkeelle siitä, että kun koira on ohjaajan vieressä rauhallisesti, se saa luvan esim. noutaa. Sitten koiran pitää seurata pari askelta, jonka jälkeen se saa esim. noutoluvan. Askelmäärää pidennetään vähitellen samalla kun häiriöitä lisätään (esim. liikkuva maalimies tai ampuminen ja damien heittely tai riistatyöskentely). Jos koira ei seuraa hyvin, ohjaaja pysähtyy ja/tai peruuttaa, kunnes koira tulee taas oikealle paikalle. Silloin matka jatkuu. Mitä tässä tapahtuu?
Valitse oikea vaihtoehto
- Mikä seuraavista on esimerkki negatiivisesta vahvistamisesta?
a) kehutaan koiraa, kun se kävelee vetämättä
b) nykäistään koiraa hihnasta, kun se vetää
c) lopetetaan hihnasta nyppiminen, kun koira ei vedä
d) annetaan koiralle makupala, kun se kävelee vetämättä - Mikä seuraavista on esimerkki negatiivisesta rankaisusta?
a) annetaan purevalle koiralle nami
b) lyödään purevaa koiraa
c) eristetään pureva koira
d) nykäistään purevaa koiraa kaulapannasta - Mikä seuraavista on esimerkki positiivisesta vahvistamisesta?
a) koiralle annetaan makupala, kun koira istuu
b) koiraa lyödään, kun koira ei istu
c) jos koira ei istu, koira ei saa makupalaa
d) jos koira ei istu, koiraa ei kehuta - Koiralle tarjotaan herkkunakkia sen jälkeen, kun koira on tullut luokse. Muutaman kerran jälkeen koira ei enää tule luokse. Mistä on kyse?
a) positiivinen vahvistaminen
b) negatiivinen vahvistaminen
c) positiivinen rankaisu
d) negatiivinen rankaisu - Palohälytin alkaa piipata 5 s välein, kun patteri alkaa olla lopussa. Liisa vaihtaa patterin ja ääni loppuu.
a) positiivinen vahvistaminen
b) negatiivinen vahvistaminen
c) positiivinen rankaisu
d) negatiivinen rankaisu - Koira ei mene maahan käskystä. Positiivinen rankaisu tilanteessa on se, kun
a) koiraa läpsäistään selän päälle ja se menee maahan
b) koira ohjataan namin kanssa maahan
c) koiraa painetaan selästä, kunnes se menee maahan
d) koira jätetään tilanteessa ilman makupalaa
Vastaukset
V1. Koiran haukkumista on yritetty vähentää positiivisella rankaisulla (kielto ja hihnasta nykiminen = lisätään epämiellyttäviä asioita), mutta ne on tehty huonosti eivätkä ne sovi tilanteeseen, joten ne eivät ole toimineet. Koiran huonoa käytöstä on vahvistanut toisen koiran poistuminen tilanteesta eli se, että etäisyys haukkuvan koiran ja ohittavan koiran välillä on kasvanut. Etäisyyden lisääntyminen lenkillä olevien koirien välillä on siis ärsykkeen lisäämistä tilanteeseen eli positiivista vahvistamista, koska haukkuva koira on halunnut lisää etäisyyttä.
V2. Koiran rauhallista istumista tai kulkemista vierellä vahvistetaan positiivisesti sillä, että se saa toimia. Jos koira ei istu rauhassa tai se alkaa esim. edistää, ohjaaja käyttää negatiivista rankaisua eli koira ei pääse jatkamaan matkaa kohti tavoiteltua asiaa, vaan se joutuu jopa kauemmaksi siitä (poistetaan siirtyminen kohti tavoiteltua asiaa).
1 c
2 c
3 a
4 c
5 b
6 a
Lisälukemista esim.
Telkänranta: Millaista on olla eläin
Telkänranta: http://sss.ut.ee/index.php/sss/article/view/SSS.2009.37.3-4.09/134
Egtvedt & Koste: Naksutinkoulutusta koirallesi
Pärssinen: Tottelevaisuuskoulutuksen perusteet
O’Heare: The Science and Technology of Dog Training
http://pipap.net/koulutus/
Artikkelikuvat: Oona Pesonen
MAINOS
Hei, en ymmärrä miten kohdassa 4 on kyse positiivisesta rankaisusta. Koira ei pidäkään herkkunakeista?
Samaa ihmettelin kuin Muru. Enkä putkiaivona oikein tajunnut, että miten patterin loppuminen (kohta 5) olisi mitään muuta kuin patterin loppumista. En ihan ota täydestä, jos palohälytin yrittää minua kouluttaa. Tai edes Liisaa 🙂
Samaa ajattelen minäkin.
Termit ovat outoja jopa minulle, joka olen lukenut psykologiaa useita vuosia.
Jäi epäselväksi miten nakkien antaminen on vaikuttanut siihen, ettei koira enää tulekaan luokse. Miten tilanteessa on toimittu väärin. Se olisi pitänyt kertoa.
Jäi epäselväksi monta asiaa.
