Kävin vierailemassa viikko sitten paikallisessa kiertotalouskeskuksessa ja jäin pohtimaan, kuinka koiraharrastuksia voisi harrastaa vastuullisemmin ja kestävämmin? En käsittele tässä kirjoituksessa koiran omistamista, kasvatusta tai ruokintaa, vaan näkökulma on kokonaan koiraharrastuksissa.

Vierailun jälkeen aloin pohtimaan, voimmeko koiraharrastajina olla jotakin muuta kuin passiivisia kuluttajia ja muuttua aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka eivät halua jatkaa kertakäyttökulutusta ja halpatuotantoa. Voimmeko nousta luonnonvarojen tuhlausta vastaan?

Kiertotalous ei ole vain kierrätystä, vaan kokonaan uudenlaista tapaa ajatella ja toimia. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijaan yhä enemmän palveluiden käyttämiseen, tavaroiden korjaamiseen, lainaukseen, vaihdantaan ja omavaraisuuteen.

Koiraharrastajan tavarapaljous ja kertakäyttökulttuuri

Jokainen pidempään koiraharrastuksia harrastanut tietää, että harrastus voi helposti muuttua välineurheiluksi. Voi olla välillä hyvä pysähtyä pohtimaan, tarvitseeko noutokapuloita tai ruutunauhoja kaikissa sateenkaaren väreissä. Tarvitseeko kaikkia treenivälineitä omistaa itse? Tarvitseeko koira kertakäyttöpehmoleluja tai trendivärin mukaisia hihnoja ja valjaita?

Planeettamme luonnonvarat ovat rajalliset ja muovijätteen määrää täytyy vähentää. Maapallon ekosysteemin kestokyvyn rajat ovat tulossa vastaan ja hälytysmerkkejä siitä ovat ilmastomuutos ja luonnon saastuminen. Länsimaissa yhä useampi on havahtumassa siihen, että kodin tavarapaljous alkaa jo haitata elämänlaatua.

Jätteemme ovat luonnonvaroja, joita ei kannata hävittää polttamalla tai mädättää kaatopaikalla. Kierrätys palauttaa ne uusien tuotteiden raaka-aineiksi, mikä on tärkeä osa kiertotaloutta. Ihan kaikkea ei tarvitse ostaa, vaan koiralle voi tehdä itse naruleluja kierrätysmateriaalista kuten vanhoista paidoista tai pedin vanhoista farkuista ja lainata paikallisen koiraharrastusyhdistyksen treenitarvikkeita.

Unohda kertakäyttökulttuuri ja suosi ajattomia, laadukkaista materiaaleista valmistettuja, korjattavissa olevia tuotteita. Vaadi parempaa ja mieti, mihin omat valintasi perustuvat. Trendiväriin tai kestävyyteen? Meillä on kuluttajina valta ohjata koiratarvikemarkkinoita kestävämpään suuntaan.

Kuvituskuva: Miira Ikonen

Hyvät käytänteet jakoon

Meistä moni ajaa pitkiä matkoja paljon bensaa kuluttavalla farmarilla koiraharrastuksiin, luennoille, näyttelyihin ja kisoihin. Liikenne on yksi suurimmista hiilidioksidin tuottajista ilmakehäämme. Sen sijaan voisimme entistä enemmän siirtyä verkkoluentojen (hyvänä esimerkkinä SporttiRakki) kuuntelijoiksi, aktivoida uudestaan näivettynyttä paikallista koiraharrastusyhdistystä talkootoiminnalla ja radikaalina ajatuksena: kilpailla vähemmän ja samalla ajaa autolla vähemmän.

Lähin koiraharrastusyhdistyksesi on yhtä kuin sen jäsenet. Jokainen voisi kantaa kortensa kekoon ja herätellä yhdistyksen toimintaa uudestaan henkiin ja jakaa omaa osaamistaan. Ei jokaisen kouluttajan tarvitse olla lajinsa suuri guru, vaan muiltakin kanssaharrastajilta voit oppia paljon uutta ja voit itse opettaa heille jotakin uutta.

Hyvin moni koiraharrastaja kilpailee todella paljon ja kärsii samaan aikaan stressistä, jännityksestä, ajanpuutteesta, ahdistuksesta ja riittämättömyyden tunteista. Sen sijaan voisimme kilpailla vähemmän ja käyttää saman ajan ulkoiluun, yhdessäoloon ja osaamisen kehittämiseen koiran kanssa.

Ajatuksia lopuksi

Tämä kirjoitus on vain pintaraapaisu aiheeseen. Koirat ovat Suomessa miljoonabisnes ja suurin osa lemmikkieläinten päästöistä aiheutuu ruuasta ja sen rahtaamisesta. Toisaalta koiran omistamisella on suuret positiiviset terveysvaikutukset omistajansa elämään. Voimme koiranomistajina kuitenkin miettiä kulutustamme ja sen vaikutusta ympäristöön. Tarvitsetko oikeasti uuden tuotteen vai voisitko ostaa sen palveluna tai voisitko lainata tai vuokrata saman tuotteen? Voisitko jakaa omaa osaamistasi muille harrastajille?

Koulutammeko omalla esimerkillämme tulevista koiraharrastussukupolvista tulevaisuuden osaajia vai nykypäivän selviytyjiä?


MAINOS

38-vuotias keravalainen koiraharrastaja, joka harrastaa ja kilpailee neljän pitkäkarvaisen collien Riemun, Fionan, Sansan ja Vapun kanssa muun muassa tokossa, rally-tokossa ja noseworkissa sekä kasvattaa pienimuotoisesti pitkäkarvaisia collieita kennelnimellä Riemumielen. Uuden oppiminen ja oman maailmankatsomuksen avartaminen kiinnostaa aina.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän