Koira on kotieläimenä siitä erikoisessa asemassa, että se on erittäin riippuvainen ihmisestä. Ihminen päättää, missä koira asuu ja kenen kanssa, antaa sille ruuan, usein säännöstellysti tiettyihin aikoihin päivässä, hallitsee koiran ulkoilua, aktiviteetteja ja liikkumista sekä ulostamistakin (ellei koira elä ulkotarhassa tai vastaavassa). Ihminen pitää hallinnassaan suurta osaa koiran tarvitsemista asioista ja täten koiran hyvinvointi on erittäin riippuvaista siitä, miten ihminen koiransa kanssa toimii. Täten nämä koirat eivät voi myöskään suoraan valita, miten ne päivänsä viettävät ja aikansa kuluttavat.

Koirat maailmassa

Vaikka meillä Suomessa koirat lähes poikkeuksetta ovat jonkun omistamia ja hoitamia, muualla maailmassa tilanne on toisenlainen. Maailmassa arvellaan olevan 900 miljoonaa koiraa, joista 15-25 % ovat lemmikkikoiria/kotona asuvia koiria. Suurempi osa koirista on vapaana eläviä koiraeläimiä Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vapaana elävät koirat (stray dogs) voidaan jakaa kolmeen ryhmään riippuen niiden riippuvuudesta ihmiseen nähden. Ensimmäisen ryhmän koirat (feral dogs) eivät ole mitenkään riippuvaisia ihmisestä. Toisen ryhmän koirat elävät yhteisössä, josta ne saavat ruokaa (”kyläkoirat”, neighborhood tai village dogs). Kolmannen ryhmän koirat saavat vaeltaa vapaasti, mutta joku omistaa ne. Kahden viimeisen kategorian koiria kutsutaan myös vapaasti liikkuviksi kotikoiriksi (free-roaming domestic dog FRDD). 

Tutkimus koirien päivien kulusta

Grissin ym. (2021) tutkimuksessa tutkittiin FRDD-koirien ja lemmikkikoirien välisiä aktiivisuuseroja eli miten koirat viettävät päivänsä. Tässä käytettiin apuna FitBark-aktiivisuusmittaria, jolla mitattiin koirien aktiivisuutta n. 2-7 päivän ajan. Tutkimuskohteena oli erilaisia koiratyyppejä: FRDD-koiria Guatemalassa (47) ja Indonesiassa (27) sekä sveitsiläisiä lemmikki- ja maatilan koiraa (20 + 11). Maatilan koirat otettiin mukaan siksi, että niillä oli enemmän mahdollisuuksia liikkua vapaasti kuin lemmikkikoirilla, välimuoto FRDD ja lemmikkikoirien välillä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan koiralla on kaksi aktiivisuuspiikkiä vuorokauden aikana, aikaisin aamulla ja myöhään iltapäivällä.

Aktiivisuus päivän mittaan

Vapaammin liikkuvilla koirilla näkyi aktiivisuudessa kaksi piikkiä 24 h tunnin seurannan aikana: yksi aikaisin aamulla (klo 5-7) ja toinen myöhään iltapäivällä (klo 16-19). Tämä toistui eri paikoissa, joten kaksijakoinen aktiivisuus tuntuu olevan koirille (ja muillekin koiraeläimille) tyypillistä. Kotona elävillä koirilla aktiivisuus oli vaihtelevampaa ja noudatti enemmän omistajan aktiivisuutta. Osalla kotikoirista (45 %) näkyi kuitenkin kaksi aktiivisuuspiikkiä samaan tapaan kuin vapaammin elävillä koirilla. Aktiivisuudessa näkyi myös FRDD-koirilla suuntausta olla aktiivinen samaan aikaan kuin ihmiset, joten ihmisten liikkumisella ja toiminnoilla oli merkitystä näillekin koirille.

Lepääminen

Sveitsiläiset koti- ja maatilan koirat lepäsivät enemmän kuin FRDD-koirat. Tämä voi johtua siitä, että koirat eivät päässeet liikkumaan vapaasti, etenkään öisin. Lisäksi koirien on havaittu nukkuvan enemmän aktiivisten päivien jälkeen sekä kotona vs. ei kotona. Kotikoirien aktiivisuudessa oli enemmän korkean aktiivisuuden toimintoja verrattuna FRDD-koiriin ja ne nukkuivat kotonaan rauhallisessa paikassa (vrt. FRDD-koirat ulkona, ehkä ei turvallisessa paikassa), mitkä voivat selittää eroa lepäämisen suhteen.

