Ratatreeniä – koiralle vai ohjaajalle?

Jostain kumman syystä tuntuu, että historia toistaa itseään. Tuskastuin aikoinaan agilitytreeneissä siihen, että valtaosa treenikavereistani halusi tehdä rataa ja vain rataa, kun minua olisi kiinnostanut opetella erilaisia ohjaustekniikoita ja vahvistaa estevarmuutta. Rally-tokon kohdalla törmään samaan asiaan: koiranohjaajat hinkuvat päästä tekemään rataa, mutta innostuksissaan unohtavat mm. tekniikkatreenien tärkeyden.

Ratatreeneissä viisaampaa on usein havainnoida, mikä onnistuu ja mikä ei, ja täyttää treenipäiväkirjan suunnitelmaa niiltä osin eteenpäin.

Ratatreeniä vai tekniikkatreeniä?

Rally-tokon motto ”hymyssä suin ja hännät heiluen” viittaa iloiseen ja rentoon yhdessä tekemiseen. Näihin asioihin liitän mielessäni saumattomasta yhteistyöstä kumpuavan molemminpuolisen onnistumisen tunteen, josta nauttii niin koira kuin ohjaajakin. Jos treenistä toiseen pakerretaan kisamittaista rataa ilman palkkaa, kärsii koiran motivaatio ennemmin tai myöhemmin. Monissa tapauksissa sama koskee myös ohjaajaa.

Ratatreenihimoisten kannattaa pohtia tykönään, mitkä ovat ne asiat, joissa kehittyminen vie suorituksen uudelle tasolle. Jos vastaus on varmempia kylttisuorituksia, ehjempää kontaktia tai esimerkiksi parempaa virettä, on ratatreeni todennäköisesti väärä tapa parantaa asiaa. Näiden osa-alueiden preppaamiseen tarvitaan perustreeniä, jonka ei tarvitse tapahtua lähelläkään rally-tokorataa.

Uusien asioiden harjoittelupaikka on tekniikkatreenissä, ei ratatreenissä! Paljon näkee treenaamista, jossa jäädään hinkkaamaan epäonnistunutta kylttisuoritusta, kunnes se onnistuu – jos onnistuu. Ratatreeneissä viisaampaa on usein havainnoida, mikä onnistuu ja mikä ei, ja täyttää treenipäiväkirjan suunnitelmaa niiltä osin eteenpäin. Harjoitustilanteessa on myös syytä varmistaa, että koira ja ohjaaja osaavat radalle asetetut tehtävät. Ohjaajan epävarmuus heijastuu koiraan, jos radalla on täysin vieraita kylttejä.

Tärkeintä on ohjaajan osaaminen

Ratatreeni on erinomainen tasontarkistuspiste ja tärkeä osa rally-tokoharjoittelua, etenkin jos kisakentät houkuttavat. Jotta kisatilanne voisi onnistua, on syytä saada alle ainakin muutama onnistunut rataharjoitus treeniolosuhteissa. Tärkein komponentti onnistuneen ratasuorituksen osalta on ohjaaja, joka hallitsee kyltit ja tietää niiden oikeat suoritustavat. Rally-tokoradalla eteneminen on nimittäin täysin kaksijalkaisen tiiminjäsenen kontolla. Koira ei voi tietää, mikä kyltti seuraavaksi tulee, vaan ohjaajan on kerrottava se – selkeästi ja oikealla hetkellä!

Kouluttaessani ratatreenejä annan ohjeeksi, että radan saa suorittaa koiran kanssa vasta sitten, kun itse tietää mitä on tekemässä, miten käskyttää koiraa jne. Radalla näiden asioiden miettimiseen on kovin vähän aikaa. Myös ratatreeneissä rataan tutustumiseen kannattaa käyttää reilusti aikaa. Hätäillä ei kannata, sillä se kostautuu helposti suorituksessa.

Joskus kuulee sanottavan, että ”kyllä mun koira osaa, mutta mä en”. Jos näin on, kannattaa miettiä, kumpi sitä treeniä tosiasiassa tarvitsee – koira vai ohjaaja. Ratatreeni ilman koiraa on hyvin opettavaista! Etäisyyttä kyltteihin voi opetella esimerkiksi käyttämällä kaksijalkaista treenikaveria koirana. Silloinkaan ei tarvitse välttämättä tehdä kokonaista rataa, vaan muutaman kyltin pätkä riittää hyvin.

Rally-toko on laji, jossa sananmukaisesti ”koirakko suorittaa rataa”. Koirakon molempia osapuolia tarvitaan, eikä kumpikaan voi laiskotella. Sekä koiralla että ohjaajalla on omat vastuualueensa, eikä niitä voi sälyttää toisen osapuolen hartioille. Jotta koirakko voi kehittyä lajissa, on sekä koiran että ohjaajan taitojen kartuttava ajan mittaan. Hyvä ohjaaja voi paikata heikompitasoisen koiran suoritusta, mutta huono ohjaaja tuskin saa hyvälläkään koiralla ihmeitä aikaiseksi. Ohjaajan taitojen jatkuva kehittäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin koiran kouluttaminen lajiin.

Ratatreenivinkkejä ohjaajalle

Ratatreenivinkkejä ilman koiraa harjoiteltaviksi:

• Rataantutustumisen jälkeen poistetaan osa kylttitehtävistä (telineeet jätetään paikoilleen): rataan tutustumaton treenikaveri otetaan koiraksi, jota ohjataan läpi radan. Suorituksen jälkeen ”koira” antaa palautetta ohjauksen ajoituksista, sujuvuudesta ja selkeydestä. Ohjaajan tehtävä on painaa ratakuviot mieleen niin, että hän pystyy ohjaamaan koiraa luotettavasti, vaikka osa kylteistä onkin piilossa.
• Rataantutustumisessa ja sitä seuraavassa ratasuorituksessa kuvitteellisen koiran kanssa ohjaajaa häiritään esim. huutelemalla, heittelemällä palloa edestakaisin, juoksentelemalla hänen ympärillään ym. Ohjaajan tehtävä on keskittyä vain ja ainoastaan rataan – huolimatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu.
• Ohjaajat valitsevat 3-4 kylttiä kukin, rakentavat ratapätkän niistä ja esittelevät sen muille. Rataharjoittelua tehdään treenikaveri ”koirana”. Koiralle voidaan määritellä erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sen ohjaamiseen ja käyttäytymiseen harjoituksen aikana.

Artikkelikuva: Oona Pesonen