Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty

Tuttu suomalainen sanonta “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee moneen asiaan, myös koiraharrastuksessa.

Tokossa, jossa treenit eivät koostu pelkästään teknisen suorituksen hiomisesta vaan myös koiran mielentilan ja liikekokonaisuuksien hallinnasta, on suunnitelmallinen treenaaminen erityisen tärkeää. Koska treenattavia osa-alueita on tokossa niin paljon, ei kaikkeen ole mahdollista paneutua yhden treenin aikana. Suunnitelmallisuus auttaa ohjaajaa pitämään huolta siitä, että treeneissä keskitytään olennaisiin asioihin eikä unohduta treenaamaan yhtä ja samaa liikettä tai liikkeen osaa joka kerta.

Hyvin suunnitellUT treenit vievät koiraa eteenpäin ja nopeuttavat etenemistä alkeista kisavalmiuteen ja perustasolta huipulle.

Aseta tavoite ja suunnittele, kuinka saavutat sen

Tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus kulkevat käsi kädessä. Pitkän tähtäimen tavoitteet ohjaavat sitä, millä aikataululla ja kuinka intensiivisesti tokoa treenataan.

Mikäli tavoitteena on maajoukkuepaikka kahden vuoden kuluttua ja koira osaa vasta perusasennon, ei kerran viikossa treenaaminen tule riittämään ja suunnitelmankin tulee olla erittäin huolellisesti mietitty. Jos taas tavoitteena on lähinnä aktivoida koiraa ja tutustua rauhassa alokasluokan liikkeisiin, voi kerran viikossa treenaaminen olla aivan riittävä tahti eikä suunnitelman tarvitse välttämättä olla kovin yksityiskohtainen. Päätavoitteiden lisäksi on hyvä miettiä valmiiksi konkreettisempia välitavoitteita, joiden perusteella suunnitellaan yksittäisten treenien sisältö. Jokaiselle yksittäisellekin treenille olisi hyvä asettaa tavoite ja miettiä etukäteen, miten treeni edistää koiran kehitystä.

Tavoitteet voivat olla hyvin yksinkertaisia ja konkreettisia, esimerkiksi “saada koira menemään ruudussa hyvällä asenteella oikeaan paikkaan” tai “tehdä kolmesta liikkeestä koostuva kokonaisuus ilman, että koiran viretila nousee/laskee”. Ilman tavoitteita ja suunnitelmia treenit alkavat usein noudattaa jotakin tuttua ja turvallista kaavaa. Tällöin ohjaaja tulee huomaamattaan treenanneeksi aina samoja asioita eikä koira edisty.

Suunnitelmallisuutta eri tasoilla

Kaikilla tokoharrastajilla on varmasti omanlaisensa tapa suunnitella treenit. Osa suunnittelee treenit hyvin yksityiskohtaisesti paperille valmiiksi viikkoja etukäteen, osa pohtii vasta kentälle päästyään kyseisen treenin suunnitelmaa, osa ei suunnittele juuri lainkaan vaan ryhtyy suoraan tositoimiin. Osalle pitkän tähtäimen suunnitelma on hahmoteltu vuosiksi eteenpäin tarkasti huomioon ottaen tulevat kisatavoitteet, osalla pitkän tähtäimen suunnitelmat ovat hyvin epämääräisiä, kuten “avoimen luokan korkkaus sitten joskus, kun koira on valmis siihen.”

Itse kuulun tavoitteellisesti, mutta melko suurpiirteisesti eri tasoilla treenejä suunnittelevien ryhmään. Asetan tavoitteet vuodeksi eteenpäin yleensä uuden vuoden aikoihin ja teen samalla pitkän tähtäimen suunnitelman.

Suunnitelmani esimerkiksi vuodelle 2018 on osallistua alkuvuodesta tokon edustusjoukkueen karsintakisoihin tähtäimessä pääsy maajoukkueeseen, loppukeväästä liikkeiden ja mielentilan hiominen huippuunsa mahdollisia MM-kisoja ajatellen, alkusyksystä SM-kisojen jälkeen treenitauko ja keskittyminen pk-lajeihin, ja loppusyksystä tokoliikkeiden muistuttelu mahdollisia PM-kisoja ajatellen. Vuoden mittaan teen treenisuunnitelman esimerkiksi muutaman kuukauden jaksoissa päässäni valmiiksi tai saatan kirjoittaa sen jopa blogiini muistiin.

Jaksottaisen suunnitelman pituus ja sisältö riippuvat tulossa olevien kisojen aikatauluista. Jaksottaiseen suunnitelmaan kuuluu yleensä muutamia projekteja liittyen siihen, missä osa-aluiessa on parantamisen varaa. Projekteja saattavat olla esimerkiksi palkattomuuden tai häiriön harjoittelu, yksittäisten liikkeiden kuten noutojen ja luoksetulojen loppuasennon hiominen paremmaksi tai mielentilaongelman korjaaminen.

Yksittäiset treenit painottuvat meneillään olevien projektien toteuttamiseen muiden liikkeiden ollessa hiukan vähemmällä huomiolla. Kun jokin projekti valmistuu ja hiottu osa-alue alkaa toimimaan, voidaan ottaa aluille uusi projekti. Yksittäisten treenien suunnittelussa olen itse hiukan leväperäinen, mietin treenin suunnitelman lähinnä sillä tasolla, että mitä liikettä tai liikkeen osaa aion treenata ja mikä on kyseisen harjoituksen tavoite. En yleensä listaa suunnitelmaa paperille, vaikka siitä todennäköisesti olisi hyötyä. En myöskään suunnittele yksittäisiä treenejä kovin pitkälle etukäteen, sillä suunnittelen seuraavan treenin aina sen perusteella, miten edellinen treeni on sujunut.

Mieti valmiiksi, kuinka pitkän treenin aiot tehdä ja miten aiot palkata koiran

Treenien suunnitteluun kuuluu liikkeiden suunnittelun lisäksi myös esimerkiksi treenin keston ja koiran palkkaamisen miettiminen etukäteen. Harva listaa paperille tarkkaa toistojen lukumäärää tai jokaisesta suorituksesta annettavaa palkkaa, mutta myös nämä asiat olisi hyvä olla mietittynä edes suurin piirtein läpi. Treenin kesto ja toistojen lukumäärä tulisi suhteuttaa harjoituksen tavoitteeseen.

Mikäli harjoituksen tavoitteena on helppo ja motivoiva viimeistelytreeni ennen koetta, riittää todennäköisesti lyhyt treeni pienellä toistojen määrällä. Jos taas tarkoituksena on purkaa esimerkiksi ylivireisen koiran mielentilaongelmaa, kannattaa treenille varata runsaasti aikaa, jotta koiran mielentila ehtii tasaantua treenin edetessä eikä treeni jää kesken.

Koiran palkkaaminen tulisi miettiä hyvissä ajoin etukäteen jo senkin takia, että treeneihin osataan pakata oikeanlaiset palkat mukaan. Valtaosa koirista arvottaa erilaiset palkat (lelut, namit, sosiaalinen palkka) tiettyyn arvojärjestykseen ja palkan arvo kannattaa ottaa huomioon treenejä suunniteltaessa. Osa koirista saattaa esimerkiksi arvottaa makupalat leikkimistä korkeammalle, ja saatuaan treenin alussa lempinamejaan ei koiraa sen jälkeen leikkiminen välttämättä enää kiinnostakaan.

Suunnitelmalliseen treenaamiseen kuuluu myös virheISIIN VARAUTUMINEN.

Suunnittele, miten toimit, jos treenit eivät sujukaan odotetusti

Virheisiin varautuminen on osa suunnitelmallista treenaamista. Miten ohjaaja toimii, jos koira epäonnistuukin treeneissä? Ohjaajan pitäisi treenejä suunnitellessa miettiä, mitä mahdollisia ongelmakohtia treeniin saattaa liittyä.

Mahdollisia reagointitapoja virheeseen on useita, mutta yleisimmin koulutuksissa ja treenikentillä tokoilijoiden näkee reagoivan jättämällä väärän toiminnan huomioimatta, käyttämällä no-reward-markereita eli kertomalla esim. “oho” tai “hups”-ilmauksilla koiralle sen tehneen virheen, tai keskeyttämällä väärän toiminnan jollakin toisella tehtävällä, jonka suorittamisessa koira onnistuu. On ohjaajan taitoa tuntea oma koira ja valita juuri sille sopiva tapa reagoida tai jättää reagoimatta virheisiin.

Herkkä ja pehmeä koira voi ahdistua jo siitä, jos ohjaaja osoittaa tyytymättömyytensä äännähtämällä pettyneellä äänensävyllä “hups”. Kiihkeä ja innokas koira voi taas virheen sattuessa päästä palkkautumaan väärän asian tekemisestä, mikäli virheen mahdollisuuteen ei olla varauduttu, ohjaaja menee hetkellisesti lukkoon ja jättää virheen huomioimatta. Virheitä sattuu kaikille, useimmille jopa lähes jokaisen treenin aikana, joten virheiden varalle kannattaa siis kehittää valmiiksi toimintamalli.

Suunnittele valmistautuminen kisoihin

Tärkeiden kisojen lähestyessä treenien suunnitelmallisuuden merkitys korostuu. Jotta koira pystyisi kisatilanteessa tekemään mahdollisimman hyvän suorituksen, tulee valmistautumisen olla juuri kyseiselle koiralle sopiva. Osa koirista kaipaa helppoja, innostavia ja motivoivia treenejä ennen koetilannetta, kun taas osa koirista vaatii paljon toistoja, ylimääräisen energian purkamista ja pitkiä treenisessioita, jotta koetilanteen tullen mielentila olisi riittävän rauhallinen.

Lähestyvä koe kannattaa siis huomioida treeneissä jo hyvissä ajoin, jotta valmistautuminen ehditään aloittamaan ajoissa. Kokeen lähestyessä monelle koiralle myös palkattomuuden ja kokonaisten liikkeiden muistuttelu on tärkeää, jotta kokeessa ei satu odottamattomia virheitä tilanteen poiketessa suuresti tavallisista treeneistä.