Kirjoitin kevättalvella jutun pentujen kanssa vetämisen aloittamisesta. Meidän Superman ja Robin olivat silloin 11 kk ja 10,5 kk vanhoja ja opetelleet vedon alkeita. Aiemman artikkelin pääset lukemaan tästä: Valjakkourheilun aloittaminen pennun kanssa. Talven pisimmät vedot näille sankareille olivat n. 5-6 km. Kun perusalkeet oli opeteltu, siirryttiin vetämisen uusiin haasteisiin, joita treenataan edelleen koirien ollessa kolmisen kuukautta yli vuoden iässä. Näitä uusia tilanteita ovat olleet mm. ohittaminen, kierrokselle lähtö sekä tyhjälle reitille lähteminen siten, että toiset koirat jäävät lähtöpaikalle haukkumaan.

saksanseisoja_valjakkourheilu_lähtö
Robin oppi nopeasti rauhoittumaan lähdössä ja kokemuksen myötä lähtöasento on laskenut entisestään.

OHITTAMINEN JA SEN JÄLKEEN TÄYSILLÄ ETENEMINEN ON HYVÄ TEHDÄ VARMAKSI, JOLLOIN HARRASTAMINEN KOIRAN KANSSA ON PALJON HELPOMPAA.

Ohittaminen

Yleensä ohittaminen aloitetaan siten, että joku menee seisomaan ladun varteen ja sitten siitä mennään ohi. Jos oma koira kiinnostuu toisesta koirasta, silloin jatketaan eteenpäin niin kauan, että oma koira lähtee juoksemaan kunnolla eteenpäin, ennen kuin se palkataan. Tähän tietysti auttaa edessä oleva palkkaaja, joka voi kutsua koiraa maaliin. Meidän ensimmäinen saksanseisoja Remu oli hyvin itsenäinen ja nopea oppimaan. Remun ollessa 10 kk sen ensimmäisissä ohitustreeneissä oli kolme koiraa peräkkäin paikallaan. Ohitukset menivät muuten hyvin, mutta kun viimeisenä oli meidän toinen koira ja Remun paras kaveri, silloin Remu päätti, että mennään leikkimään. Jatkoin hiihtämistä ja heti 200 metrin jälkeen Remu antoi periksi ja lähti vetämään taas. Palkkasin ja kehuin siitä kovasti. Sen jälkeen ohituksissa ei ollutkaan enää ikinä ongelmia.

Aiempina vuosina meillä oli sulan maan yhteistreeneissä tapana kulkea treenireitti kävellen läpi, koiria taluttaen. Koirat eivät saaneet haistella toisiaan, vaan niiden piti kulkea porukassa välittämättä muista. Se oli mielestäni todella hyvä tapa ja kokeiltiin sitä nyt keväälläkin. Super ja Robin olivat tästä paljon enemmän innoissaan kuin me ohjaajat, joiden syliväli on kasvanut noita taluttaessa taas ainakin muutaman sentin. Siirryttiin harjoittelemaan toisen koiran ohittamista parkkipaikalle, taluttaen pujoteltiin koirien välistä ja ohitettiin vastaantulevia siten, että häiriötä riitti joka puolella.

Ohitustreenit helpompi aloittaa kädet vapaana

Ensimmäistä kertaa ohituksia harjoitellessa vedossa nuoren koiran kanssa on hyvä aloittaa juosten tai hiihtäen, jolloin koiran ohjaaminen on helpompaa, kun kädet ovat vapaana. Laitteella, kuten pyörällä ja kickbikella, mennessä on vaikeampaa ohjata koiraa. Koirajuoksussa sallittu, lyhyempi vetonaru (2 m venytettynä) lisää myös koiran hallittavuutta. Kun liikkumattoman ja vastaan tulevan koiran ohitus onnistuu, niin siirrytään varsinaisiin ohituksiin oikeissa tilanteissa, joissa on hyvä, että ohitettava koira on kokenut eikä reagoi ohittajaan. Näissäkin voi aluksi käyttää jotakin palkkaa edessä. Toinen edessä menevä koirakin voi toimia tässä alkuun apuna. Ohittaminen ja sen jälkeen täysillä eteneminen on hyvä tehdä varmaksi, jolloin harrastaminen koiran kanssa on paljon helpompaa.

Tyhjälle reitille lähteminen

Tämä kuulostaa helpolle ja sitä se tietysti onkin. Mutta kun tavoitteena on saada koira juoksemaan yhtä lujaa tyhjälle reitille kuin toista koiraa takaa-ajaen tai toisten koirien jäädessä haukkumaan taakse, ei olekaan ihan niin itsestäänselvää, että koira lähtee hyvin. Periaatteessa tämä on jatkoa koiran alkeisvedoille ja matkaa on vain jatkettu. Meillä monesti menee nuorien koirien kanssa siten, että ensimmäisillä kerroilla uudella reitillä on joku kokeneempi koira mennyt ensin, jolloin siellä on hajut edessä, mitä voi seurata. Tästä on helppo lisätä haastetta ottamalla jo tutulla reitillä nuori kokematon koira ensin ja tekemällä sen kanssa vetotreeni ilman, että siellä on hajut edessä.

valjakkourheilu_vetotreenit

Sitten kun reitti on tuttu, niin on helpompi lisätä haastetta ja ottaa toinen koira odottamaan ja haukkumaan lähtöpaikalle. Tässä on kuitenkin tärkeää, että koira tietää, mitä tehdä ja minne mennä. Meillä pennut osasivat homman jo talvella. Mutta nyt kesän koirajuoksuvedoissa, kun ei ollut niin selvää määränpäätä mihin juosta, niin jäätiinkin odottamaan vieressä ollutta kokeneempaa kaveria. Eli tässäkin on hyvä edetä pienin askelin ja opetella perusteet ensin kuntoon. Kun koira tietää, mitä vetäminen on, niin sen ei pitäisi välittää mistään ympärillä olevasta, vaan luottaa ohjaajaan ja juosta täysillä, mihin se ohjataan.

Kierrokselle lähteminen

Nykyään kisoissa tulee pidemmillä matkoilla lähes aina vastaan tilanne, että pitää mennä useampi kierros. Yhdistetyssä ollaan kierretty neljäkin 3,75 km lenkkiä saman kisan aikana. Tämä kysyy koiran päältä paljon. Varsinkin väsyneenä uudelle kierrokselle lähteminen kuvainnollisesti katkaisee selkärangan. En pysty sanomaan, että meidänkään koirat olisivat ainakaan kaikki täydellisiä tässä. Esim. Speedy hidastaa ja syö lunta lähes aina, kun lähdetään seuraavalle kierrokselle, vaikka olisi vain muutama kilometri takana. Eli se vaikuttaa enemmän tavalta kuin että se tarvisi jäähdytystä. Myös Redillä oli tapana syödä lunta, kun lähdettiin kierrokselle, se kuitenkin jatkoi sen jälkeen täysillä. Tässä muutamia treenejä, joilla olemme yrittäneet saada koiralle hyvän motivaation uudelle kierrokselle lähtemiselle.

Motivaatiotreenit uudelle kierrokselle

Tärkeintä on, että koiran pää haluaa lähteä uudelle kierrokselle, silloin ennen kierrokselle lähtöä juostu matka tulee olla koiran normaalia treenimatkaa lyhempi. Eli jos ollaan tähän asti treenattu 5 km lenkkiä, niin ei lähdetä sen päälle vetämään toista samanlaista, vaan mennään esim. 2 x 2,5 km. Itse olemme aloittaneet sillä, että koira ohittaa kierrokselle lähtiessä tutun maalipaikan ja palkkaaja on kannustamassa heti kierrokselle lähdön jälkeen. Näin koira oppii juoksemaan tutun maalin ohi. Käytän sanaa ”kierros” aina kun lähdetään kierrokselle, ja kokeneemmat koirat ovat sen oppineet hyvin ja rintamasuunta kääntyy kierrokselle sanan kuullessaan.

Jos mukana ei ole palkkaajaa tai kun haluaa uusia haasteita kierrokselle lähtöön, niin voi ottaa pysähdyksen ja palkkauksen ennen maalia. Voi esimerkiksi mennä 2 x 2,5 km lenkin kolmessa pätkässä. Ensin 2 km, pysähdys ja palkkaus. Koira saa pienen tauon ja on taas uutta intoa täynnä, kun lähdetään jatkamaan matkaa. Maalin ohittaminen tulee niin nopeasti vastaan, että siitä on helppo jatkaa uudelle kierrokselle. Seuraavan tauon voi ottaa vaikka heti 500 m maalin jälkeen, niin koira oppii, että tämähän oli hyvä juttu lähteä kierrokselle.

valjakkourheilu_nesteytys
Lämpimillä keleillä treenatessa kannattaa malttaa matkojen pituuksissa ja muistaa huolehtia koiran juottamisesta hyvin. Meidän koirat juotetaan FitDog Energyllä 1,5 tuntia ennen treeniä ja FitDog Recoveryllä heti treenin jälkeen.

Muita hyviä tapoja tehdä kierrokselle lähtö mukavammaksi on mennä ensin lyhyempi kierros ja sitten pidempi. Esimerkiksi jos tekisin koiralleni 7,5 km treenin, niin menisin ensin 2,5 km lenkin ja sitten 5 km lenkin siihen perään enkä toisinpäin. Tällä tavalla on myös helpompi kasvattaa treenimatkaa pidemmäksi. Jos on mahdollista, niin joskus voi kiertää saman tutun treenilenkin siten, että lähtee liikkeelle eri paikasta, jolloin tuttu maalipaikka on reitin puolessa välissä ja sinne ei pysähdytä ollenkaan.

Säilytä hauskuus!

Kaikissa vetotreeneissä on tärkeää muistaa säilyttää koiran motivaatio. Tekemisen pitää olla hauskaa ja uusien haasteiden kanssa on turha mennä liian suurin askelin eteenpäin. Kevät, kesä ja vielä alkusyksykin ovat hyvää aikaa opetella uusia asioita erityisesti nuorten koirien kanssa. Tässä vaiheessa kautta vetotreeneissä ei tarvitse miettiä niin paljon vetokuntoa, se tehdään sitten, kun syksy ja kisakausi lähestyy. Liian lämpimällä kelillä ei kuitenkaan kannata tehdä vetoja, muutenkin kannattaa tarkkailla ja muistaa juottaa koiraa riittävästi näin kesällä treenatessa. Näin loppuun täytyy sanoa, että näitä vinkkejä on helppo kirjoittaa, mutta huomaan, että vaikka olemme kiinnittäneet paljon huomiota Superin ja Robinin alkeistreeneihin, niin olemme itsekin vähän oikoneet joissakin alkeiden harjoittelussa.

Eli nöyrällä asenteella seuraavaa treeniä kohti!

Valjakkourheilun 11-kertainen maailmanmestari. Voittanut mestaruuksia koirahiihto- sekä sulan maan lajeissa. Harrastanut lajia kansainvälisellä huipulla vuodesta 2010 lähtien. Valjakkourheilussa motivoi koirien treenaaminen ja uusien koirien tuomat haasteet. Kisakavereina lyhytkarvaiset saksanseisojat Speedy (synt. 2012) sekä Batman (synt 11/2014). Perheessä myös kasvamassa tulevaisuuden kisakoirat Robin (03/2017) ja Superman (04/2017).

2 KOMMENTTIA

  1. Hienot artikkelit! Kivaa olisi kuulla erityisesti vinkeistä yksin treenatessa. Aina ei löydy apupalkkaajaa tai kaveria varsinkin vuorotyötä tekevä 🙂

  2. Kiitos Mari palautteesta. Mekin treenataan paljon yksin ja palkkana koirille on reppu, jossa on pallo ja herkkuja. Me ollaan pyritty nyt nuorten koirien kanssa tekemään harjoitukset siten että olisi toinen palkkaamassa. Kokeneemmille ei ole niin tärkeää että onko palkkaajaa vaan niille riittää palkkareppu ja sen sisältö tai pieni makupala jos palkataan välillä. Palkkaajassa on se hyvä että kun koiraa kannustaa niin sillä saa kiinnitettyä helpommin koiran huomion ohitettavasta tai uudesta kierroksesta. Kun koira on oppinut paremmin että mitä vetäminen on niin sen kanssa on helpompi esim ohittaa. Kierrokselle lähtö treeneistä mekin tehdään osa siten että ei ole palkkaajaa. Eli periaattessa monet tämän artikkelin harjoitukset voi tehdä ilman palkkaajaa. Mutta silloin kun opettelee ensimmäistä kertaa uutta niin palkkaajasta voi olla hyötyä, mutta ilmankin pärjää 🙂 Mutta otan jatkossa tuon aiheen huomioon paremmin ja katsotaan josko siitä voisi tehdä oman artikkelin.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän