Kirjoittanut: Maija Taipale
Kuvat: Maija Taipale ja Riitta Kisko
Olen harrastanut vesipelastusta sileäkarvaisten noutajieni kanssa noin kymmenen vuoden ajan. Lajin kautta olen saanut tutustua mahtaviin ihmisiin ja aktiivisiin harrastajiin, joista osa kokoontuu myös vuosittain järjestettävälle vesipelastusleirille Keski-Suomeen. Leirillä on enemmän aikaa treenata kuin vaikkapa iltatreeneissä, lisäksi koirille mahdollistuu eri ihmisten kanssa työskentely. Tämä on myönteinen asia, tarvitseehan koiran pystyä toimimaan niin kokeissa kuin muissakin tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Leirillä on ollut joka vuosi uusia tuttavuuksia mukana: on vasta-alkajia ja pidempään harrastaneita.
Tänä vuonna meillä ei ollut ulkopuolisia kouluttajia mukana, vaan treenasimme keskenämme. Pidempään lajia harrastaneilla on omien kokemusten myötä tullutta varmuutta ja osaamista. Leirillä suurin osa on newfoundlandinkoiria, landseereita sekä noutajia, mutta joukossa on myös muunrotuisia koiria.
Vepe-leirillä harjoitellaan myös muiden maiden liikkeitä
Suomessa vesipelastus tunnetaan vain koemuotona. Moni lajia harrastava treenaa tavoitteellisesti ja usein päämääränä onkin kokeissa menestyminen. Itselläni on kokemusta parista kansainvälisestä vesipelastusleiristä, joilla oli käytännönläheisempää harjoittelua. Kv-leireillä pääsin työskentelemään koirani kanssa yhdessä veteen. Olen ymmärtänyt, että monessa muussa maassa onkin työskentely tämänkaltaista. Itsellä on kokemusta vain Virosta, jossa sielläkin oli ohjaajan rooli paljon merkittävämpi. Muutama vuosi taaksepäin siellä järjestettiin Viron ensimmäiset viralliset vepe-kokeet leirin yhteydessä. Yhä useampi suomalainen osallistuu nykyään Viron kokeisiin.
Keski-Suomen vepe-leirillä treenataan Suomen koeliikkeiden lisäksi myös muiden maiden liikkeitä sekä erilaisia variaatioita näistä. Osa ihmistä pelkää, että koirat sekoittavat liikesarjoja. Itse uskon treenien olevan hauskempia ja mielenkiintoisempia niin koiralle kuin ohjaajallekin. Erilaiset treeniliikkeet vahvistavat koiran käskyjen kuuntelemista ja ohjattavuutta. Koirien taidot yllättävät ohjaajat!
Tänä vuonna meillä oli Annina Salmelin-Clairen suunnittelemat pelastustehtävät, joita teimme kahden koirakon yhteistyönä. Salmelinin perhe on ollut järjestämässä kv-leiriä Suomessa ja harrastanut vesipelastusta eri maissa. Annina oli tehnyt erittäin mielenkiintoiset ja haastavat tehtävät. Meillä oli muun muassa tajuttomien pelastamista vedestä sekä osa uhreista oli veneen takana piilossakin. Leirillä mukana ollut Yrjö Mäkelä lavasti tilanteet ja kertoi alkutiedot. Koirakot tulivat rannalle suoraan kuin todellisiin pelastustehtäviin, eikä aikaa jäänyt suunnitteluun. Osa tilanteista oli hauskoja: meillä oli myös esimerkiksi humaltuneita pelastettavia, joita näyteltiin erityisen hyvin. Ohjaajalta vaadittiin priorisointia sekä kykyä työskennellä koiransa kanssa yhteistyössä. Koiria ohjattiin ja kehuttiin ahkerasti liikkeiden aikana. Tämä varmasti osaltaan lisäsi monien koirien itseluottamusta ja yhteistyökykyä omistajiensa kanssa.
Treenatessa kannattaa pukeutua märkä- tai kuivapukuun. Koirilla käytetään usein leirillä pelastusliivejä, sillä koirat uivat paljon ja liivien kanssa jaksaa paremmin. Itsekin jaksan aina uudestaan innostua lajista: tuntuu, että vielä on paljon opittavaa. Koiran luontaista pelastusvaistoa on helppo hyödyntää ja rakentaa treenit pelastusvaiston pohjalta.
MAINOS