Mitä on hakuhallinta?
Hakukoiran hallinta tulee olla itsevarman ja yhteistyöhaluisen koiran tahtoa tehdä itse hallintaa eli tottelevaisuutta ohjaajalle. Ohjaajan kautta ja ohjaajaan keskittymällä koiralla on iso toivo ja mahdollisuus päästä palkkiolle. Hakukoiran hallinta on tottelevaisuutta maastossa etsintätehtävän yhteydessä. Kaikki tottelevaisuuden eli hallinnan koulutus ja opettaminen tulee tehdä positiivisesti koiran hyvinvointia, itsevarmuutta ja yhteistyöhalua vahvistaen.
Kaikki tottelevaisuuden eli hallinnan koulutus ja opettaminen tulee tehdä positiivisesti koiran hyvinvointia, itsevarmuutta ja yhteistyöhalua vahvistaen.
Miksi haluamme itsevarman ja yhteistyöhaluisen hakukoiran?
Haluamme itsevarman ja yhteistyöhaluisen hakukoiran lukuisista syistä, joista muutamia mainittuna tässä alla.
- Koiran ja ohjaajan suhde säilyy hyvänä ja luottamus kasvaa, vaikka tehtävät tai etsintäolosuhteet vaikeutuvat.
- Koira tarjoaa hallintaa (tottelevaisuutta) ohjaajaa kohti aktiivisesti keskittymällä, ilman negatiivista stressiä ja epävarmuutta.
- Negatiivinen stressi heikentää koiran keskittymistä, halukkuutta, suoritusvarmuutta, suorituskestävyyttä ja jopa terveyttä ja/tai elinikää. Negatiivisesti stressaantunut koira saattaa läähättää (vaikkei ole kuuma eikä koira ole vielä fyysisesti rasittunut), olla keholtaan kireä, vaikuttaa tehtävään haluttomalta, epävarmalta ja niin edelleen.
- Erityisesti hakukoiralla negatiivinen stressi saattaa näkyä haluttomuutena irrota ohjaajasta, jos koiraa on esimerkiksi pakotettu ensin tekemään tiukkaa hallintaa ohjaajan vierellä kulkemisessa tai pysymisessä. Tämä aiheuttaa koirassa konfliktin.
- PK-tuomari haluaa nähdä motivoituneen, itsevarman, määrätietoisen, vapautuneen ja suorituskestävän hakukoiran, joka tekee halukkaasti hallintaa ja on hyväntuulisen ohjaajan ohjattavissa. Tuomari haluaa nähdä myös koirakon, jonka molemmat osapuolet suorittavat sulassa sovussa etsintätyöskentelyä ja yhteistyötä ilman konflikteja, turhautumista tai kiristyneisyyttä.
Mihin hallinnan koulutus perustuu?
Maalimies ja maalimieheltä saatava palkkio on hakukoiralle iso etäpalkkio. Hakukoira opetetaan itse oivaltamalla saavuttamaan tämä etäpalkkio oman ohjaajan kautta. Hakukoira oppii aktivoimaan oman ohjaajansa omalla aktiivisella toiminnallaan. Ohjaaja aktivoituessaan päästää koiran etäpalkkiolle. Tämä koulutustapa vaatii koiran oman oivalluksen, jonka jälkeen koira pystyy yleistämään oppimansa tavan eri tilanteisiin. Tämä koulutustapa vaatii myös riittävän hidasta etenemistä koulutuksessa, jotta saadaan riittävä määrä toistoja ja voidaan edetä helposta harjoituksesta vaikeampaan vähitellen. Tällä koulutustavalla koirasta tulee itsevarma, määrätietoinen ja vapautunut ja se on halukas aktivoimaan ohjaajaa omalla toiminnallaan. Tällainen koulutustapa on kaiken hallinnan (eli tottelevaisuuden) perusta lajista riippumatta. Se myös vaikuttaa positiivisesti hyvään koira-ohjaaja-suhteeseen.
Hallinnan koulutus: perustekijät
- Tarjolla olevaa etäpalkkiota haluava koira
- Etäpalkkio, joka on maassa koiran saatavilla
- Passiivinen ohjaaja
- Koira oivaltaa tarjota / tarjoaa aktiivista keskittymistä ohjaajaan itse ilman houkuttelua
- Ohjaaja aktivoituu koiran tarjoamasta toivotusta käytöksestä (esim. aktiivinen keskittyminen)
- Ohjaaja palkitsee koiran päästämällä koiran etäpalkkiolle
- Etäpalkkion on hyvä olla aluksi vain pieni, jotta tehtävä on koiralle helpompi (esim. makupala kipossa maassa)
- Kun koira oivaltaa, miten se pääsee etäpalkkiolle, tehdään toistoja
- Kun tehtävä sujuu hyvin, etäpalkkion arvoa kasvatetaan (esim. makupalasta isompaan ruokamäärään, narupallosta patukkaan, patukasta isoon purutyynyyn, purutyynystä hakumaalimieheen palkkioineen)
- Jos koira varastaa etäpalkkiolle, etäpalkkio otetaan maasta pois ja laitetaan hetkeksi pois näkyvistä. Sitten harjoitus tehdään uudestaan. Usein kovasti palkkiota haluava koira voi varastaa 3–6 kertaa peräkkäin ennen kuin se alkaa luopua, keskittyä ja oivaltaa.
Pakopalkka
Toinen kätevä palkkaustapa hallinnan kouluttamisessa on ns. ”pakopalkka”, jossa koira ei saa palkkiota suoraan suuhun, vaan saa aina tavoitella eli saalistaa palkkaa saadakseen sen. Pakopalkan voi tehdä ruualla tai lelulla. Alla esimerkki pakopalkasta.
- Koira istuu ohjaajan vierellä perusasennossa.
- Ohjaaja kehuu koiraa yhdellä sanalla ”hienosti”. Sitten on 3–5 sekunnin jaksotus, eli hiljaisuus urheilullisessa ryhdissä perusasennossa. Koira on koko jaksotuksen ajan aktiivisesti keskittynyt.
- Ohjaaja antaa koiralle palkkiomerkin (esim. zip, zap, zup, jes) ja lähtee peruuttaen terävästi koiraa pakoon askeleen tai pari. Samalla ohjaaja kaivaa taskuista makupaloja käsiinsä koiran saataville heti syötäväksi.
- Koira saa lähteä heti palkkiomerkistä jahtaamaan makupaloja ohjaajaa kohti. Olisi hyvä, jos koira käyttäisi makupalojen (tai lelun) tavoittelussa voimaa ja energiaa, ja puskisi kohti makupalakäsiä syödessään.
”Pakopalkka” herättää koirassa paljon mielenkiintoa ja lisää koiran halukkuutta tehtävän tekemiseen. Pakopalkan voi antaa hyvin ylllätyksellisesti, jolloin se lisää koko suorituksen ajaksi koiran toivoa palkkiosta. Toivorikas koira on itsevarma, aktiivinen ja yhteistyöhaluinen.
Kaksiosaisen artikkelisarjan seuraavassa osassa käydään läpi hakuhallinnan arvostelupisteet sekä hallinnan perusharjoitteet askel askeleelta. Toisessa osassa esitellään myös esimerkkejä hallintaharjoituksista hakuradalla. Sarjan toinen osa julkaistaan sunnuntaina 16.5.2021.
MAINOS