Vantaan Tiedekeskuksessa 26.-27.1.2018 järjestetty HAUREKA 2018 -seminaari tarjoili tutkittua tietoa sekä vahvaa käytännön kokemusta koirien hajutunnistustyöskentelystä sekä koulutuksesta. Jo kolmannen kerran järjestetty seminaari keräsi 198 kuulijaa yhdestätoista eri maasta.
Poliisikoiralaitoksen eläkkeellä oleva opettaja Ilkka Hormila avasi tilaisuuden videolla, jossa koirat syöksähtelivät hajutunnistusradalla ilmaisten suorastaan raivokkaasti löytämänsä hajun. Video toi esiin reilussa kymmenessä vuodessa tapahtuneen koulutustapojen muutoksen. Nykyisin hajutunnistuskoirat työskentelevät rauhallisesti ja keskittyneesti.
Hormila esitteli oman sovelluksen laadunhallinnan perustyökalusta eli Demingin ympyrästä, jonka hän on muuttanut suomeksi muotoon ASTA; Ajattele – Suunnittele – Toteuta – Analysoi.
Ensimmäisenä tulee miettiä koulutuksen päämäärä, jonka mukaan koulutusprosessi rakennetaan. Työkoiran koulutus kestää noin 1-2 vuotta riippuen koirasta. Osa koulutusprosessia on koiraan tutustuminen, jotta pystyy muuttamaan omat koulutusmetodit ja ajattelun koiralle sopivaksi.
– Molemminpuolinen luottamus on kaiken perusta, koska koira ja ohjaaja ovat tiimi, Ilkka muistuttaa.
Kun koulutusprosessi on selvä, ositetaan harjoitukset viikko- ja päivätasolle. Suunnitellaan mitä tehdään, milloin ja miten? Jaotellaan koulutus perus- ja ylläpitokoulutukseen. Mietitään paljonko harjoitussessioita, millaiset palkkiot, millaiset harjoituspaikat, milloin tehdään sokkoja ja jos jokin menee pieleen, miten saadaan koiralle harjoituksen lopuksi hyvä tunnetila?
Toteutusvaihe on paitsi harjoitusten toteuttamista myös kouluttajan mentaaliharjoituksia ja mekaanisten taitojen harjoittelua ensin ilman koiraa.
Olennaista kehittymisen kannalta on harjoitusten analysointi. Harjoitus itsessään voi viedä 20 sekuntia, mutta harjoituksen analysointiin kuluu paljon enemmän aikaa. Harjoitusten videointi on hyvä opetella heti alussa.
– Kaikessa tekemisessä tulee muistaa, että huipulle ei ole kiire. Perusta on tehtävä hyvin. Taktiseen koulutukseen tai sertifiointiin ei mennä kokeiden kautta ennen kuin koira on koulutuksen osalta niihin valmis. Sen jälkeen koira onkin jo valmis töihin.
Tasapaino ja itseluottamus
Suomessa aikaisemminkin luennoinut hollantilainen Simon Prins on poliisi, joka kouluttaa sekä koiria että ihmisiä. Hän uskoo positiivisen vahvistamisen voimaan.
– Keskitä aikasi koiraan ja itsesi kehittämiseen, älä internettiin! Simon muistutti. Hän painotti, että internetissä eniten näkyvät eivät välttämättä ole niitä, jotka osaavat ja tietävät eniten, vaikka sellainen mielikuva saattaa helposti syntyä.
Kouluttamisessa tulee muistaa tasapaino. Opimme itse ja opetamme koiralle uutta, mutta osaamisen ylläpitoa ei sovi unohtaa. Tasapainoon kuuluvat myös koiran henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Koulutuksen tulee olla koiralle kannattavaa.
– Kehittyäksemme kouluttajina meidän tulee oppia ajattelemaan kuin ihminen, jollaiseksi haluamme tulla. Maailmassa on paljon taitavia kouluttajia eikä vain yhtä oikeaa metodia. Meidän tulee valita metodi, johon itse uskomme.
Ymmärrä hajun käyttäytymistä
Hajutunnistuskoiran kouluttaminen edellyttää myös ymmärrystä hajujen käyttäytymisestä. Mieti, mitä todellisuudessa vahvistat, ja ota kontaminaatio huomioon. Liian puhtaissa olosuhteissa ei kuitenkaan kannata kouluttaa, koska ympäristö on aina täynnä erilaisia hajulähteitä.
– Mieti miten tuuli tai ilmavirtaus vaikuttavat hajujen kulkuun. Jotkut hajut voivat olla koiran mielestä jopa tylsiä. Koulutuksen etenemisen kannalta on merkitystä, mitä koira hajun tunnistamisesta hyötyy.
Hyvän hajutunnistuskoiran ominaisuuksia ovat muun muassa alusta- ja äänivarmuus, suuri työmotivaatio, hyvä terveys, uteliaisuus, itsenäisyys, keskittymiskyky, toistojen kestävyys, yhteistyökyky ja sopiva älykkyys.
Prins kävi myös läpi yleisimpiä koulutusvirheitä. Yleinen ongelma on koiran kiinnostus ohjaajaan, koska palkkio on ohjaajalla. Lopulta ohjaaja ohjaa koiraa löytämään saadakseen palkita sen. Tällöin koirasta ei tule toimintavarmaa, eikä se opi luottamaan itseensä.
Ihmisten kouluttaminen
Ihmisten kouluttaminen on usein haasteellisempaa kuin koirien kouluttaminen. Ensimmäinen haaste on kuunteleminen. Voimme ymmärtää ja käsitellä samaa asiaa lukemattomilla eri tavoilla taustastamme riippuen.
– Jotta kehitystä tapahtuisi, meidän tulee siirtyä pois mukavuusalueelta. Nykyaikaiset koulutusmenetelmät perustuvat yhteistyöhön. Meidän pitää oppia ymmärtämään ja kuuntelemaan toisiamme sekä tekemään yhteistyötä. Keskeistä on tiedon jakaminen, Prins painotti.
Tieto lisääntyy koko ajan, joten kouluttajan on kehitettävä itseään jatkuvasti. Hyvä kouluttaja on myös itsekriittinen. Hän arvioi omaa toimintaansa ja osaamistaan objektiivisesti.
– Älä lukitse itseäsi sääntöihin. Maailma ei ole mustavalkoinen, Simon muistutteli.
Hyvä kouluttaja luo turvallisen oppimisympäristön, jossa keskustellaan. Viestinnän tulee olla selkeää, ja kuulijoita aktivoidaan osallistumaan. Hyvä kouluttaja asettaa myös selkeät rajat.
– Palautteen antaminen on tärkeää. Mieti, miten itse haluaisit saada palautetta? Muista pysyä rauhallisena, positiivisena ja vahvana vaikeissakin tilanteissa.
Kunnioitus, toisten huomioon ottaminen ja arvostaminen, koirien ja ihmisten käytöksen seuraaminen ja motivaation vaaliminen näkyvät hyvän kouluttajan toiminnassa.
Miinakoirat
Ruotsalaisen poliisin Joakim Berlinin osaamisalaa ovat erikoisetsintäkoirat. Aikaisemmin hänen koiransa olivat vereen ja siemennesteeseen erikoistuneita hajutunnistuskoiria. Nykyisin Berlin työskentelee myös asiantuntijana ja kouluttajana Euroopan Rajaturvallisuusvirastossa (FRONTEX) sekä YK:n projekteissa (UNOPS) muun muassa miinakoirien kouluttajana.
Olennaista ei Berlinin mielestä ole kuinka asiat tehdään, vaan miksi ne tehdään. Mitä koiran on tarkoitus tehdä ja millaisissa olosuhteissa?
– Miinakoirien kanssa työskenteleminen on oltava tarkkaa. Jos jokin menee pieleen, joku kuolee.
Koirat työskentelevät viisi tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa, harjoittelevat yhtenä päivänä ja lepäävät yhden. Löytöjä on ehkä yksi viiden viikon välein. Miten rakentaa koiralle kestävä motivaatio ja vahva ilmaisu, joka on miinakoiran tärkein käytös?
– Jos haluat, että koira haluaa työskennellä, rangaistukset eivät ole avuksi, Berlin painotti.
Etsintään, jossa löytöjä tapahtuu harvoin, motivaatio luodaan odotuksella jättipotista. Oikean palkkion löytäminen on menestyksen edellytys. Joakim tekee koiran addiktoituneeksi menestyksestä, jolloin sen tekemisen halu vain kasvaa, kun se ei saavuta palkkiota.
Miinakoiran etsintäkäytös koulutetaan radalla, jonka reunat on merkitty nauhoilla. Käytännön etsinnöissä etsintäalue on jaettu laatikoiksi, jotka koiran tulee tarkastaa järjestelmällisesti. Koira oppii etsimään ja etenemään 0,3-1 metriä leveällä alueella, jonka pituus on 6-10 metriä. Kun koira edistyy, nauhat lasketaan ensin alemmas, sen jälkeen poistetaan keskinauha ja lopulta ulkoreunojen nauhat. Harjoittelun tuloksena koira oppinut etsimään tietyn kaavan mukaisesti.
Soveltuvuustestit
YK:n käyttämät miinakoirat valitaan soveltuvuustestauksen avulla. Koirat testataan 18 kuukauden ikäisinä, koska kokemuksen myötä pentutestaus on havaittu hyödyttömäksi. Testi on kehitetty ruotsalaisten L-testistä. Se ei ole luonnetesti, vaan mittaa koiran soveltuvuutta miinakoiran tehtävään.
Testit näyttävät tietyn koiran reaktiot tiettyihin ärsykkeisiin tiettynä hetkenä. Testin arvo syntyy tuhansien testattujen koirien tuottamasta kokemuksesta, miten testissä tietyllä tavalla käyttäytyvät koirat soveltuvat koulutettavaksi miinakoiriksi.
Testissä arvioidaan muun muassa sosiaalisuutta, sosiaalista itseluottamusta, koiran suhtautumista vieraiden ihmisten fyysiseen käsittelyyn, työkapasiteettia, temperamenttia, uteliaisuutta, terävyyttä, puolustushalua, hermorakennetta, oppimiskykyä, rohkeutta, kykyä palautua stressistä sekä ympäristövarmuutta.
Koulutuksen eteneminen
Alkukoulutuksessa koira oppii ensin ilmaisemaan ja etsimään kumisen Kong-lelun paloja. Käytös yleistetään myöhemmin räjähteiden etsintään. Kong kestää keittämistä, kuivattamista ja säilyttämistä steriilissä purkissa. Kongi on aina saatavilla ja mahdollista viedä mihin tahansa – toisin kuin räjähdys- tai huumausaine. Koiran kanssa voi harjoitella vaikkapa operaatioalueella. Kongin avulla on helppo opettaa rauhallinen ilmaisukäytös.
Erikoisetsintäkoirien koulutus perustuu operanttiin ehdollistamiseen. Berlin jättää huomiotta ei-toivotun käytöksen, kuten virheilmaisut. Ne loppuvat, kun niistä ei tule palkkiota. Koiralle opetetaan alusta lähtien, että hajulähteellä tulee pysyä. Jos koira jättää kohteen, se menettää palkkion.
Koiralle ei myöskään anneta monta mahdollisuutta menestyä. Jos koira jättää hajulähteen ilmaisematta, harjoitus loppuu. Harjoituksista ei tehdä löytämisen vimmaa. Kaksikymmentä huonetta täynnä löytöjä on huono harjoitus. Kymmenen huonetta ja ehkä yksi löytö nostaa löydön arvoa.
Berlin käyttää paljon sokkoharjoituksia ja aloittaa ne varhaisessa vaiheessa.
– Käytä kaveria apuna, jotta tulet jatkuvasti lyödyksi heikoimpaan kohtaan! naureskeli Berlin ja totesi, että 70–80 % harjoituksista tulisi olla sokkoja. Sokkoetsinnöissä ohjaaja ei voi tahattomasti auttaa koiraa. Lisäksi sokkoetsinnöillä ja hajuerotteluharjoituksilla saadaan varmistettua, että koira on leimautunut oikeaan hajuun.
Koulutusmenetelmän muuttuminen etsintä–ehdollistuminen–ilmaisu käytösketjuun ilmaisu–etsintä–ehdollistuminen auttaa koiraa ymmärtämään, mistä palkkio tulee.
– Etsimistä ei tarvitse opettaa erikseen, vaan se tulee ilmaiseksi. Kun käytösketju koulutetaan ilmaisun kautta, koira ei koe korkeaa stressiä tai motiivikonflikteja.
Keskity koulutusprosessiin
Alkukoulutuksessa hajun tulee olla mahdollisimman puhdas. Koulutuksen edetessä hajun määrää vähennetään, jotta koira reagoi myös vähäiseen hajuun. Hajuerotteluharjoituksia kontrolloiduissa olosuhteissa tehdään koiran koko työuran ajan. Verrokeiksi pyritään etsimään mahdollisimman samankaltaisia hajuja.
– Kaikessa harjoittelussa mahdollisuuksia annetaan vain yksi. Nopeat ilmaisut tulevat yleensä ilman analysointia. Väärä ilmaisu voi johtaa vakaviin seuraamuksiin, kuten lentokentän sulkemiseen, Berlin huomauttaa.
Keskeistä on stressinhallinnan opetus koiralle. Koiran tulee olla itsevarma eikä peilata ohjaajaansa.
Berlinin näyttämissä videoissa koira oli yhtä onnellinen tyhjästä purkkiradasta kuin löydöstä, koska löytäminen ei ole pääasia. Berlinin kertomaan mukaan radoista oli 70-80 % tyhjiä.
– Keskity koulutusprosessiin, älä lopputulokseen. Prosessi takaa lopputuloksen, Berlin sanoo.
Totuus on tarua ihmeellisempi
Lopuksi Berlin kertoi hämmästyttävän tositarinan. Pieni tyttö oli kertonut joutuneensa hyväksikäytetyksi karvalankamatolla. Matto oli tutkittu poliisin laboratoriossa, mutta siitä ei löytynyt mitään, mikä tukisi tytön kertomusta.
Berliniin otettiin yhteyttä ja pyydettiin, että hänen siemennesteen hajun tunnistava koiransa tarkastaisi maton. Berlin näytti videon, joka oli taltioitu etsinnästä. Koira työskenteli rauhallisesti ja tarkasti tehden lopulta selkeän ilmaisun.
Koiran ilmaisema kohta oli leikattu matosta irti ja lähetetty rikoslaboratorioon. Sieltä oli ilmoitettu, ettei matosta oltu löydetty mitään normaalimetodein.
Rikoslaboratorion tutkija oli kuitenkin käynyt palan läpi kuitu kuidulta ja löytänyt lopulta kuusi siittiötä. Ne riittivät DNA-analyysiin ja tekijän tuomitsemiseen. Rauhallisella työskentelyllä matalassa stressitasossa koira kykeni analysoimaan hajuja ja tekemään löydön, vaikka haju oli mitättömän pieni.
Käyttäytymis- ja koulutusongelmien ratkaiseminen tiedettä hyödyntäen
Englantilainen käyttäytymistieteisiin erikoistunut eläinlääkäri Chirag Patel auttaa niin lemmikkien kuin eläintarhoissa ja laboratorioissa elävien eläinten kouluttamisessa ja käyttäytymisen tulkinnassa.
– Koirat eivät valitse elämää ihmisen kanssa. Meidän tulee kunnioittaa niitä eikä edellyttää niiden kunnioittavan meitä, Patel huomautti.
Me kontrolloimme käytännössä lähes koko koiran elämää ruuasta, ulospääsystä ja sosiaalisista kontakteista lähtien.
– Älä ole kontrollifriikki! muistutteli Patel ja käski unohtaa dominanssin ja laumateorian. Niiden sijaan hän kehotti keskittymään käyttäytymistieteisiin eläinkoulutuksessa.
Patel kävi esityksessään läpi eläinkoulutusta Pavlovin ja Skinnerin oppien kautta sekä määritteli, mitä käyttäytyminen on. Maalaisjärjen (Common Sense) sijaan Patel kannusti tutkimaan koiran käyttäytymistä tieteen valossa. Eläimen koulutuksessa tarvitaan tietoa (Science Sense) sekä sydäntä (eettisyyttä).
– Meidän tulee havainnoida eläimen käyttäytymistä, kuten käytöksen esiintymistä, kestoa, latenssia ja intensiteettiä. Jos eläimellä on ongelmakäytös, niin miltä se silloin näyttää, mitä se tekee? Milloin käytös alkoi? Kuinka kauan ko. käytös on ollut ongelma? Liittyykö käytös toiseen käytökseen tai muuhun herätteeseen vai alkaako se itsestään? Miltä eläin näyttää?
– Käytös on kommunikointia. Kaikella eläimen käytöksellä on jokin tarkoitus. Samalla käytöksellä se voi esimerkiksi haluta huomiota, välttää jotain tai paeta. Myös Patel neuvoi videoimaan koulutustilanteita, jotta on mahdollista huomata, mitä todellisuudessa tapahtui.
Patel kävi myös läpi kouluttamista ja vahvisteiden käyttämistä. Palkkion tulee lisätä käytöstä, eli vahvisteen tulee vahvistaa käytöstä. Vahvisteita voi olla monenlaisia, kuten ruoka, äänet, liike, paikat, hajut, kommunikointi toisten eläinten kanssa tai esineet. Vahvisteet luovat eläimelle tilan, jossa se yrittää kovemmin, vaikkei palkkiota aina tulisikaan.
Teksti: Iina Rinne
Kuvat: Tapani Romppainen
Seminaarin järjestäjät: Jobs for Dogs & K9 Ilma. Global Training & Noseworks
Teksti on julkaistu POLIISIKOIRA-lehdessä 1/2018
MAINOS
