Tällä viikolla vietetään Eläinten viikkoa, jolloin SEY eli Suomen Eläinsuojelu jakaa perinteisesti Vuoden eläinsuojeluteko -palkinnon henkilölle tai organisaatiolle, joka on toiminnallaan tuonut esiin epäkohtia eläinten oloissa tai edistänyt merkittävällä tavalla eläinten hyvinvointia. Vuoden 2019 eläinsuojeluteko -palkinto jaettiin 3.10. professori Hannes Lohen työryhmälle koirien ja kissojen geenitutkimusohjelman perustamisesta.

Professori Lohen työryhmän tekemän geenikartoituksen avulla on mahdollista selvittää koirien ja kissojen perinnöllisiä sairauksia ja eri ominaisuuksiin vaikuttavia geenivirheitä sekä kehittää jalostusohjelmia ja geenitestejä. Työryhmä kartoittaa myös eläinten käyttäytymishäiriötä ja geenien yhteyttä niihin. Saatua tietoa on mahdollista soveltaa myös ihmisten sairauksiin, perustelee jakopäätöstä SEYn toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli.

Geenikartoitus auttaa edistämään eläinten terveyttä ja löytämään parempia hoitomuotoja.

Kuvituskuva. Kuva: Oona Pesonen

Edistää yleistä asennemuutosta jalostuksellisia ongelmia kohtaan

Professori Lohi työryhmineen on kerännyt toimintansa aikana yhden maailman suurimmista koirien dna-pankeista, johon on kerätty yli 80 000 näytettä. Kissojen biopankissa on noin 5 000 näytettä. Näytteiden keräys perustuu yhteistyöhön lemmikinomistajien ja eläinlääkäreiden kanssa, ja se on täysin vapaaehtoista.

Tämä valtava geenipankki ja sen avulla aikaan saadut tulokset osoittavat, että hyvää tiedettä on mahdollista tehdä myös ilman koe-eläimiä. Tietoa geeneistä on saatavilla muutenkin kuin perinteisiä hiirikokeita tekemällä, Pulli sanoo.

Suomen Eläinsuojeluyhdistys antaa työryhmälle kiitosta myös tehokkaasta tiedonjaosta koskien eläinten jalostusta ja perinnöllisiä sairauksia.

Brakykefaalisten eli niin sanottujen lyttykuonoisten koirien hyvinvointiongelmista on käyty julkista keskustelua jo useiden vuosien ajan. Tutkimustieto on saanut aikaan merkittävän asennemuutoksen eläinten haitallista, ulkoisiin piirteisiin keskittyvää jalostusta kohtaan. Hannes Lohen työryhmän tekemä työ ja julkiset kannanotot tieteelliseen tietoon perustuvan ja koirien hyvinvointia edistävän jalostuksen puolesta ovat tärkeä lisä keskusteluun, kiittää Pulli.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös ihmislääketieteessä

Tutkimusryhmän sisällä palkinnon myöntäminen sai aikaan iloisen vastaanoton. Samalla kun kehitetään konkreettisia työkaluja ongelmien tunnistamiseksi eläimillä, voidaan tuloksilla vaikuttaa myös ihmislääketieteeseen.

Tavoitteemme on selvittää sairauksien ja hyvinvointiongelmien syitä ja kehittää uusia konkreettisia työkaluja ongelmien tunnistamiseksi ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. On vaikuttavaa huomata, kuinka tuhannet ja taas tuhannet koirat ja kissat ympäri maailmaa hyötyvät tuloksista, ja kuinka vaikutuksia on virrannut myös ihmislääketieteeseen. Palkinto kertoo, että työ on huomattu myös eläinystävien parissa, ja se lämmittää mieltäni, iloitsee professori Hannes Lohi.

Eläinten viikkoa on vietetty jo vuodesta 1959 lähtien.

Aiemmat Vuoden eläinsuojeluteko -palkitut

2010 Suvi Ojanperä ja Mikael Lindgren

2011 eläinlääkäri Marjatta Snellman

2012 ylipalomies Vesa Nurminen

2013 läänineläinlääkäri Jessica Löfgren-Eriksson

2014 Eläinsuojelukeskus Tuulispää

2015 tietokirjailija Helena Telkänranta

2016 Team Rokka

2017 Korkeasaaren Villieläinsairaala

2018 Helsingin poliisilaitos

Lähde: SEY


MAINOS