Teksti: Anna Vättö
Tampereen yliopistossa alkaa tammikuussa 2021 jo kolmas toteutus käyttäytymisanalyysiperusteisesta eläinkouluttajien koulutuksesta. Koulutus on maassa ainoa laatuaan.
Käyttäytymisanalyysissa yleisesti on tutkimuksen kohteena minkä tahansa organismin käyttäytyminen. Tieteenalana käyttäytymisanalyysi on hyvin laaja, mutta eläinkouluttajien koulutuksessa keskitytään erityisesti aktiiviseen käyttäytymiseen, eli siihen, mitä ihmiset ja eläimet todella tekevät. Käyttäytymisanalyysiin perustuva eläinkoulutus nojautuu pitkälti oppimisen tutkimukseen: taustalla on siis tutkittua tietoa vuosisadan ajalta. Vaikka eläinten oppimiskyvystä on ollut tietoa jo aiemmin, on oppimisen teoriaa alettu aktiivisesti soveltaa eläintenkoulutukseen vasta viime vuosikymmeninä.
– Käytännössä koulutamme ihmisiä kohtelemaan eläimiä oikein ja opettamaan niitä parhaalla mahdollisella tavalla, tiivistää psykologian professori Martti Tuomisto, yksi koulutusohjelman asiantuntijoista. Tuomisto on ainoa suomalainen, joka on suorittanut kansainvälisen käyttäytymisanalyysin sertifikaatin.
“Ymmärsin, että havainnoimalla, analysoimalla ja kirjaamalla monet kohtaamani ongelmat ratkeavat.”
Tuire Kaimio
Tavoitteena eläinten eettinen kohtelu
Koulutusohjelma luotiin täyttämään tyhjiö, joka yliopistopohjaisen eläinkoulutuksen tarjonnassa oli. Koulutusohjelma on Suomessa ainoa laatuaan, ja se järjestetään jo kolmannen kerran. Koulutuksessa käsitellään laajasti eläinten oppimista sekä niiden käyttäytymisen arviointia, mittaamista ja sen muuttamista. Arvoja ja sisältöä ohjaa eläinten kunnioittava ja eettinen kohtelu.
– Käyttäytymisanalyysiperusteisen koulutuksen pohja-ajatus on hyvin eettinen ja eläintä kunnioittava. Koulutuksillamme haluamme myös omalta osaltamme rakentaa hyvää yhteiskuntaa, Tuomisto korostaa.
Tieteellinen, oppimispsykologinen pohja yhdistettynä kouluttajan omaan kokemukseen on erinomainen lähtökohta eläimen kouluttamiseen. Käyttäytymisanalyysiin perustuva koulutus sopii kaikille eläimille aina tuotantoeläimistä lemmikkeihin.
– Käytämme koulutusmenetelmiä, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja muihin positiivisiin vaikutustapoihin. Niistä hyötyy niin eläin kuin ihminenkin, Tuomisto kertoo.
Suunnitelmallisuutta koulutukseen
Pitkän linjan koiraharrastaja Maiju Ojamies suoritti koulutuksen jo vuonna 2018 heti sen ensimmäisessä toteutuksessa. Ojamies oli kiinnostunut erilaisista eläinkouluttajien koulutuksista jo tätä ennen, mutta ne eivät vastanneet hänen tarpeitaan.
– Tästä kuultuani tiesin heti, että koulutus antaisi minulle juuri sen, mitä etsin. Sain siitä uutta, tieteeseen perustuvaa tietoa sekä vahvistusta aiemmalla osaamiselleni, Ojamies kertoo.
Käyttäytymisanalyysi tuo koulutukseen systemaattisuutta ja suunnitelmallisuutta. Prosessin suunnittelu, tilanteeseen sopivien vahvisteiden sekä yleisesti koulutusmenetelmien valinta saavat tutkimuksesta tieteellisiä perusteluja tuekseen. Varsinaisessa koulutustilanteessa koiran kanssa ei Ojamies kuitenkaan teorioita mieti, mutta tilanteen sujuvuus hyödyttää sekä koiraa että ohjaajaa.
– Keskityn itse koulutustilanteeseen ja koiraani, mutta käytännössä toteutan ennakkoon tekemääni suunnitelmaa, Ojamies kertoo.
Myös kokenut eläintenkouluttaja ja asiantuntija Tuire Kaimio on suorittanut käyttäytymisanalyysiperusteisen eläinkouluttajakoulutuksen vuonna 2019.
– Hakeuduin koulutukseen, sillä halusin oppia lisää ja kehittää itseäni, Kaimio kertoo.
Levollisuutta työhön
Tuire Kaimio näkee opinnoista olevan itselleen hyötyä erityisesti koulutuksen vaikuttavuuden seuraamisessa ja sen todistamisessa. Koulutuksen aikana hänelle avautui yhä lisää asioita eläinten oppimisesta, ja monimutkaiselta vaikuttavien ilmiöiden taustalta paljastui yksinkertaisia perusasioita.
– Tämä toi levollisuutta työhöni. Ymmärsin, että havainnoimalla, analysoimalla ja kirjaamalla monet kohtaamani ongelmat ratkeavat, Kaimio kertoo.
Myös Maiju Ojamies seuraa koulutustoimiensa vaikuttavuutta ja hyödyntää tieteellisiä testausmenetelmiä. Hän muuttaa järjestelmällisesti esimerkiksi jotain tiettyä ympäristötekijää ja laskee toistomääriä sekä niiden suhteita. Saatu tieto hyödyttää häntä itseään kouluttajana, vaikka koiralle teot eivät välttämättä näy.
– Koira tuskin tietää olevansa käyttäytymisanalyysin kohteena, Ojamies nauraa.
Koulutus vaatii osallistujilta erityisesti motivaatiota sekä mahdollisuutta kouluttaa eläimiä omien projektiensa puitteissa. Koulutus on ollut laajalti suosittu, ja osallistujat ovat olleet siihen tyytyväisiä.
– Suosittelen koulutusta kaikille, joilla on todellinen halu ymmärtää oppimiseen liittyviä ilmiöitä ja kouluttaa eläimiä myös käytännössä. Aito kiinnostus aiheeseen on löydyttävä, Kaimio tiivistää.
Koulutukseen voi hakeutua 29.10.2020 saakka, lisätietoja täällä: www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/kayttaytymisanalyysiperusteinen-elainkouluttajien-koulutus
MAINOS
