SporttiRakki kävi kuuntelemassa Raja- ja merivartiokoulun koiratoiminnan opettaja Juha Pasasen huippuluentoa HaunPaikan koulutuspäivässä Kauhajoella. Pasanen on työskennellyt koirien kanssa jo liki 30 vuoden ajan ja on vienyt koiratoiminnan opettajana omalta osaltaan eteenpäin virkakoirien koulutusta uusimpiin koulutusteorioihin perustuen niin kotimaassa kuin myös ulkomailla Euroopan Unionin Rajaturvallisuusvirasto Frontexin koulutustehtävissä. Yhteistyössä kehitettyjä menetelmiä on hyödynnetty sekä partiokoirien että erikoisetsintäkoirien (esim. huumeet ja räjähteet) koulutuksessa viime vuosina varsin tuloksekkaasti ja tehokkaasti. Tässä ensimmäisessä luentokoosteessa puhutaan koulutuksen teorioista sekä koulutuksen perusteista ja seuraavassa osassa koulutukseen voimakkaasti vaikuttavista asioista, kuten motivaatiosta, stressistä ja palkkauksesta.

Oppimis- ja koulutusteoriat ovat yhtä kuin koiran käyttöohjeet, jotka lukemalla ja sisäistämällä pääsee lopputulokseen vähemmillä treenikerroilla ja tehokkaammin.

Teoria on yhtä kuin käyttöohjeet

Koirankoulutus on perinteisesti perustunut puhtaasti kokemuspohjaisiin uskomuksiin sekä kansanperinteisiin. Pasasen mukaan monissa maissa ja yhteisöissä nämä perinteet ovat edelleen hyvinkin voimissaan. Tiede tuo kuitenkin tänä päivänä aivan uudenlaisen mahdollisuuden tutustua koiran ajatusmaailmaan ja oppimiseen. Oppimis- ja koulutusteoriat ovatkin yhtä kuin koiran käyttöohjeet, jotka lukemalla ja sisäistämällä pääsee lopputulokseen vähemmillä treenikerroilla ja tehokkaammin.

Koiran 4 tärkeää oppimistapaa

  • Klassinen ehdollistuminen (Pavlovin teoria): Klassinen ehdollistuminen on passiivinen prosessi, jonka avulla voidaan saada koiralle merkityksettömästä asiasta merkityksellinen ehdollistamisen kautta.
  • Tottuminen: Tottumisen kautta esim. muiden ihmisten ja koirien läsnäolosta tulee koiralle merkityksetöntä.
  • Mallioppiminen / sosiaalinen oppiminen: Koira oppii matkimalla toisen koiran tai ihmisen käyttäytymistä.
  • Operantti ehdollistuminen: Koiran omasta aktiivisuudesta ja oppimishalusta lähtevä aktiivinen oppimisprosessi, jossa koira saa välittömän merkityksellisen palautteen tekemästään käytöksestä. Koirankoulutus ei perustu koskaan pelkkään operanttiin ehdollistumiseen tai positiiviseen vahvistamiseen, vaan se on yhdistelmä kaikkia oppimistapoja.

Koulutuksen neljä kulmakiveä

Tärkein on koiran ja ohjaajan välinen suhde

Koirankoulutuksessa kaikki perustuu koiran ja ohjaajan väliseen suhteeseen. Ensinnäkin koiranohjaajan tulee muistaa, että vaikka olisi kuinka ahkera treenaaja, koulutuskentällä vietetään maksimissaankin vain 10 % koiran kanssa vietetystä ajasta. Merkityksellistä on se, miten vietetään loput 90 %. Yhdessä vietty aika, virikkeet, lepo, ravinto ja arkisäännöt ovat äärimmäisen tärkeitä hyvän suhteen kannalta. Koiralla tulee siis olla paljon muutakin sosiaalista elämää ohjaajan kanssa kuin vain koulutustilanteet.

Hyvä suhde luo hyvää hallintaa. Rajojen asettaminen on etenkin virkakoirille ehdottoman tärkeää, sillä kyse on koiran turvallisuudesta ja se voi vaikeassa tilanteessa pelastaa koiran hengen. Koira voi esimerkiksi ainakin teoriassa saada suuhunsa amfetamiinipussin, jonka irrotus tulee tapahtua välittömästi. Koiran tulee käskystä pystyä myös keskeyttämään hyökkäys. EI-käsky onkin ensimmäisiä asioita, jotka virkakoirille pentuina opetetaan, ja se opetetaan luopumisen kautta.

Ohjaaja voi asettaa rajoja koiralle pelkän olemuksensa ja äänenkäyttönsä kautta. Pasanen huomauttaakin, että koulutuskentällä kuulee hyvin usein äänekästä ja painokasta äänenkäyttöä, mille ei siinä tilanteessa olisi mitään tarvetta. Tärkeintä on säästää painokas äänenkäyttö niihin tilanteisiin, joissa sitä oikeasti tarvitaan. Luennon jälkeen Pasanen demonstroikin asiaa omalla nuorella saksanpaimenkoirallaan, joka reagoi käskyihin ihan yhtä hyvin, oli istu-käsky vaikka vain kuiskattu. Säästä siis äänijänteesi tilanteisiin, joissa on oikeasti vaaran paikka, ja käytä muuten maltillista ja rauhallista käskyttämistä.

Suhde näkyy leikkitilanteessa

Kurssivaiheesssa olevilla nuorilla virkakoirilla koiran ja ohjaajan välistä suhdetta testataan leikkitilanteessa pallon heittämisellä. Kun ohjaaja heittää pallon, koiran tulee tuoda pallo takaisin ohjaajalle vähintään yhtä lujalla vauhdilla kuin juostessaan pallolle. Sen tulisi myös tuoda pallo takaisin ohjaajalle ilman erillistä käskytystä. Koiran tulee ilmentää oma-aloitteista halua jatkaa työskentelyä tai leikkiä ohjaajan kanssa.

Pasanen muistuttaakin, että pallo itsessään ei tee yhtäkään koiraa hulluksi, vaikka pallohulluista koirista puhutaankin. Se, mikä voi tehdä koiran siinä tilanteessa haasteelliseksi kouluttaa, on ongelmat koiran ja ohjaajan välisessä suhteessa tuossa tilanteessa. Ongelma ilmenee siinä kohtaa, kun koiralla on pallo suussa. Miten toimii irrotus? Osaako koira rauhoittua pallon saamisen jälkeen? Mikäli suhde on hyvä, irrotus ei aiheuta minkäänlaista konfliktitilannetta, vaan koiran tunnetila pysyy koko ajan aktiivisena ohjaajalle. Tällöin saadaan paljon toistoja lyhyessä ajassa ja koiran stressitaso pysyy koko ajan sillä tasolla, jolla oppimista voi ylipäätään tapahtua.

Pasanen kouluttaa koirat aktiiviseen yhteistyöhön ohjaajan kanssa kahden (tai useamman) pallon leikillä, jossa koiralla on aina mielikuva, että ohjaajalla on uusi lelu taskussa, kun vain juoksee luokse tarpeeksi kovaa. Leikkiä ei kuitenkaan koskaan aloiteta väärästä mielentilasta, vaan ohjaaja pysyy passiivisena, mikäli koira hyppii lelu suussa päin, mälvää sitä stressaantuneesti tai esittää muita stressin tai ylikiihtymisen merkkejä. Kun koira rauhoittuu lelu suussa, ohjaaja aktivoituu ja leikki jatkuu. Tämä pätee niin treenin aloittamiseen kuin jokaiseen sen vaiheeseen.

Koiran oma halu oppia ratkaisee

Nostamalla koiran halua oppia, nostetaan koiran motivaatiota. Kun koira pääsee ratkomaan itse sille annettuja tehtäviä, sen oppimishalu on kaikista suurin. Pasanen viittaa luennollaan Helena Telkänrannan kirjassa kerrottuun esimerkkiin luonnoneläinten poikasten oppimisesta. Kukaan ei kerro niille tarkasti asioita eikä houkuttele, vaan ne oman erehdyksen ja onnistumisen kautta oppivat saamaan itselleen ruokaa. Ei pakoteta, ei käskytetä, vaan annetaan omalle ongelmanratkaisulle mahdollisuus ja eläimen halu oppia kehittyy samalla valtavasti. Sitä on operantti ehdollistuminen.

Koiralle luodaan mahdollisimman suuri motivaatio työskennellä ohjaajalle ja palkkana käytetään sitä, mitä koira eniten haluaa – kullekin koiralle yksilöllisesti. Koiran kiihtyessä ei lasketa palkan arvoa, vaan opetetaan koira toimimaan oikein ja oikeassa mielentilassa tehdessään töitä arvokkaan palkan eteen.

Pennulla motivaation rakentamiseen käytetään ruokaa, koska pennun saalisvietti ei ole vielä kovin kehittynyt ja toistoja saadaan paljon. Kun koira on vanhempi, parasta mahdollista palkkaa hyödynnetään laajasti koulutustilanteissa. Pasanen on esimerkiksi omalla koirallaan käyttänyt jäljellä esineilmaisuun ohjaajan rinnalla kulkevaa maalimiestä, jolloin koiralla on valtava halu ratkoa itse sille jäljellä annettu tehtävä, jotta se pääsee puremaan pukuun. Kun palkan arvo on suuri, hallinnan tulee myös olla kunnossa.

Sosiaalisuus ja ympäristöoppi totuttavat ja vievät opitut asiat käytäntöön

Jotta koira voisi toimia muutenkin kuin ”kyllä se kotona osaa”, sen tulee tottua moniin asioihin, ihmisiin, muihin koiriin ja paikkoihin. Kaupunkilaiskoiran tulee käydä maalla ja päinvastoin. Koiralle tulee luoda sosiaalistamisen ja ympäristöopin kautta mielikuva siitä, että maailmassa on muitakin – eikä niitä muita tarvitse pelätä. Pasanen toteaa, että suurimmassa osassa rähinäkäytöksiä taustalla on alunperin pelko, jonka päälle kasautuu opittua käyttäytymistä. Mikäli ohjaaja vielä omalla tekemisellään lisää pelkoa (esim. nykimällä remmistä), heijastuu se heti koiran ja ohjaajan väliseen suhteeseen.

koiraihmisillä on ilmiömäinen kyky kierrellä ja kaarrella ongelmiensa ympärillä ottamalla koskaan härkää sarvista.

Piilotteletko ongelmia?

Mikäli koiran kanssa esiintyy ongelmia kolmessa muussa koirankoulutuksen kulmakivessä, eli koiran halussa oppia, sosiaalisuudessa tai ympäristöopissa, koiran ja ohjaajan välisen suhteen ongelmat peittyvät helposti niiden alle. Kun kaikki nämä neljä osa-aluetta, etenkin se suhde, on kunnossa, loppuosa koirankoulutuksesta on oikeastaan helppoa.

Pasanen huomauttaa, että koiraihmisillä on ilmiömäinen kyky kierrellä ja kaarrella ongelmiensa ympärillä ottamalla koskaan härkää sarvista. Samojen ongelmien ratkomista jatketaan koirasta toiseen. Tekniikan opettamisen kanssa on niin hoppu, että perusasioiden laittaminen kuntoon jää liian vähälle. Pitäisi myös muistaa, että perusasioita tulee työstää koko koiran elämän ajan, esim. remmikäytöksessä voi tapahtua nopeaa notkahdusta, mikäli se jää hetkeksikin tauolle.

Mitä korkeammassa motivaatiossa koiran tulee tehtävissään työskennellä, sitä enemmän koulutuksen kulmakivet korostuvat.

Artikkelikuva: Kuvituskuva, Oona Pesonen

Kommentit