Koiran kouluttamisessa on paljolti kyse ohjaajan kyvyistä lukea koiraa. Mutta mitä koiralta voi odottaa koulutustilanteissa? Millaista ongelmanratkaisua koiralta tulisi odottaa tai mitä koira muistaa?

Koiran ajatteluun ja kognitiivisiin kykyihin perehtynyt tohtori, biologi ja eläinten käyttäytymistutkija Katriina Tiira kertoo, että vaikka koiran kognitiivisia kykyjä on viime vuosina tutkittu yhtä enemmän, emme tiedä niistä vielä läheskään kaikkea. Tiira uskoo, että tulemme vielä yllättymään koiran kyvystä ymmärtää ja käsittää asioita, kun saamme kognitiotutkimusten kautta lisää tietoa asiasta. Tiira arvelee, että etenkin harrastuspuolella koiran kognitiivisia kykyjä yleisesti aliarvioidaan.

Koira tekee päätöksiä tilannekohtaisesti

Tiira kertoo, että koirat eivät osaa teeskennellä ja siksi niiden käytös ja tilannekohtainen päätöksenteko pohjautuvat täysin siihen, millaisia hyötyjä ja riskejä ne tilanteessa näkevät. Koirat punnitsevat tilannekohtaisesti, mitä niiden kannattaa tai ei kannata tehdä. Käytökseen ja sitä edeltävään päätöksentekoon vaikuttavat lisäksi koiran geneettinen perimä ja persoonallisuus sekä aikaisemmat kokemukset tilanteesta.

Etenkin yhteistyöhön jalostetut rodut ovat mestareita lukemaan ihmisten eleitä.

”meillä on taipumus aliarvioida koiran kognitiivisia kykyjä.”

Koiran käyttötarkoitus määrittää hyvän ongelmanratkaisukyvyn

Kun arvioidaan koiran ongelmanratkaiskykyä harrastus- ja työkäytössä, niin Tiiran mielestä tärkeintä on miettiä, mikä on koiran pääasiallinen ongelmanratkaisustrategia. Tekeekö koira päätöksiä itsenäisesti vai tukeutuuko se mielummin ihmisen apuun? Molemmat näistä ovat hyviä vaihtoehtoja, ja optimaalinen tapa riippuu täysin koiran käyttötarkoituksesta. Hyvällä harrastuskoiralla on oltava riittävän paljon itsenäistä ongelmanratkaisua, toki eroa on sillä, harrastaako koira esimerkiksi rally-tokoa tai jotakin ohjaajasta kauempana tapahtuvaa itsenäisempää lajia. Työkoirillakin on eroa: avustajakoiran tulisi olla ohjaajaan tukeutuva ongelmanratkaisutilanteissa, kun taas poliisin partiokoiran pitää pystyä myös itsenäiseen ongelmanratkaisuun.

Ongelmanratkaisun onnistumisessa on erittäin tärkeää koiran tunnetila ja sen voimakkuus, sillä liian kiihtynyt mielentila estää ja hidastaa helponkin ongelman ratkaisun. Optimaalinen ongelmanratkaisu tehdäänkin kohtuullisen rauhallisessa vireessä – tämä on hyvin impulsiivisille koirille vaikeaa. Tällä hetkellä harrastuskoirapuolella jalostusvalinnat näyttävät suosivan yhä kiihkeämpiä ja impulsiivisempia koiria, mikä saattaa hankaloittaa tälläisten koirien käyttöä pitkäkestoisessa ja ongelmanratkaisua vaativassa työssä.

Koiran oppiminen perustuu muistiin

Eläinten käyttäytymistutkija muistuttaa, että jotta oppimista voi tapahtua, tulee koulutustilanteesta jäädä muistijälki koiralle. Koirat muistavat asioita pääsääntöisesti hyvin. Riippuu kuitenkin tapahtuman merkityksestä koiralle, miten iso muistijälki siitä jää. Koirien välillä on kuitenkin selvästi vaihtelua siinä, miten hyvä muisti koiralla on ja miten nopeasti se oppii.

Koirat lukevat ihmistä kuin avointa kirjaa

Katriina Tiira toteaa, että koirat ovat yleisesti erinomaisia lukemaan ihmisten eleitä ja sanatonta viestintää. Koirien välillä on kuitenkin valtavasti eroa sekä siinä, miten tarkkaan koirat lukevat eleitä, että miten hyvin ne ymmärtävät niitä. Rotujen välillä on suurta vaihtelevuutta, sillä aiemmissa tutkimuksissa on saatu selville, että esimerkiksi kallonmuodolla ja jalostustarkoituksella on oma merkityksensä asiassa. Yleisesti yhteistyöhön jalostetut rodut ovat keskimäärin parempia lukemaan ihmisten eleitä kuin itsenäiseen työhön jalostetut. Tiira toteaa kuitenkin havainneensa myös tässä poikkeuksia, ja perusteellista rotujen kartoitusta ei ole vielä tehty, joten paljon yllätyksiä rotujen välisistä eroista on vielä luvassa. Historiallinen jalostustarkoitus ei kuitenkaan määrää nykypäivän jalostusta, ja muutama vuosikymmen saattaa muuttaa paljonkin rodun ominaisuuksia.

Emme tiedä vielä läheskään kaikkea koirien ajattelusta

Mikä on eläinten käyttäytymistutkijan mielestä sitten hämmästyttävintä tai hienointa koirien oppimiskyvyssä? Tiira toteaa, että koirien huima potentiaali. ”Emme ole vielä lähelläkään koiran oppimisen ylärajaa. Meillä on taipumus aliarvioida koiran kognitiivisia kykyjä.” Nähtäväksi jää, mitä kaikkea koirien kognitiotutkimus tulevina vuosina saa selville parhaiden ystäviemme ajattelusta ja käyttäytymisestä. Ja mihin kaikkeen niistä vielä onkaan meidän ihmisten apuna, kun koirien oppimispotentiaalia opitaan hyödyntämään entistä paremmin.

Artikkelikuva: Oona Pesonen


MAINOS