Tämän artikkelin innostajana on ollut koirien kouluttamiseen liittyvien erilaisten yleistysten ja stereotypioiden pohtiminen. Joskus ne osuvat oikeaan (esim. noutajat pitävät yleensä noutamisesta), mutta eivät aina (esim. noutajat pitävät aina vieraista ihmisistä). Koulutuksen saralta löytyy monenlaisia uskomuksia ja ajatuksia, jotka voivat olla joko haitallisia tai hyödyllisiä. Pikaisesti kotipsykologina netistä löytyi muutamia käsitteitä, joiden käytännön sovelluksiin olen törmännyt koiramaailmassa ja koirien kouluttamisessa, kuten stereotypiat, itseään toteuttavat ennusteet sekä vahvistusharha.
Itseään toteuttava ennuste tarkoittaa sitä, kun ennuste aiheuttaa oman toteutumisensa.
Stereotypia ja stereotypiauhka
Stereotypia on kaavamainen ja jäykkä käsitys jostakin asiasta. Se ei perustu pelkästään faktoihin, josko ollenkaan, vaan vaikuttamassa ovat myös omat kokemukset, muiden kokemukset, mielipiteet ja huhupuheet. Stereotypiat vaikuttavat siihen, miten stereotypian kohdetta kohdellaan ja miten siitä ajatellaan – ennakkoluulot tulevat mukaan kuvioon. Ihmismaailmassa stereotypioita ovat mm. tytöt eivät ole hyviä matematiikassa, tytöt ovat hyviä kielissä tai lihavat ovat laiskoja.
Stereotypiauhka tarkoittaa sitä, että ihminen pelkää olevansa juuri stereotypian kaltainen, jolloin hän alisuoriutuu. Esimerkki ihmismaailman tutkimuksesta on se, kun naiset pelasivat shakkia internetissä. Aluksi naiset eivät tienneet, ketä vastaan he pelasivat ja he pelasivat aivan hyvin. Sitten heille kerrottiin, että vastustaja on joko nainen, mies tai tietokone. Kun vastapelaajan sanottiin olevan mies (tämä oli mies tai sitten ei ollut, miten vain), naiset alisuoriutuivat aiempiin suorituksiin verrattuna. Tämä liittyi siihen, että shakkia pidetään miesvaltaisena alana ja miehet ovat siellä ”kärjessä”. Monia muita samanlaisia esimerkkejä löytyy siitä, että stereotypiauhalla on taipumus toteuttaa itsensä.
Itseään toteuttava ennuste
Itseään toteuttava ennuste tarkoittaa sitä, kun ennuste aiheuttaa oman toteutumisensa. Negatiivisissa asioissa tämä tarkoittaa sitä, että negatiiviset ennakkoasenteet alkavat muuttua todellisiksi. Esimerkiksi jos ihminen leimataan tietynlaiseksi, esim. laiskaksi, hän alkaa vähitellen käyttäytyä laiskasti ja alkaa nähdä itsensä laiskana. Loppujen lopuksi hänestä voi jopa tulla laiska.
Vahvistusharha
Vahvistusharha tai vahvistusvinouma on tilanne, jossa ihminen on taipuvainen näkemään ja hakemaan omia ennakkokäsityksiään puoltavaa informaatiota. Tämän seurauksena ihminen voi jättää sellaiset asiat kokonaan huomiotta, jotka eivät tue hänen käsityksiään ja havaitsee vain ne, jotka tukevat hänen käsityksiään.
Esimerkkinä toko
Kaikkia edellä mainittuja voi löytää tokosta. Ensin joitakin negatiivisia käsityksiä. Rotukysymys puhututtaa kovasti, todetaan esim. että huipulle voi päästä vain bordercollien kanssa tai että nopeus on ainoa asia, mitä tokossa arvostetaan. Tai että tietynrotuisen koiran kanssa ei voi tehdä jotain liikettä 10 pisteen arvoisesti, koska ko. rotu ______ (lisää oma selityksesi, esim. on liian iso, liian pieni jne.) Jos näin olisi, että jokin rotu ei voisi tehdä jotakin liikettä 10 pisteen arvoisesti, silloin vika on joko liikkeessä tai sen arvostelussa, koska näin ei saisi missään nimessä olla. Voidaan myös puhua, että ihan turha on edes yrittää kouluttaa koiraansa kovin hyvin tai pitkälle, koska rodulla X ei voi kuitenkaan pärjätä pidemmälle mentäessä, niillä ei riitä motivaatio pitkiin suorituksiin, niillä on puutteellinen oppimiskyky tai mikä vain ominaisuus. Tai tietynrotuisia koiria ei yleisestikään kannata kouluttaa, koska ne eivät esim. opi noutamaan tai haluavat aina olla ohjaajan lähellä.
Joku voi masentua kokeessa jo etukäteen, koska siellä on “parempia” koiria ja ohjaajia mukana, jolloin hänen on mahdotonta onnistua, koska oma koira on paljon “huonompi” eikä itsekään ole “hyvä kilpailija”. Jos tällaisessa tilanteessa vielä koe menee huonosti ja ns. hyvällä hyvin, niin “mitä minä sanoin” -ennuste toteutui. Tai jos sattuu onnistumaan, niin se oli vain hyvää tuuria. Kun hän katsoo muiden koirien suorituksia, hän näkee vain sitä, mitä on ajatellut etukäteen: ennakkokäsitysten mukaisten “hyvien rotujen” hyvät suoritukset, joita olettikin näkevänsä ja “heikompien rotujen” kohdalla juuri niitä heikkouksia ja virheitä, joita odotti näkevänsä.
Jos omaa koiraa pitää tietynlaisena tai koira on osoittautunut tietynlaiseksi joissakin tilanteissa, niin koirasta voi tulla juuri sellainen muissakin tilanteissa. Esim. jos ajattelee, että koira reagoi koetilanteessa vieraisiin ihmisiin, niin on kovin herkkä havaitsemaan kaiken toiminnan, jossa koira jollakin tapaa reagoi ihmisiin, vaikka se vain katsoisi heitä neutraalisti. “No niin, nyt se tuijottaa, varmaan pelkää!” Tässä on hyvä huomioida tunteiden tarttuminen koiraan esim. ihmisen eleiden, käyttäytymisen, äänen tai kemosignaalien kautta.
Positiivisessa mielessä voi ajatella, että “wau, tämänrotuiset koirat ovat aina hyviä tässä tehtävässä tai liikkeessä. Onpa hyvä, että minulla on tämänrotuinen koira.” Ja kun koira toimii kyseisessä liikkeessä kivasti, tyytyväisyys kasvaa ja käsitys vahvistuu. Tai ihminen voi ajatella, että “olen aina onnistunut opettamaan tämän liikkeen koirille hyvin, joten varmasti onnistun tämän seuraavankin koiran kanssa”. Tai koe on vain ns. kyläkoe, tuttu kenttä ja tilanne, jolloin osallistuja voi olla rennompi ja uskoa onnistuvansa. Ja jos/kun sitten onnistuu, luottoa koiraan seuraavaa koetta ajatellen on jo luotu.
Käsityksistä eroon
Tunnistan itsessäni edellä mainittuja asioita – sekä negatiiviselta että positiiviselta kannalta. Joskus kouluttamistani rajoitti ajatus siitä, että omat koirani eivät ole riittävän nopeita, notkeita ja kääntyviä, mihin kiinnitin liikaa huomiota, vaikka koirat olisivat toimineet oman rakenteensa ja rotunsa puitteissa todella hyvin. Ja tuo vähensi kiinnostustani kouluttamiseen, koska en osannut olla tyytyväinen koirien suorituksiin. Tai ajatus siitä, että tunnistusnouto on helppo opettaa – se on toteutunut tähän asti hyvin.
Ehkä olisi hyvä lähteä kouluttamiseen puhtaalta pöydältä ja unohtaa negatiiviset ennakkoajatukset, mutta pitää positiiviset. Jokaisen koiran kanssa voi harrastaa tokoa, mahdollisesti kilpaillakin. Pieniä rajoitteita toki löytyy, ihan ilman negatiivisuutta, mutta ainakin alokasluokkaan voi mennä. Huipputasolle pääsemiseksi vaaditaan lajissa kuin lajissa koiriltakin paljon, joten sitä ei voi taata jokaiselle koiralle, mutta usealle rodulle ja yksilölle kuitenkin. Eri roduilla on eri tyyli toimia, mitä pitää arvostaa – eikä tarkoitus ole tokossakaan laittaa koiria yhteen kaavaan.
Omasta koirastaan kannattaa etsiä ja huomioida sen vahvuudet ja onnistumiset ilman voimakasta vertailua muihin rotuihin tai koiriin. Lahjakkuus on tärkeää, harjoittelu vielä tärkeämpää. Jos harjoittelee huolellisesti ja hyvin, niin ainakin liikkeiden opettaminen oikein on mahdollista. Vähän lisää treeniä ja satunnainen vahvistaminen ym. kuntoon, niin koetilannekin onnistuu. Rohkeutta mukaan harjoitteluun ja tavoitteiden asetteluun, ennakkoluulot pois. Mitään ei menetä, jos edes yrittää pyyhkiä negatiivisia ajatusmalleja pois ja on ylpeä koiransa onnistumisista.
MAINOS
