Olemme viettäneet Lofoottien eteläpäässä juhannusta oman reissuporukkamme kanssa. Perjantai ja lauantai olivat turistin silmiin täysin tavallisia päiviä ja vasta sunnuntaina nähtiin kokkoja poltettavan rannoilla pienissä perhepiireissä. Kun vertaa muutama sata kilometriä pohjoisempana olevaan Senjan saareen, niin toissavuonna siellä koimme hyvinkin ruotsalaistyyppisen juhannuksen.
Säät ovat olleet hyvinkin vaihtelevia: auringonpaisteesta ja täysin tyynestä merestä merituulen piiskaamaan tihkusateeseen. Sellaista on Norjan rannikolla vuoristo- ja vuonoseuduilla, kannattaa kesälläkin varautua kaikkeen nollasta helteeseen ja kaikkeen siltä väliltä. Se onkin osa näiden seutujen viehätystä. Viehätykseen kuuluu ehdottomasti myös juhannuksen aikaan yöttömän yön valo ja aurinko, kun vielä puoliltaöin aurinko paistaa kirkkaasti peilityyneen mereen.
Koostin muutamia mukavia reittiehdotuksia eteläisempien Lofoottien suunnalta, jossa olemme nyt ensimmäisen viikon pyörineet.
Uttakleiv & Haukland
Leknes on yksi isoimmista kaupungeista Lofoottien keski-/eteläpäässä, se sijaitsee Vestvågøyn kunnassa, joka on asukasmäärältään Lofoottien suurin kunta. Taajaman ulkopuolella meren rannalla sijaitsee Uttakleivin alue. Kaksi suurempaa ranta-aluetta, Haukland ja Uttakleiv, ovat molemmat suosittuja paikkoja maisemista nauttimiseen. Niiden välillä menee suhteellisen tasainen hiekkatie, jota voi kävellä tai pyöräillä. Tie mutkittelee koko ajan vuorenrinteen ja meren välissä ja siltä on koko matkaltaan aivan huikeat näkymät. 4 km reitti kannattaakin taivaltaa molempiin suuntiin. Alueiden välillä pääsee liikkumaan myös autolla, mutta silloin pitää kulkea pimeän ja pienen tunnelin läpi.
Hauklandin rannan tuntumasta lähtee lisäksi useampiakin suosittuja reittejä eri huipuille. Rannan sääntöjen mukaan leiriytyminen on siellä kielletty, mutta ainakin meidän piipahtaessa paikalla, siellä oli telttoja ja matkailuautoja hyvinkin runsaasti.
Røren
Røren on yksi huipuista, joilla ehdottomasti kannattaa käydä, mikäli liikut Fredvangin ja Moskenesøyn seudulla. Se on helposti huiputettavissa, vaikkakin kiivettävääkin riittää, niin kuin kaikille huipuille. Nousua tulee kuitenkin vain 300 m noin 2,5 km matkalla. Polku on helppokulkuista Lofoottien asteikolla, jonkin verran kiviä polulla, mutta muuten helppoa hiekkapolkua.
Parasta Rørenille kiipeämisestä on se, että kun olet päässyt huipulle, siellä pääsee kävelemään kaunista ja todella helppokulkuista harjannetta pitkin ja nauttimaan maisemista pitkältä matkalta. Lisäksi lähistöltä löytyy muitakin huippuja ja kielekkeitä meren rannalla, joista kaikista on upeat näköalat.
Me kiersimme samalla vaivalla useammankin lakipisteen läpi (Litlberget, Mulstøtinden) ja retkeen kertyi kokonaisuudessaan nousua 520 m, matkaa 8 km ja aikaa nelisen tuntia. Rørenille itsessään kapuaa noin tunnissa.
Reitille pääsee jättämällä auton Ytresandin parkkipaikalle ja heti parkkipaikan tuntumasta lähtee nousu ylöspäin takaviistoon vasemmalle. Samalla kertaa pääsee mukavasti nauttimaan myös Ytresandin rannan hienoista maisemista.
Etenkin tällä paikalla oli hyvinkin tarkat kieltotaulut koirien vapaana pitämisestä, koska alueella laiduntaa paljon lampaita – kuten muuallakin Lofooteilla. Koirien tulee olla ehdottomasti jo lainkin puitteissa kytkettynä ja varoitustaulussa kerrottiin, että pahimmassa tapauksessa, mikäli koira vahingoittaa lampaita, voidaan koira lopettaa. Kannattaa siis huolehtia omasta vastuullisuudesta etenkin koirien kanssa liikkuessa.
Lisätietoja reitistä: www.68north.com/outdoors/hiking-roren/
Hoven
Gimsøyan saarella sijaitseva Hoven on myös erittäin mukava huiputettava. Itse kävimme siellä koirien kanssa iltalenkillä. Jos vertaa Rørenin huiputtamiseen, Hovenin kohdalla on muutama jyrkempikin kohta kiivettäväksi, mutta tämäkin reitti on kuitenkin hyvin turvallinen kulkea, ilman että tarvitsee varoa jyrkänteitä. Myös Hovenin huipulle kipuaa noin tunnissa ja matkaa kertyy 1,5-2 km (riippuen vähän, mitä polkua kulkee) ja nousua tuolla matkalla tulee noin 370 m.
Sateisten kelien kohdalla kannattaa huomioida, että polku muuttuu märällä kelillä hyvinkin mutaiseksi ja märkä muta on liukasta – etenkin niissä jyrkimmissä kohdissa.
Meitä vastaan polulla asteli berhandilainen omistajansa kanssa, joten hyvin oli jättirotuinen koirakin ylhäälle kivunnut.
Hovenin huipulta on erittäin hienot maisemat joka suuntaan, sillä huippu on vain yksi ainokainen huippu keskellä ”ei mitään” – ilman että se olisi kiinni missään toisessa vuorijonossa. Reitti Hovenille lähtee suoraan Gimsøyan saarella sijaitsevan golfkentän takaa.
Lisätietoja reitistä: http://www.68north.com/outdoors/hiking-hoven/
Reitit videon muodossa
MAINOS
