Koli oli keikkunut jo vuosia kotimaan ”Pakko nähdä” -listamme kärjessä. Kun alkukesästä ilmaantui mahdollisuus tehdä vajaan viikon reissu jonnekin päin Suomea, oli helppo napata tämä kohde listan kärjestä toteutettavaksi.

Reissu tuli kuitenkin järjestettyä lopulta niin yllättäen, että emme ehtineet tutustua etukäteen juuri lainkaan Kolin tarjoamiin mahdollisuuksiin ja lähdimmekin matkaan täysin avoimin mielin. Ensimmäinen pysähdys Kolilla oli infopiste, josta saimme todella hyvää palvelua ja todella nopeasti hahmotuksen siitä, missä alueella ainakin kannattaisi vierailla, sekä hyvän retkikartan mukaan (muistaakseni 7 euroa). Tälle pikapysähdykselle ehdoton suositus, jos Kolille lähdet!

Kaikki Kolin mahtavat maisemat kiertävä 60 km pitkä Herajärven Kierros on useamman päivän retki, mutta vaaroille voi nousta monestakin kohtaa ja reittejä soveltaa omien toiveiden mukaan.


Sesongin ulkopuolella hyvinkin rauhallista

Vierailumme Kolilla ajoittui kesäkuun ensimmäiseen viikkoon. Mietimme etukäteen, kuinkahan ruuhkaisia mahtaisivat polut tuolloin olla, ja saisimmeko kolmen ison koiramme lauman kanssa väistellä vastaantulijoita jatkuvasti. Iloinen yllätys oli kuitenkin se, että vaikka säät olivat aivan täydelliset koiraretkeilyyn (noin 15 astetta ja poutaa), ei poluilla välttämättä tullut päivän aikana ketään vastaan. Alue on kuitenkin niin laaja, että retkeilijät jakaantuvat tasaisesti joka puolelle, eikä suurin sesonki ollut vielä alkanut.

Kolin maisemat ovat upeat etenkin Ukko-Kolin laelta.

Ryläys

Omalla reissullamme ihan ensimmäiseksi nousimme Ryläyksen laelle. Tämän retken aikana pääsimme jo hyvin jyvälle siitä, mitä Koli tulisi meille tarjoamaan. Kauniita vaaroja, vehreää luontoa ja luonnonrauhaa.

Ryläyksen maisemia.

Katsoimme kartasta, että Ryläyksellä olisi mahdollista päästä kiipeämään myös näkötorniin, mutta ilmeisesti se oli purettu, koska sitä ei reitin varrelta löytynyt. Onneksi ilman näkötorniakin oli kovin hienoja maisemia!


Ukko-Kolin alue

Suurin nähtävyys on tietysti Ukko-Kolin tarjoamat huikeat näkymät Pieliselle. Selkeästi Kolin huippujen läpi kulkeva reitti oli myös muiden retkeilijöiden keskuudessa suosituin. Tälle reitille osuvat Ukko-Kolin lisäksi Akka-Koli, Paha-Koli ja Mäkrä. Nämä ovat sellaiset vaarahuiput, jotka kannattaa ehdottomasti käydä läpi, kun Kolille suuntaa.


Maisemat ovat todella upeat etenkin aurinkoisella kelillä, jolloin vaaroilta näkee todella kauas, Pielisen vesi kimmeltää vaarojen alapuolella sekä metsien ja saarien vehreys on todella kaunis. Kolilla tuntuu jopa aavistuksen siltä, että luonto olisi värikylläisempi kuin monessa muussa paikassa. Jokaiselle näistä on helppo myös koirien kanssa kiivetä. Jyrkin nousu (tai vastaavasti lasku) on Ukko-Kolin suunnasta Mäkrälle noustaessa Purolanaholta Mäkrän huipulle.

Itse retkeilimme reittiä useampaankin kertaan eri suunnista. Ensin Ukko-Kolin juurella olevalta hotellilta päin sekä sitten toisella kertaa jättämällä auton Peiponpellon parkkipaikalle ja sieltä ensin Mäkrälle nousemalla ja jatkaen Ukko-Kolin suuntaan. Tuo reitti oli todella mukava nousta, sillä rinnettä sai kavuta ylöspäin aika loivassa kulmassa ja Mäkrälle pääsi kapuamaan todella kivoja polkuja pitkin!

Reissukopla Mäkrävaaralla.

Jauholanvaara

Jauholanvaarasta muodostui ehkä reissun positiivisin yllätys, sillä siitä ei juuri kukaan etukäteen meille maininnut. Itse nousimme Jauholanvaaralle Pirunkirkon vieressä olevan parkkipaikan vierestä tien toiselta puolelta. Mitä ylemmäs polku nousi alun lehtomaisemista, sitä mukavammaksi se muuttui, ja vaaran laella oli todella mahtavat maisemat. Laajat kalliopinnat näkyvissä ja hienot maisemat Herajärvelle.

Jauholanvaaran hienot maisemat Herajärvelle.

Muita mukavia elämyksiä

Viikon aikana ehti jalkoja väsyttää niin ylä- kuin alamäissäkin, joten oli mukava saada retkeilylle myös vähän vastapainoa. Päätimme yhtenä päivänä vuokrata kanootin satamaravintola Alamajasta. Se osoittautui todella mahtavaksi retkeksi myöskin! Kanootilla meloen pääsi hyvin tutustumaan Kolin upeisiin maisemiin vesiltä käsin, ja Pielisen kauniit rannat pääsivät oikeuksiinsa. Kanootilla oli mukava meloa läheisiin saariin ja viettää kesäistä päivää niillä.

Itse satamaravintola saa myös meiltä suuren suosituksen, sillä etenkin aivan tuore muikkuannos oli todella mahtava elämys! Ja muutkin ruuat olivat erinomaisen maukkaita.

Mikäli frisbeegolf on omien harrastusten listalla, niin Kolin alueen rata on ehdottomasti käymisen arvoinen! Tällaisella radalla ei ollut tullut koskaan aiemmin heitettyä, sillä isot korkeuserot tekivät sekä ylä- että alamäkeen heittämisestä – no, sanalla sanoen hauskaa! Maasto on lisäksi erittäin avointa ja kaunista kangasmetsää. Törmättiinpä fribaradalla myös tömistellen juoksevaan ahmaankin.

Mikäli maisemia haluaa käydä ihailemassa muutenkin, kannattaa kavuta Räsävaaran näkötorniin. Autolla pääsee hyvin lähelle parkkipaikalle, josta on vain lyhyt noin 300 m nousu vaaran laelle.


Koirien kanssa muistettavaa

Koli osoitti meille todellakin parhaita puoliaan: niin kelien kuin maisemien suhteen. Koirien kanssa retkeily sujui alueella todella mutkattomasti. Mutta yksi asia meiltä ensimmäisinä retkipäivinä unohtui, varautuminen mäkäräisiin. Pienen lepohetken jälkeen koirien vatsanaluset olivat täynnä inhottavia mäkäräisenpistoja. Hyttyset eivät niinkään ainakaan tuohon aikaan reissulla kiusanneet, mutta mäkäräisiin kannattaa varautua!

Koli kannattaa todella laittaa myös omalle ”MUST SEE!” -listallesi, mikäli se ei siellä vielä ole.

SporttiRakin päätoimittaja ja tuottaja. Aktiivinen koiraharrastaja Pohjanmaalta. Kotona on kolme homekoiriksi koulutettua työkoiraa: 4 v aussie Jekku, 2 v käyttislabbis Vainu ja 9 v käyttislabbis Sisu. Nyttemmin olemme kuitenkin keskittyneet harrastuspuolelle treenaamaan etenkin tokoa, pk-lajeja (haku ja jälki), paimennusta, nomea ja agilityä. Harrastamme lisäksi koirien kanssa vaellusmatkailua Suomessa ja ulkomailla.

3 KOMMENTTIA

    • On kyllä hieno paikka, kannattaa käydä! Yövyttiin mökissä. 🙂 Kolin alueella on kivasti mökkitarjontaa kyllä, josta löytää mukavan majoituksen varmasti. Jossei siis halua yöpyä luonnossa. Me otettiin reissu mökkireissun kannalta. 🙂

  1. Ryläyksen näkötornille on kuljettava kodalta vielä noin 300 m pituinen polku ylämäkeä, voi olla että ohjeviitta on kovassa tuulessa kaatunut eikä sitä ole kodalta näkynyt.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän