Reissu edessä ja koirat lähdössä mukaan? Miten uutta ympäristöä ja lenkkimaastoja voisi hyödyntää nosework-harrastusta ajatellen? Ja mitä hyötyä tästä on koirakolle?

Lomareissu edessä ja koirat lähdössä mukaan?

Tarvittavat välineet

Matkalle tarvitaan koirien lisäksi mukaan hajupurkki sekä koiralle tarvittavat varusteet ja palkat. Itse asiassa erityisiä varusteita ei välttämättä tarvita, jos palkkioita voi hankkia paikan päällä tai ne kulkevat muutenkin matkassa mukana, ja etsimisvarusteiksi riittävät normaalit lenkkikamat. Jos sinulta löytyy jokin pieni rasia tai kotelo hajujen säilyttämistä ja kuljettamista varten, niin sellainen olisi hyvä myös olla, mutta ilmankin pärjää, jos paikan päällä voi soveltaa. Hajujen käsittelyä varten myös kertakäyttöhanskat tai pihdit ovat myös hyvät.

Ympäristöön tutustuminen

Kiva tapa lähteä tutkimaan uusia ympäristöjä ja paikkoja on pakata reppuun palkat, vettä sekä pieneen purkkiin tai koteloon muutama hajulähde mukaan. Hajulähteen voi valmiiksi pistää esimerkiksi vanupuikon päähän, huonekalutassuun tai muuhun sellaiseen materiaan, mitä sattuu olemaan tarjolla. On hyvä käyttää “paikallista hajua” olevaa materiaa, jos vain mahdollista.

Alueita voi tarkkailla vähän sillä silmällä, mihin voisi tehdä piiloja. Jos kyseessä on nuorempi tai kokemattomampi koira, voi olla hyvä vain kierrellä erilaisissa paikoissa tutkimassa, haistelemassa, kiipeilemässä ja muutenkin totuttelemassa eli sosiaalistamassa. Tämä ehkä helposti unohtuu sen jälkeen, kun koira on ohittanut pentuiän ja innostutaan tekemään lajiharjoituksia. Mutta ei ole mitenkään “väärin” tehdä tämmöisiä sosiaalistumisreissuja, sillä silloin voi harjoitella koiran kanssa erilaisilla pinnoilla ja alustoilla liikkumista ja voi tutustuttaa koiraa erilaisiin muihin hajuihin ja ääniin, joita myöhemmin etsintäalueilla voi tulla vastaan.

Itse koin hyvinkin mielekkääksi seikkailla uusissa paikoissa, antaa koirien kiipeillä ja tutkia. Tämmöisiin paikkoihin on myös helppo palata uudestaan, ja jättää piilo jos toinenkin muhimaan siksi aikaa, kun kiertää koirien kanssa vielä hetken lenkkiä.

Tässäpä olisi oivallinen treenipaikka! Tällä kertaa muuten vain seikkailemassa!

Käytännön toteutus

Kun sopiva treenipaikka löytyy, voi koiran jättää odottamaan sopivan matkan päähän. Näissä harjoituksissa ei haittaa vaikka koira näkisikin, kun käyt viemässä hajulähteen piiloon. Samalla voit muutenkin tallailla alueelle jälkiä. Kannattaa toki olla tarkkana, ettet mahdollisilla hajukäsillä koskettele kohteita, ettei niihin tartu hajua häiritsemään. Kannattaa myös muistaa, että vaikka uusi ympäristö antaisikin mahdollisuudet vaikka miten hulppeisiin piilokokeiluihin, kannattaa kuitenkin aloittaa helpomman kautta ja luoda koiralle onnistumisen edellytykset!

Tämän jälkeen voikin siirtyä tekemään seuraavaa aluetta tai käydä pienellä vartin kävelykierroksella ennen kuin palaa takaisin paikalle.

Koirat odottavat, kun hajulähde piilotetaan alueelle.

Palattaessa takaisin suoritetaan etsintä ja palkitaan koira ruhtinaallisesti. Jos matkassa on useampi koira, toinen koira saa hyvää odottamistreeniä siinä samalla, kun toinen etsii. Ja ei haittaa, vaikka toinen koira näkisikin, missä se piilo on. Ainakin omien koirieni kohdalla myös ensin odottanut koira joutuu tekemään nenätyötä palkkansa eteen. Ja toisaalta, vaikka löytö tulisikin nopeasti, niin mikäs sen parempaa egobuustaustreeniä!

Kun treeni on ohitse, hajulähteet kerätään pois ja viedään roskikseen. Niitä ei siis jätetä piiloihin, vaan tämän harjoituksen edellytyksenä on, että huolehditaan hajulähteet asianmukaisesti pois.

Etsinnän jälkeen hajulähde on kerättävä pois.

Lenkkeilynosetuksen hyödyt

Tällainen treenaus antoi itselleni kivan motivaatioryöpyn, kun lomamatkalla halusin hyödyntää ulkoilun yhteydessä aivan loistavia piilomahdollisuuksia! Lomamatkalla tehdyillä nosework-harjoituksilla saa kerättyä sekä itselle että koiralle uusia virikkeitä, uusia etsimiskokemuksia sekä koiraurheilun iloa!

Pienet nosetreenitauot lenkin aikana piristävät myös koiria!

MAINOS
Päivi Kokko
Koiraharrastamista vuodesta 2001 alkaen, mm. pelastuskoiratoiminnassa (hälytysryhmässä olin mukana edesmenneiden suomenlapinkoirien Viiman ja Myryn kanssa), agilityssä ja nose workissä. Harrastuskavereinani ovat suomenlapinkoira Kero (synt. 12/2012) sekä bordercollie Disco (synt. 10/2017). Keron kanssa on tehty pelastuskoirajuttuja, mutta aktiivisesti harrastamme enää agilityä sekä nose workkia. Uuden oppiminen, itsensä kehittäminen, koiran oivallusten seuraaminen ja onnistumiset haasteiden jälkeen kiehtovat erityisesti, kun harrastuskumppanina on koira!

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän