Näkymätön uhka astui elämäämme maaliskuussa, muuttaen monella arjen totaalisesti. Kaikkia muutoksia emme vielä edes näe ja epävarmuus on jatkuvasti läsnä. Kukaan ei osaa sanoa varmaksi, koska tämä loppuu. Kannamme huolta terveydestä, taloudesta ja yhteiskunnan tilasta. Monet koiraurheiluyrittäjät ja -yhdistykset ovat hyvin tukalassa tilanteessa.
Huolta tunnetaan myös omasta harrastuksesta. On täysin oikein tuntea niitä tunteita, joita tuntee. On oikeus olla harmistunut ja pettynyt, vaikka harrastus onkin pieni asia kokonaisuudessa. Sen merkitys on kuitenkin suuri, jokaiselle yksilöllinen, ja siihen liittyy pelkän treenaamisen lisäksi paljon muutakin.
Onko kaikki panostus ollut turhaa? Ei ole. Mitä kaikkea olet jo ehtinyt oppia? Miten paljon olet ehtinyt kasvaa ihmisenä? Mieti matkaasi tähän asti, mitkä kokemukset ovat kasvattaneet harrastuksessa eniten? Millainen olit koiranohjaajana, kun aloitit? Millainen olet nyt? Miten taitosi eri osa-alueilla ovat karttuneet? Sosiaalisessa mediassa kiertää loistava haaste, jossa agilityohjaajat postaavat videoita uransa alkutaipaleelta. Kehitys konkretisoituu. Mielettömiä tarinoita on syntynyt. Ja syntyy edelleen. Vastoinkäymisistä kasvaa vahvempi urheilija, jos osaamme asennoitua oikein.
Mahdollisuus kasvuun
Tässäkin kriisissä on mahdollisuus kasvuun. Mahdollisuus tutustua itseen ja vahvistaa omaa resilienssiä, eli psyykkistä palautumiskykyä. Se on selviytymis- ja sopeutumiskykyä yllättävissä, ennalta-arvaamattomissa tilanteissa. Se on kykyä palautua ennalleen vastoinkäymisistä ja oppia niistä. Siihen liittyy olennaisesti stressinsieto- ja ongelmanratkaisukyky, optimismi, omien voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen ja kyky pyytää ja tarvittaessa ottaa apua vastaan. Toisilla sitä on luonnostaan enemmän kuin toisilla, ja se lisääntyy kaikilla elämänkokemusten myötä. Hyvä uutinen on se, että sitä pystyy kehittämään, kuten muitakin psyykkisiä taitoja. Miten olet selvinnyt aikaisemmista elämäsi haasteista? Mistä olet löytänyt sisua ja sinnikkyyttä? Käytä sitä nytkin!
Älä luovu unelmastasi
Motivaatio on suuri voimanlähde ihmiselle. Mielikuva tavoitteesta saa aikaan mielihyvää ja suuntaa toimintaa automaattisesti kohti päämäärää. Sisäisesti motivoitunut urheilija jaksaa ponnistella vastoinkäymisistä huolimatta. Koettu kyvykkyys syntyy omasta yrittämisestä ja kehittymisestä. Tällaisessa poikkeustilanteessa urheilija voi kuitenkin ajautua motivaatio-/tavoitetyhjiöön. Motivaatio on usein liittynyt tavoitteeseen. Jos tavoitetta ei enää ole, kyvykkyyden kokemuksia ei tule ja kokemus kyvykkyydestä vähenee. Jos treenimahdollisuuksia ei ole, tarvitaan luovuutta. Luovuus taas voi olla kiven alla, jos on joutunut tinkimään omasta hyvinvoinnistaan ja palautumisestaan ja voimavarat ovat vähissä. Motivaatiossa on kyse voimavaroista ja resursseista. Anna siis itsellesi aikaa palautua. Huolehdi itsestäsi. Tee jotain muuta. Tee vaan jotain. Intohimosi löytyy kyllä, kun voimavarasi palautuvat.
Tavoitteista ei tarvitse luopua. Miltä mielikuva tavoitteesta näyttää, jos sitä siirtää puolella vuodella? Vuodella? Millaisia uusia tavoitteita voit luoda? Miltä ne näyttävät mielikuvissasi? Mitä taitoja voit harjoittaa nyt? Mitkä taidot ovat olleet treenilistalla pitkään, mutta niiden harjoittamiselle ei ole ollut aikaa? Tartu niihin, jos se on mahdollista.
Pysyvässä motivaatiossa on kyse itsetuntemuksesta ja arvoista. Kuka minä olen ja mikä on minulle elämässä tärkeää? Tämä on tärkeää selvittää itselleen viimeistään nyt. Älä luovu unelmastasi. Ehkä tilanne vaatii uusia lyhyen ajan tavoitteita ja uutta toimintasuunnitelmaa. Tee se. Sen lisäksi tarvitaan tahtoa. Kuinka paljon haluat tätä? Kun on tahtoa, intohimoa ja sinnikkyyttä, asioita tekee, vaikka ei aina olisi motivaatiota. Jos laskee pelkän motivaation varaan, saattaa joutua odottamaan kuukausia, että asioita tapahtuu.
Myös resilienssin kehittäminen vaatii omaa, sisäsyntyistä motivaatiota. Miten sitä sitten voi kehittää? Pysähtymällä ja keskittymällä hetkeen. Miltä tuntuu juuri nyt? Kehität sitä hengittämällä, rentoutumisharjoituksia tekemällä. Kehittämällä omaa fyysistä kuntoa ja huolehtimalla palautumisesta. Omia ajattelutapoja tarkastelemalla. Mielelle on luontaista tuottaa negatiivisia ajatuksia, mutta sinun ei tarvitse lähteä niiden vietäväksi. Voit valita, miten reagoit. Pyritkö kohti turvallisuutta ja toiveikkuutta, vai annatko negatiivisten ajatusten määrittää suunnan?
Musta myös, että olet vastuussa vain omista teoistasi. Keskity omaan tekemiseesi ja halutessasi, voimavarojesi mukaan, muiden auttamiseen. Meillä on rajallinen määrä energiaa, älä käytä sitä turhaan muiden tekemisten miettimiseen. Katkeruus tai kateus eivät ole eteenpäin vieviä voimia. Luodaan mieluummin yhdessä iloa, toivoa ja yhteistä tsemppihenkeä!
MAINOS
