Viimeksi kirjoittelin tauon merkityksestä ja siitä, millaisia tuntemuksia tauolle jääminen ja tauolla oleminen olivat saaneet aikaan. Oli mielenkiintoista lukea marraskuista tekstiä ja muistella niitä fiiliksiä, jotka kirjoittamisen aikaan mielessä velloivat. Ja niin paljon on tämänkin jälkeen tapahtunut!

treenimoodi_australianpaimenkoira_pk_1

Isoimpana juttuna viime vuoden puolelta oli melkolailla odottamaton saavutus – Lystistä tuli joulukuussa vuoden viimeisessä kokeessamme Suomen Tottelevaisuusvalio! Treenimäärään nähden saavutusta oli alkuun todella vaikea uskoa, mutta toisaalta lopulta palikat pään sisällä loksahtivat kohdalleen. Treeneissä laatu korvaa määrän, ja tauon jälkeen olemme onnistuneet tekemään toimivia, tilanteeseen sopivia ja mielekkäitä treenejä. Kaikki treenit eivät suinkaan ole onnistuneet, mutta kaikissa on ollut sisällöllisesti jotakin meitä eteenpäin vievää.

Haasteita sopivassa määrin sekä koiralle että ohjaajalle

Taukotuskan ja -pohdinnan jälkeen jonkinlainen uusi lehti kääntyi treeneissämme. Olen edelleen hävettävän huono suunnittelemaan treenejä kokonaisuutena, mutta olen jo muutaman otteeseen saanut kirjailtua ylös treenattavia osasia – tämäkin on jo askel eteenpäin! Toisinaan kadehdin niitä ohjaajia, joilla on aina selkeä treenisuunnitelma jokaista treeniä ajatellen, mutta toisaalta en ehkä koe tällaista omanlaisekseni tavaksi treenata, ainakaan vielä.

Syksyn mittaan treenien teemana oli erittäin usein haastaminen. Haastetta pyrittiin luomaan sekä koiralle että ohjaajalle, kuitenkin hyvän fiiliksen pysyessä koko ajan yllä. Ja se mitä ilmeisimmin tuotti tulosta! Osaavan koiran kanssa toko- ja tottisliikkeitä on puuduttavaa treenata kokeenomaisina liikkeinä, joten mukaan otettiin erilaisia variaatioita, liikkeiden yhdistämistä ja vähän hassutteluakin.

Koulutuksista ja seminaareista lisämotivaatiota treeneihin

Talvikauden tavoitteena on saada tottis sellaiseen kuntoon, että ensi kesän kokeissa voisi jos nyt ei huolettomin mielin, niin ainakin vähän luottavaisemmin suunnata kentälle. Muuten liikkeet näyttävät kivoilta, mutta murheenkryyninä ollut seuraaminen olisi aika saada kuntoon. Lisäksi pientä viilaamista on esimerkiksi jäävien nopeudessa sekä luoksetulon ja noutojen eteentulon suoruudessa. Näitä ollaankin treenattu nyt ahkerasti.

treenimoodi_australianpaimenkoira_pk_2

Kävimme Juha Pasasen koulutuksessa marraskuussa, ja sieltä käteen jäi palkkauksen muutos seuraamisessa: olen jo tovin palkannut koiraa oikealta, koiran kiertäessä takakautta oikealle puolelleni. Palkka on ollut vaihtelevasti ruokaa ja leikkiä. Lelun olen monesti heittänyt ja sen jälkeen Lysti on saanut taistella. Tähän teimme muutoksen niin, että palkka tulee edelleen samaan tapaan oikealta (aina lelupalkka), mutta aina heittäen eikä palkka koskaan jatku taisteluun. Kivasti tulosta on jo tullutkin! Nyt pitäisi vaan malttaa ottaa takapakkia sen verran, että otettaisiin kuuria lyhyitä pätkiä, jolloin Lystin asento ei ala elää. Tällä hetkellä se herkästi hieman aukeaa, korjaa, aukeaa, korjaa jne. Ei mitään massiivista liikettä, mutta koska haussa on tietysti mahdollisimman hyvä suoritus, koitetaan tämäkin karsia pois.

Jääviä ei olla viime aikoina kovin paljoa harjoiteltu jäävinä itsenään, mutta nappasin Peter Scherkin tottisseminaarista sovellettavan ajatuksen jatkoon. Olemmekin nyt treenanneet suunnanvaihtoa niin peruuttaessani kuin sivullakin. Käytännössä haluan siis, että koira kulkee normaalisti eteenpäin ja käskystä vaihtaa kulkusuuntansa peruuttamiseksi. Tämä on ollut meille molemmille todella hauska treeni, ja varsinkin ensimmäisellä kerralla Lystin aivot joutuivat raksuttamaan, ennen kuin uskoi todella kuulleensa oikein. 🙂 Seuruusta tulee jonkin verran peruutuskäskystä istumista tai seisomista, mutta toisaalta treenejä on takana vasta muutama, joten uskon ongelman poistuvan varmuuden lisääntyessä.

Varsinaisesti itse treeni ei liity jääviin, mutta mielenkiinnosta haluaisin jalostaa suunnanvaihdon myös juoksuun ja sen jälkeen alkaa sekoittaa peruuttamista ja jääviä liikkeestä. Saa nähdä, miten loppujen lopuksi käy!

Erilaisia treenitapoja eteentuloon

Eteentulon suoruutta on nyt treenattu muutaman kerran ohjureilla, mutta koska itse en oikein tykkäisi käyttää häivytettäviä apuja asiassa, jonka voi opettaa ilmankin, ovat ohjurit jääneet melko vähälle käytölle.

Viime aikoina olemme treenanneet paljon eri kulmista eteentuloa – lopputulemana myös niin, että seison selkä koiraan päin kutsuessani sen eteen. Muutaman kerran Lysti teki hienon, suoran eteentulon taakseni, mutta parin kerran jälkeen kokonaisuus alkoi hahmottua tarkemmin. Tällä hetkellä Lysti tekee melko hienoja eteentuloja erilaisista kulmista pieneltä etäisyydeltä. Näissä vauhti kuitenkin on tietysti kovin maltillinen, joten seuraavaksi pitäisi varioida mukaan myös vaikkapa suoria, pitkiä eteentuloja vauhdin takaamiseksi. Jahka nämä kaksi sujuvat rinnakkain, on ajatuksissa siirtyä pitkien matkojen vinoihin tuloihin. En hirveästi stressaa itse noutojen tekemättömyyttä (kapulan kanssa pelkkää eteentuloa olemme kyllä tehneet, mutta uskoisin senkin voivan jäädä pois treenivalikoimastamme). Uskon eteentulon vahvistuvan niin, että paikka tulee luontevasti myös kapulan kanssa.

Tällä hetkellä kaiken kaikkiaan fiilis treenaamiseen on taas hyvä – ei ole liikaa paineita ja stressiä, treenejä voi huoleti yhdistellä ja muokkailla monin eri tavoin ja muutoksia voi tehdä lennosta, jos se tuntuu tarpeelliselta. Toivottavasti tällainen tunnetila säilyy molemmilla niin, että saamme paketin kasattua meille parhaaseen mahdolliseen kuosiin!

Olen Katariina Salo ("Kata") Hämeestä. Koiraharrastukseni aloitin lähes 20 vuotta sitten ja harrastuskavereinani ovat tällä hetkellä reilu 8-vuotias siperianhusky Enne (REK2, toko avo3, agility maksi 2, 2 x rallytoko ALOHYV) sekä pian 4-vuotias australianpaimenkoira Lysti (PAJÄ3 1-tulos x 2, TK1, TK2, TK3, EVL1 x 1). Enne treenaa omaksi iloksemme agilityä ja rallya. Lystin päälajina on tällä hetkellä PK-jälki, jonka tiimoilta tavoitteenamme on SM-kisat elokuussa. Säiden salliessa vetotreenit kuuluvat kummankin koiran arkeen, ja lisäksi puuhastelemme milloin nose workin, henkilöhaun, tarkkuusetsinnän tai vaikkapa frisbeen heiton parissa. Varsinaisten koiraharrastusten lisäksi intohimonani on retkeily koirien kanssa.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän