SporttiRakki kävi Suomen Homekoirayhdistyksen järjestämällä luennolla, jonka aiheena oli työkoiran motivointi ja koulutus. Luennoitsijana toimi maailmallakin arvostettu eläinnäyttelijöiden kouluttaja ja eläintietokirjailija Tuire Kaimio. Kaimiolla on kokemusta kaikenlaisten eläinten kouluttamisesta operantein menetelmin, kissojen, koirien ja hevosten lisäksi mm. norsujen, käärmeiden, possujen ja nautojen. Koirapuolella Kaimiolla on monipuolinen harrastustausta erityisesti pelastuskoirapuolelta sekä metsästyskoirien parista.

paras vahviste on se, mikä on koiran mielestä parasta maailmassa.

Vahvisteiden laatu ja ranking

Termi ‘vahviste’

Vahvisteet kuuluvat operanttiin (eli käytöksen lisäämiseen perustuvaan) koulutusmenetelmään, ja ne jaetaan positiivisiin ja negatiivisiin vahvisteisiin. Näissä termeissä positiivisen ja negatiivisen määritelmä on puhtaasti matemaattinen eli joko +1 = positiivinen (jotakin lisätään) ja -1 = negatiivinen (jotakin otetaan pois).

  • (+) Positiivinen vahvistaminen = Koiran käytöstä vahvistetaan lisäämällä tilanteeseen koiran mielestä jotakin mieluisaa (esim. nami).
  • (-) Negatiivinen vahvistaminen = Koiran käytöstä vahvistetaan välttämällä tai lopettamalla tilanteesta koiran mielestä epämiellyttävä asia (esim. hihnasta nyppiminen).
  • (+) Positiivinen rankaisu = Jotakin koiran mielestä epämiellyttävää lisätään tilanteeseen (esim. huutaminen), mikä vähentää koiran käytöstä.
  • (-) Negatiivinen rankaisu = Jotakin koiran mielestä mukavaa poistetaan tilanteesta (esim. pallo poistetaan näköpiiristä), mikä vähentää koiran käytöstä. Negatiivinen rankaisu on tehokkain ja miellyttävin rankaisukeino, sillä koira ei halua luopua mukavasta. 

Ranking-lista

Koulutus lähtee aina oikeanlaisista vahvisteista. Kouluttaja ei voi määrätä, mistä koira tykkää vaan koira itse määrittelee, mitä se ensisijaisesti tavoittelee ja haluaa, eli mikä on sille palkinto. Kouluttajan tulee tehdä taustatyö kunnolla ja tutkia, mistä koira luontaisesti pitää eniten, ja kirjata ne ylös. Kouluttajan tulee tietää koiran mielestä paremmuusjärjestys niin leluista, nameista kuin sosiaalisesta palkastakin. Testataan, miten koiran eleet ja vire muuttuvat, kun sille annetaan esimerkiksi makupala A versus makupala B. Tai sen kanssa leikitään lelulla C versus lelulla D. Tai koiran voidaan antaa itse valita, kumpia nameja se mielummin syö, kun sille tarjotaan kahta eri laatua samaan aikaan eri käsistä. Testauksen lopputuloksena kouluttajalla on yhtenäinen ranking-lista kaikista palkoista paremmuusjärjestyksessä.

Ranking-listan käyttäminen

Koulutus aloitetaan sillä, mikä on nopein ja helpoin tie, ja yleensä se on ruoka. Ruokavahvisteilla pystytään nopealla aikataululla tekemään monia toistoja, toisin kuin lelupalkkauksella. Se on myös teknisesti helpoin tapa vahvistaa uusia asioita. Helpoissa tehtävissä ja häiriöissä kelpaa ranking-listalta ok-tasoinen palkka. Mitä vaikeampi tehtävä tai tilanne, sitä mieluisampi palkka. Superpalkkaa ei tule hukata turhaan vaan kouluttajan tulee pitää huoli, että hänellä on aina hallussaan sellainen palkka, mikä menee kaiken muun kiinnostuksen edelle – oli tilanne ja ympäristö koiralle kuinka vaikea tahansa. Älä anna siis liikaa tai liian hyvää, jos vähempikin riittää.

Ohjaajan mielestä epämiellyttävät vahvisteet

Ranking-listaa tehdessään kouluttajan kannattaa huomioida myös koiran omat, kouluttajan omasta mielestä epämiellyttävät tai ärsyttävät, tavat palkkautua. Jonkun koiran mielestä esimerkiksi roskapussin hajottaminen voi olla hauskinta ikinä. Mitä koira mieluusti tekee, jos sillä on siihen mahdollisuus? Näistä vahvisteista voidaan tehdä koiralle koulutusvaiheessa mukautettuja versioita, jotka toimivat koiralle superpalkkana. Tai käyttää jopa sellaisenaan, jos halutaan.

Ympäristövahviste

Tärkeä kokonaisuus vahvisteissa ruuan, lelujen ja sosiaalisen palkan lisäksi ovat ympäristövahvisteet. Ympäristövahvisteena voi olla esimerkiksi uimaan pääseminen, toisen koiran kanssa leikkimään pääseminen, houkuttelevaa kohdetta lähemmäksi pääseminen (esim. metsästyskoiralla lintu) tai vaikka kouluttajan askeleen verran lähemmäksi saaminen. Nämä ovat hyödynnettävissä, kun muilla vahvisteilla ei päästä haluttuun lopputulokseen. Jokaisen kouluttajan kannattaa siis listata ja miettiä myös nämä vahvisteet koiransa kohdalta ja hyödyntää tarvittaessa.

Vahvisteen laadun ja suunnan merkitys

Vahvisteissa laadun lisäksi suunnalla on myös iso merkitys. Esimerkiksi palkinnon laatu voi olla täysin sama (tennispallo) mutta suunta eri (oma kainalo vs. eteenpäin heittäminen). Koulutusvaiheessa tärkeää on pitää palkan suunta sellaisena, mikä vahvistaa käytöstä eikä tee siitä hankalampaa.

vältä toimintaketjun sisällä tunneristiriitoja. eri tehtävät,
sama tunne.

Tunne-ehdollistuminen

Vahvisteen laadun merkitys

Vahvisteen ja palkan laadulla on suuri merkitys tunne-ehdollistumiseen. Eri versiot vahvisteesta voivat saada koiran sekä eri tunnetilaan että stressitasoon. Niin sosiaalisesta palkasta, ruokapalkasta kuin lelupalkastakin pitää olla käytettävissä eri versioita, jotta voidaan hyödyntää eri tunnetiloja (= millaiseksi eläin muuttuu minkäkin vahvisteen kanssa). Laajityypillinen käytös on jo itsessään koiralle palkitsevaa, esim. noutajille saaliin näkyvillä oleminen riittää vahvisteeksi.

Vihjesanan tunnetilan hyödyntäminen

Kun koira osaa jonkin asian, on sille pelkkä tuttu vihjesana ja sen aiheuttama tunnetila itsessään palkitseva. Opittua tunnetilaa voidaan siirtää uuteen asiaan siten että 1) koira tekee uuden asian ja suorittaa sen 2) annetaan vihjesana tutusta asiasta esim. “istu” ja koira suorittaa sen 3) varsinainen palkka. Käytösketjuissa nimenomaan vihjeet toimivat vahvisteina.

Vältä tunneristiriitoja

Koulutuksessa on tärkeää huomioida, että koira on samassa tunnetilassa koko käyttäytymisketjun ajan niin ettei sille aiheudu sisäistä tunneristiriitaa eri toimintojen tai tehtävien välillä.

Tunteiden lataaminen kohteisiin

Eri kohteisiin (esim. eri lelut, kohde-esine) voidaan ladata erilaisia tunnetiloja. Niillä voidaan sen jälkeen säädellä koiran vire- ja tunnetilaa, esim. milloin halutaan koiran villiintyvän ja milloin keskittymään rauhallisemmin.

Tunnetilan hyödyntäminen

Koulutuksessa voi hyödyntää koiran valmista tunnetilaa, esimerkiksi pennuilla iltavillin hyödyntäminen vauhtia vaativaan toimintaan.

Varo väärää ehdollistamista

Koulutuksessa on tärkeää antaa koiralle AINA ehdollinen vahviste (ääni) ennen kuin kouluttaja liikauttaa pikkurilliäänkään. Mikäli kouluttaja liikahtaa aina ensin, koiralle vahvistetaan ennakointia eikä koira voi keskittyä itse tehtävään. Välittäjäainetasolla ennakkoaavistus erittää dopamiinia, mikä aiheuttaa liiallista tarkkailua ja helposti maanisia piirteitä koirassa pidemmällä aikavälillä (esim. kyttääminen). Kun taas oikea-aikainen vahviste ja sen jälkeinen palkka erittävät mielihyvähormonia serotoniinia, joka on rauhoittavampi.

Oikeassa operantissa koulutuksessa koiralle on olemassa sekä kehu-sana että moka-sana, joilla voidaan ilmaista toivottu tai ei-toivottu toiminta juuri oikeassa kohdassa ilman ihmisen liikettä.

Varo myös, ettei koira ketjuta asioita mielessään toisin kuin olet tarkoittanut. Eli mikäli jätät koiran palkkaamatta tehtävän jälkeen ja viet suoraan autoon, koira voi ketjuttaa mielessään sen rangaistukseksi, koska miellyttävä tekeminen lopetettiin. Siksi myös kokeneiden koirien kohdalla, joiden mielestä itse tekeminen on palkitsevaa, kannattaa olla tarkkana palkkauksen kanssa. Tapahtumien välillä kannattaa olla väliä noin 5 minuuttia, jotta koira ei ketjuta niitä mielessään yhteen. Esimerkiksi treenien lopetus -> 5 minuutin ajan hengailua/jutustelua -> sitten autoon.

ruokapalkalla on nopein aloittaa koulutus, mutta vahviste kannattaa vaihtaa mahdollisimman nopeasti.

Ruuan käyttäminen vahvisteena

Nopeita tuloksia

Ruokapalkalla päästään operantisti nopeiten vauhtiin, koska namipalkka on nopeasti toistettavissa ja helppo toteuttaa teknisesti. Kannattaa kuitenkin siirtää vahviste nopeasti sellaiseksi, jota koira oikeasti haluaa tavoitella. Esimerkkinä metsästyskoirilla seuraamisen opettamisessa aluksi ensin positiivisella vahvistamisella namilla mutta suhteellisen nopeasti siirtyminen rodunomaisen toimintaan = noutamaan pääseminen, jolloin vire ja fokus saadaan oikeanlaiseksi ja suuntautumaan eteenpäin.

Ei pidetä nälässä

Koiran nälässä pitäminen ei ole oikea tapa kouluttaa. Lähtökohtana on, että koira saa myös koulutusten välissä normaalisti ruokaa, mutta herkut pitää ansaita. Koulutuksen pitää olla koiralle niin kiinnostavaa, että nälkä ei ole sen ainut motivaattori. Nälässä oleva koira on elimistöltään stressaantuneempi eikä missään nimessä parhaassa vireessä oppimiselle. Hyvinvoiva koira oppii parhaiten. Mutta perusruoka voi koulutusvaiheessa olla “vähemmän hyvää” ja koulutusnamit todellista herkkua. Tärkeintä on, että koiran perusravitsemuksesta pidetään huolta myös koulutuksen aikana.

Ruualla houkuttelun riski

Jos koiraa houkutellaan ruuan avulla tekemään asioita, on olemassa riski liian pitkälle menemisestä. Eli koiraa houkutellaan ruuan avulla pidemmälle kuin sen aito halu ja koulutustaso sallivat. Tämä aiheuttaa koiralle turhaa stressiä ja hidastaa oppimista. Jos käytetään houkuttelua, tulee houkuttelua harjoitella pienin askelin kerrallaan, niin että koira pysyy koko ajan yhtä rentona kuin missä muussa tilanteessa tahansa eikä “jännitetä” koiraa ruualla eteenpäin.

saalisleikissä saaliin tulee mukailla rodunomaisen saaliin liikehdintää.

Leikin käyttäminen vahvisteena

Leikkityypit

Opettele katsomaan, mitä eri leikkityyppejä koira luontaisesti haluaa käyttää ja miten sen tunnetila muuttuu sen käyttäessään eri leikkitapoja. Tarkkaile koiraa sen leikkiessä muiden koirien kanssa ja kirjaa ylös havainnot.

Saalisleikki

Saalisleikissä tärkeää, että saalis mukailee rodunomaisen saaliin liikehdintää, nopeutta jne. Lähes mikä tahansa rodunomaisia piirteitä omaava koira saadaan leikkimään, kun saalisleikki luodaan koiran rodunomaisten ominaisuuksien mukaiseksi. Saalis- ja vetoleikeissä tärkeää, että koiraa ei retuuteta nopeilla sivuttaisliikkeissä, nosteta ilmaan tai heitetä suoraan pään yli mitään, sillä niissä on suuri riski rangan hajoamiselle. Mielummin joustavaa vetoa edes-takaisin.

Positiivinen prosessi

Leikkimisen kouluttajan kanssa tulee olla positiivinen prosessi, mihin ei kuulu missään vaiheessa negatiivisia tunteita. Usein tällainen haastepiste on lelun palauttaminen ohjaajalle. Koira tuleekin opettaa heti alusta alkaen palauttamaan lelu ohjaajalle mielellään, mistä palkkana on aina uusi leikki tai uusi kiva tekeminen.

keskity vain ongelmiin, jotka ovat oikeasti ongelmia.

Tärkeitä taitoja ja havaintoja

Rauhoittumisen opettaminen

Työ- ja harrastuskoira tarvitsee pitkien työrupeamien aikana kunnon taukoja, joissa koira osaa rentoutua eikä vaan esitä rentoutuvansa (monet bc:t). Koiralle opetetaan alusta alkaen vihjesana lepohetkelle ja lepohetken aikana on erittäin tärkeää, että kouluttaja ei ole millään tasolla “tavattavissa”, luukku on niin sanotusti kiinni.

Erilaiset sosiaaliset palkat

Ehdollista koira erilaisiin sosiaalisiin palkkoihin: eri äänensävyt, silitykset, taputtelut jne., jotta voit hyödyntää niitä monipuolisesti tilanteen mukaan.

Ongelmien laatu

Kun ratkotaan koulutusongelmia, tulee aina ensin pohtia, onko asia oikeasti ongelma vai onko se vain kouluttajan mielestä ärsyttävää. Mikäli asia on oikeasti ongelma, pitää sitä lähteä ratkomaan. Mutta jos se on vain ärsyttävää, niin siihen ei kannata käyttää aikaa ja voimavaroja sen enempää.

Tärkeät koulutusta helpottavat taidot

Opeta koiralle alusta alkaen tärkeät koulutusta helpottavat taidot: ärsykekontrolli ja luopuminen, odottaminen ja irrottaminen. Ärsykekontrollissa tärkeää, että vain vihjesanalla koira saa tehdä jotakin, josta se saa palkan. Ilman vihjesanaa tehty toiminto (ilman lupaa tekeminen) ilmaistaan negatiivisella rankaisulla eli koiralle miellyttävä houkutin peitetään/viedään pois.

Monipuolisuus

Pyri monipuolisuuteen sekä eri vahvisteissa että tunnetiloissa. Näin sinulla on kouluttajana laajempi skalaa käytettävissä eri keinoja eri asioiden kouluttamiseen.

Tiedostamaton aistimaailma

Feromonit (esim. sukupuolihormonit) menevät koirilla suoraan vain limbiseen järjestelmään (= tunnejärjestelmään) eivätkä päädy koskaan tietoiseen mieleen. Hajut menevät myös ensin tunnejärjestelmään ja siirtyvät sieltä vasta tietoiseen mieleen. Jotkin asiat ovat siis sellaisia, jotka eivät ole koulutettavissa.


MAINOS