Koirien ominaisuudet

Aktiivisuudessa nuoret koirat olivat aktiivisempia kuin vanhemmat koirat samoin kuin leikkaamattomat koirat aktiivisempia kuin leikatut koirat. Korkea BCS (body condition score, koiran kuntoluokitus, ts. ylipaino) vähensi koiran aktiivisuutta. FRDD-koirien kohdalla kotialueen koolla (iso alue vs. pieni alue) ei ollut merkitystä koirien kokonaisaktiivisuuteen. Yleisesti FRDD-koirat olivat aktiivisuuden suhteen keskitasoisia ts. ne eivät käyttäneet aikaansa pitkään korkean aktiivisuuden toimintoihin. Kotikoirilla korkeaa aktiivisuutta oli enemmän, koska niitä mm. vietiin lenkeille. Keskiaktiivisuus näyttäisi kuitenkin olevan koirien suosiossa korkeaan aktiivisuuteen verrattuna.

Kokonaisuudessaan koirien aktiivisuus jakaantui seuraavasti (noin-arvoja):

  • kotikoirat: lepo n. 59 % (x 14,1 h), keskiaktiivisuus n. 32 % (x 7,8 h), korkea aktiivisuus n. 9 % (x 2,2 h)
  • maatilan koirat: lepo n. 56 % (x 13,4 h), keskiaktiivisuus n. 38 % (x 9,2 h), korkea aktiivisuus n. 6 % (x 1,4 h)
  • FRDD Guatemala: lepo n. 45 % (x 11,3 h), keskiaktiivisuus n. 47 % (x 11,3 h), korkea aktiivisuus n. 6 % (1,4 h)
  • FRDD Indonesia: lepo n. 45 % (x 10,8 h), keskiaktiivisuus n. 46 % (x 11,2 h), korkea aktiivisuus n. 8 % (2 h)

Miten koira siis haluaisi viettää päivänsä?

Koiran tapaan viettää päivä vaikuttaa myös koiran rotu ja käyttötarkoitus, joita tässä tutkimuksessa ei huomioitu. Selkeästi johonkin käyttötarkoitukseen jalostetut koirat, esim. metsästyskoirat, todennäköisesti viettävät mielellään aikaansa metsästyksen parissa. Tällaista koirat eivät kuitenkaan jaksa ihan joka päivä, vaan väliin mahtuu lepopäiviä tai kevyempiä ”työpäiviä”. Jos koira työskentelee säännöllisesti ja pitkiä aikoja kerrallaan, tämä todennäköisesti vaikuttaa koiran vapaa-ajan (ei-työskentelypäivien) lepo- ja aktiivisuusprofiiliin siten, että koira lepää näinä päivinä suhteellisen paljon. Melko moni kotikoira ei kuitenkaan ole työkäytössä, jolloin niiden päivä voi sisältää liian paljon lepoa suhteessa toimintaan.

Tutkimuksen perusteella voisi kuvitella aikuisen koiran mukavan päivän sisältävän melko rauhallista oleskelua, kuljeskelua ja tutkimista (nuuskuttelua, etsimistä, ruokien syömistä sieltä täältä, reviirin tarkkailua ym.) useamman tunnin ajan. Siihen sisältyisi myös jonkinlaista yhdessäoloa oman lauman kanssa, mikä koiran kohdalla sisältäisi ainakin koiralle läheiset ihmiset ja usealle koiralle myös koira- tai muita eläinkavereita. Korkean aktiivisuuden toimintoja olisi satunnaisesti, ei pitkään kerrallaan, vaan pääpaino olisi rauhallisemmassa puuhailussa, joka jakaantuisi kahteen pääjaksoon eli aamuun ja myöhäiseen iltapäivään-iltaan. Lepäämistä koira tekisi mielellään tutussa ja turvallisessa paikassa, jossa se pystyy nukkumaan häiriöttä.

Lähde

Griss ym. 2021: If they could choose: How would domestic dog spend their days? Activity patterns in four populations of domestic dogs. Applied Animal Behavior Science 243.


MAINOS
Työskentelen opettajana nuoriso- ja aikuiskoulutuksen parissa Kannuksessa ”kennellinjalla” eläintenhoidon ja hyötykoirien kouluttamisen parissa. Toimin myös tottelevaisuuskokeiden tuomarina ja olen suorittanut eläintenhoitajan ammattitutkinnon eläinten kouluttamisen osaamisalalta. Koiraharrastukseni alkoi kauan sitten cockeri Minkin kanssa agilityssä ja myöhemmin myös tokossa. Sen jälkeen minulla on ollut sileäkarvaisia noutajia, joiden kanssa kilpailen tokossa, agilityssä, PK-jäljellä, rally-tokossa, noutajien metsästyskokeissa sekä metsästyskoirien jäljestämiskokeissa. Lisäksi syksyllä noutajat pääsevät mukaan tositoimiin metsästyksessä. Kouluttamisen lisäksi olen kiinnostunut eläinten käyttäytymisestä, luonteista, kognitioista, jalostuksesta jne.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän