Koiran tulkinta auttaa ihmisiä ymmärtämään koirien tapoja toimia. Tulkinnat myös värittävät keskustelua ja tekevät puheesta siten mielenkiintoisempaa. Se, millä tavalla koiria tulkitaan, riippuu kuitenkin monesta eri tekijästä. Lisäksi koirien tulkinnalla voi olla merkitystä myös käytännön kannalta, sillä koirien käyttäytymisestä tehdyt tulkinnat saattavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, millä tavalla koiriin suhtaudutaan ja miten niiden kanssa toimitaan erilaisissa tilanteissa.
koirien käyttäytymisestä tehdyt tulkinnat saattavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, millä tavalla koiriin suhtaudutaan ja miten niiden kanssa toimitaan erilaisissa tilanteissa.
Koiria tulkitaan monin eri tavoin
Tulkinta tarkoittaa sitä, että koiran ominaisuuksia ja käyttäytymistä kuvaillaan niin, että tuo ominaisuus tai käyttäytymisen muoto ei ole suoraan havaittavissa oleva. Sen sijaan havainnointia on kaikki sellainen koiran tai sen käyttäytymisen kuvailu, jossa kerrotaan miltä koira näyttää tai mitä koira tekee ilman, että tekemisen kuvailuun olisi käytetty käsitteitä, jotka kuvaavat esimerkiksi koiran haluja tai aikomuksia. Esimerkiksi koiran haukkuminen on havainto, mutta haukkumisen kuvailu komentamisena on tulkinta.
Tarkastelin keväällä 2021 valmistuneessa psykologian kandidaatintutkielmassani sitä, millä tavalla koiranomistajat tekivät tulkintoja ja havaintoja koirista sekä niiden käyttäytymisestä kuvaillessaan arkea koiriensa kanssa. Ohjaajinani tutkielman teossa toimivat Virpi-Liisa Kykyri sekä Miiamaaria Kujala. Koiranomistajien kirjoittamissa kuvauksissa koiria tulkittiin huomattavasti enemmän kuin havainnoitiin, ja jokainen koiranomistaja teki koiristaan jonkinlaisia tulkintoja. Erityisesti koiranomistajat tulkitsivat koiran mieltä, tunteita ja persoonallisuutta.
Koiran mielen, tunteiden ja persoonallisuuden tulkinta
Arjen kuvauksissa koiranomistajat tulkitsivat useimmiten koiran haluja, tavoitteita tai aikomuksia, jolloin he siis tulkitsivat koiran mieltä. Koiranomistaja saattoi esimerkiksi kertoa suoraan, mitä koira haluaa ja tavoittelee (esimerkiksi ”koira haluaa ruokaa”), tai vaihtoehtoisesti tulkinnat koiran aikomuksista tulivat esille kirjoittajan käyttämistä käsitteistä hänen kuvaillessaan sitä, mitä koira tekee (esimerkiksi ”koira kapinoi”).
Koiranomistajat tulkitsivat myös koiriensa tunteita. Tunteiden tulkinta liittyi esimerkiksi tilanteisiin, joissa koira äänteli vinkumalla tai haukkumalla. Haukkumiseen liitetyt tunteet koettiin useimmiten kielteisiksi, kuten epävarmuudeksi tai mustasukkaisuudeksi. Sen sijaan positiivisten tunteiden sijoittaminen koiriin liittyi erityisesti tilanteisiin, joissa omistaja palasi töistä kotiin. Tällöin koirien kuvailtiin tuntevan muun muassa iloa ja riemua.
Koiranomistajat tekivät tulkintoja myös koiriensa persoonallisuudesta. Tällöin koiranomistaja kertoi koiransa olevan luonteeltaan tietynlainen, esimerkiksi itsenäinen tai pelokas. Koirien persoonallisuutta tulkittaessa aineistossa oli myös jonkin verran viittauksia koiran rotuun. Tällöin koiran todettiin olevan luonteeltaan tietynlainen sen ollessa tietyn rotuinen (esimerkiksi ”koira on tosi älykäs, koska se on bordercollie”).
Koiranomistajat siis tulkitsivat koiriaan eri tavoin sekä hakivat erilaisia syitä koiriensa käyttäytymiselle. Lisäksi he saattoivat myös inhimillistää koiriaan tulkitessaan niiden mieltä, tunteita ja persoonallisuutta.
Kun koira näyttää katuvalta omistajan palatessa kotiin, saattaa omistaja torua sitä vähemmän. Syylliseltä tai katuvalta näyttämisellä ei kuitenkaan ole välttämättä mitään yhteyttä sen kanssa, mitä koira on tehnyt omistajan poissa ollessa.
Koirien inhimillistäminen
Koiranomistajien kirjoittamissa kuvauksissa kaikkia tulkinnan kategorioita yhdisti se, että ne sisälsivät antropomorfisia tulkintoja. Antropomorfismi eli inhimillistäminen tarkoittaa siis sitä, että koirilla tulkitaan olevan erilaisia inhimillisiä ajatuksia, tunteita, aikomuksia ja uskomuksia. Antropomorfismi voi pitää tai olla pitämättä paikkaansa, sillä tarkoitetaan lähinnä ihmisenkaltaistamista ymmärryksen välineenä. Tämän kaltainen inhimillistäminen on ihmisille hyvin luonnollista.
Yksi yleinen antropomorfinen tulkinta esimerkiksi koiran tunteista on koiran kokema syyllisyys ja katumus sen jälkeen, kun se on tehnyt jotakin kiellettyä omistajan ollessa poissa kotoa. Koiran alistuminen ja syylliseltä näyttäminen omistajan tullessa kotiin on kuitenkin seurausta respondentista ja/tai operantista ehdollistumisesta; koiralle on saatettu esimerkiksi suuttua, kun se on hajottanut jotakin, jonka seurauksena koira on oppinut yhdistämään oman (omistajan kannalta ei toivotun) käyttäytymisensä omistajalta saatuun palautteeseen. Tällöin koira saattaa alkaa ennakoimaan näissä tilanteissa ihmisen suuttumusta ja reagoi tästä syystä tilanteeseen rauhoittelemalla ihmistä alistuvin elkein jo ennen mahdollista rankaisua, jolloin ihminen tulkitsee alistuvat eleet koiran syyllisyydeksi tai katumukseksi. Kun koira näyttää katuvalta omistajan palatessa kotiin, saattaa omistaja torua sitä vähemmän. Syylliseltä tai katuvalta näyttämisellä ei kuitenkaan ole välttämättä mitään yhteyttä sen kanssa, mitä koira on tehnyt omistajan poissa ollessa.
Edellä mainittu esimerkki osoittaa, kuinka koiran eleiden ja käyttäytymisen tulkinta saattaa vaikuttaa ihmisen omaan käyttäytymiseen sekä tapaan suhtautua koiraan, ja kuinka tämä suhtautuminen saattaa osaltaan vaikuttaa koiran käyttäytymiseen jatkossa. Sillä siis vaikuttaisi olevan merkitystä, millä tavalla koiria tulkitaan ja inhimillistetään.
Joskus koirien käyttäytymistä saatetaan tulkita niin, että koira komentaa, kiusaa tai haluaa esimerkiksi ärsyttää omistajaansa. Tämän kaltainen antropomorfismi saattaakin olla joissain tapauksissa myötävaikuttamassa siihen, että joskus koiria kohdellaan jopa kaltoin. Aina antropomorfismi ei kuitenkaan johda siihen, että koiria kohdeltaisiin huonosti tai niiden hyvinvointi olisi uhattuna. Sen sijaan tietynlainen koirien inhimillistäminen voi jopa auttaa ihmisiä ymmärtämään koiria paremmin.
Arjen kuvauksissa koiria inhimillistettiin eri tavoin ja erilaisissa tilanteissa. Inhimillistäminen saattoi liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa koiranomistaja yritti ymmärtää paremmin koiransa haluja tai tunteita. Koirista puhuminen inhimillisin käsittein antoi myös monesti sellaisen kuvan, että koira nähtiin osana perhettä.
Tulkinnoilla on merkitystä
Mikäli koirasta tehty tulkinta vaikuttaa koiranomistajan omaan käyttäytymiseen, on tulkinnalla tällöin mielestäni myös merkitystä. Tulkinnat eivät välttämättä vastaa todellisuutta niiden ollessa aina subjektiivisia. Olennaista olisikin erottaa, milloin tullaan tulkinneeksi koiran käyttäytymistä ja milloin sen sijaan tehdään havaintoja. Kun tulkinnoista tullaan enemmän tietoisiksi, saattaa se auttaa ihmisiä ymmärtämään koiria paremmin myös tilanteissa, joissa koira esimerkiksi käyttäytyy ihmisen mielestä huonosti.
Koulutustilanteissa kouluttajan tekemät tulkinnat koirastaan voivat vaikuttaa myös siihen, miten koira tehtävästä suoriutuu. Mikäli koira ikään kuin leimataan tietynlaiseksi, saattaa tästä leimasta tulla niin kutsuttu itseään toteuttava ennustus. Tällöin koiraan liitetyt odotukset vaikuttavat ihmisen omaan käyttäytymiseen, mikä puolestaan ylläpitää tai vahvistaa tuota koiraan liitettyä tulkintaa. Koulutustilanteessa tämä voisi näkyä esimerkiksi seuraavasti: kouluttaja tulkitsee koiransa olevan alisuoriutuja. Tämän tulkinnan johdosta hän teettää koiralleen vain hyvin helppoja tehtäviä, sillä hän ei usko koiransa selviytyvän haastavammista tehtävistä. Näin ollen koira ei koskaan pääse kehittymään, jolloin koira on jatkossakin alisuoriutuja.
Tässä tapauksessa koiran käyttäytymistä selitetään siis koiran ominaisuuksilla eli sisäisillä tekijöillä (kuten luonteenpiirteet) sen sijaan, että sitä pyrittäisiin selittämään ympäristössä tapahtuvilla, ulkoisilla tekijöillä (kuten kouluttajan oma toiminta). Vaikka perimä antaakin lähtökohdan koiran käyttäytymisen mahdollisuuksille, ei tule silti unohtaa ihmisen vaikutusta koiran ympäristöön ja siten myös koiran käyttäytymiseen sekä persoonallisuuteen.
Mikäli koira ikään kuin leimataan tietynlaiseksi, saattaa tästä leimasta tulla niin kutsuttu itseään toteuttava ennustus. Tällöin koiraan liitetyt odotukset vaikuttavat ihmisen omaan käyttäytymiseen.
Koiran tulkinta vaikuttaa myös omistajan tunteisiin
Koirista tehdyt tulkinnat voivat vaikuttaa myös siihen, millaisia tunteita koiran käyttäytyminen ihmisissä herättää. Esimerkiksi mikäli koiran haukkuminen tulkitaan komentamiseksi, saattaa se aiheuttaa koiranomistajassa enemmän häpeän tai ärtymyksen kaltaisia negatiivisia tunteita. Mikäli haukkuminen sen sijaan tulkitaan esimerkiksi koiran tavaksi pyytää jotakin, saattavat myös siitä syntyvät tunteet olla erilaisia.
Koiran tulkinta voi olla haasteellista
Joskus koirien käyttäytymistä voi olla vaikea tulkita. Siitä huolimatta ihmisillä on usein tarve hakea jonkinlaista selitystä käyttäytymiselle. Ihmisillä on yleensä kyky ymmärtää, että muilla on omia aikomuksia, toiveita ja uskomuksia. Tämän kaltainen ymmärrys auttaa tulkitsemaan toisen mieltä sekä ennustamaan muiden käyttäytymistä. Ihmisillä vaikuttaakin olevan erityinen tarve mielen tulkintaan silloin, kun käyttäytyminen vaatii selitystä. Tästä syystä myös koiran käyttäytyessä tietyllä tavalla saatetaan tätä käyttäytymistä selittää ympäristössä tapahtuvien ulkoisten tekijöiden sijaan koiran tunnetiloilla tai muilla sisäisillä tekijöillä. Myös koiranomistajien kirjoittamissa kuvauksissa koirien käyttäytymistä selitettiin useimmiten erilaisilla sisäisillä tekijöillä.
Loppujen lopuksi vaikuttaisi siltä, että ihmisillä on todella tarve ymmärtää koiriaan ja niiden käyttäytymistä. Koiria tulkittiin aineistossa monin eri tavoin erilaisissa tilanteissa, ja syitä koirien käyttäytymiselle haettiin erityisesti niiden mielestä, tunteista ja persoonallisuudesta.
MAINOS