4) Herkkunakkikohta: juuri näin eli ihminen voi ajatella, että ruoka toimii aina koiralle vahvisteena. Mutta joskus näin ei ole eli koira ei esim. pidä sille tarjotusta ruuasta ja täten edeltävä käyttäytyminen ei lisäänny. Positiivinen vahvistaminen on aina käyttäytymisen lisääntymistä ja jos se ei lisäänny (vaikka koira saisi “palkkioksi” ruokaa), kyse ei olekaan positiivisesta vahvistamisesta vaan tässä tapauksessa kyse onkin rankaisusta, koska koiran käyttäytyminen vähenee. Eli aina katsotaan käyttäytymisen seurauksia, jotka määrittelevät onko kyseessä vahvistaminen vai rankaiseminen (heikentäminen).
5) palohälytin: palohälyttimen ääni pariston loppuessa on epämiellyttävä. Äänen saa loppumaan sillä, että ihminen tekee jotain enemmän eli tässä tapauksessa vaihtaa pariston. Tällä epämiellyttävä asia poistuu. Palohälytin ei tarkoituksella toimi näin, mutta saa kuitenkin ihmisen käyttäytymisen muuttumaan. Täten kyseessä on negatiivinen vahvistaminen: epämiellyttävä asia alkaa esiintyä (palohälyttimen ääni) ja sen saa loppumaan lisäämällä paristonvaihtokäyttäytymistä (käyttäytyminen lisääntyy) = negatiivinen vahvistaminen toiminnassa.
Samaa esiintyy esim. autoissa, joissa alkaa kuulua varoituspiippaus, jos turvavyötä ei kiinnitetä tai kun ollaan auringossa ja tulee liian kuuma – mennään varjoon. Molemmat esimerkkejä negatiivisesta vahvistamisesta.
Käytännön esimerkki 1 haukkuva koira: miksi etäisyys ei ole R-? Tilanteeseen tulee jotain epämiellyttävää eli toinen koira, koira haukkuu- toinen lähtee pois.
Mielenkiintoinen artikkeli!
Mitä olen yhä enenevimmissä määrin kiinnostukseni kohde ollut eläinten käyttäytymiseen liittyvässä laskennallisessa kognitiotieteessä, mutta hyvin pintaraapaisu-asteella se dokumenttien lukumäärä, mitä nyt lähinnä Google Scholarista niitä olen joitain lueskellut. Miitä ikäni puolesta lienen ikäloppu 40-vuotiaana enää tietysti avoimen väylän kautta voi suorittaa psykologian perus/aineopinnot, ja sitten kanditutkielmaan se yksi vuosi virallisena tutkinto-opiskelijana valmiudeet olisi laajan ihmiskuvan ja aikusitumisen myötä myös todella avaran käsityksen kokonaisvaltaisesti ymmärrän tällä hetkellä lukion psykologian kaikki kurssit kuitenkin aikanani suorittaneena terveesti hyvällä tavalla “oikein” aihepiirejä, mitä siihen liittyy. Mitä perusteiltaan tietojenkäsittelyn se perus abstrakti malli syöte->algoritmi->ulostulo jonkinlaisen oman sovituksen olen mallintanut itselleni psykologian osalta, taisin jossain verkkoblogissani julkaistakin sen.
Tänään viimeksi kävi mielessä, kun katsoin Nelosella esitettävää Koti Koiralle -ohjelman tuoreinta jaksoa, niin koiran koulutuksen osalta behaviorismi kytykeytyy olennaisena osana se on selvää. niin nyt päädyin tähä Sporttirakki-artikkeliin kun katsoin hakukoneella asiasta.
En tiedä, voiko koiraa kouluttaa lainkaan poissulkien siitä arsykkeen jälkeen seuraavasta käyttäytymisestä sitä palkitsemispuolta esim. juuri jokin makupala tms. On siitä varmaan tehty tieteellisiä tutkimuksiakin, mutta jotenkin näppituntumalla voisi pitää melko selvänä, että se on tehokas koirien osalta toimii, toisin kuin ihmisen koulutuksessa se palkitsemispuoli ei ole välttämätön, joskin tietty pelillistämisen idea, tai jotain oppimisprosessien edetessä välietappeja, joista sitten kannusteena jokin palkkio siitä sitten tulee sille oppijalle. Ainakin Turun Yliopiston se Ville-järjestelmän ne kurssien viikkotehtävät mitä ne on rakennettu ja täysin pelillistämisen ehdoin siten, että mitä enenmmän tehtäviä tekee, sitä korkempitasoisia palkintoja saavuuttaa siinä hommassa, noin karkeasti ottaen.
Mitä jonkin verran perehtynyt ajan kuluksi evoluutioekonomiaan, niin ihmisellähän on luonnostaan olemassa käsitykseni mukaan jonkinlainen kilpailuvietti kuitenkin, mitä makrotasolla suuri joukko ihmisiäkään voi toiia 24/7 luonnon vastaisesti esim. tyyliin pyytetttömästi ilman vastapalveluja yhteisönsä muiden jäsenten eduksi välttämättä ilman, että itse myös hyötyy siitä toimistaan. Senkin puolesta voisi uskoa, että palkitsemispuoli ainakin kilpailuhenkisillä ihmisilläkin on tehokas tapa aikaansaada haluttuja tuloksia?
Sinullahan, arvon artikkelin toimittaja “Pipa Pärssinen” mielenkiinnon kohteinakin on juuri samat, mitä itselläni mainitsin tuon eläinten käyttäytymienn ja kognitio-tutkmusalakategoria psykan alla.
Hyvä artikkeli!