Viisaina koirarotuina on pidetty koiria, joka oppivat nopeasti uusia käskyjä ja toteuttavat niitä suurimmalla todennäköisyydellä eri tilanteissa.

Corenin (vanhalla) listalla top 10 -rodut olivat bordercollie, villakoira, saksanpaimenkoira, kultainennoutaja, dobermanni, shetlanninlammaskoira, labradorinnoutaja, papillon, rottweiler ja australiankarjakoira. Tässä listassa älykkyys liittyy koulutettavuuteen ja työskentelyyn, mutta älykkyyttä on monenlaista (esim. spatiaalinen ja kinesteettinen älykkyys).

Erilaisia tutkimuksia

Hsun ja Serpellin (2003) mukaan piirre ”koulutettavuus” (trainability) on löydettävissä koirista. Se tarkoittaa koiran halua kiinnittää huomiota omistajaan sekä totella yksinkertaisia käskyjä. Jatkotutkimuksessa (2015) huomattiin isoja rotueroja, samoin eroja eri linjojen välillä (show-linjalla matalampi koulutettavuus). Korkeita arvoja mukana olleista roduista saivat mm. labradori, kultainennoutaja, shetlanninlammaskoira ja rottweiler. Matalia saivat mäyräkoira, basset hound ja siperianhusky. Helton (2009) on tutkinut koirien rakenteita ym. koulutettavuuteen liittyen ja on todennut, että koulutettavuudeltaan korkealle rankatut koirat ovat pään osalta mesokefaalisia, ts. niillä on tavallinen koiran kuono ja pään rakenne. Turcsánin ym. (2011) kyselyssä paimenkoirat olivat parhaita koulutettavuudessa ja esim. ns. alkukantaiset rodut olivat vähemmän hyviä.

Kuvituskuva

Marshall-Pescinin ym. (2008) ongelmanratkaisututkimuksessa koulutetut koirat olivat aktiivisempia käytetyn laatikon suhteen ja onnistuivat useammin sen avaamisessa. Marshall-Pescini ym. (2015) tutkivat eri roturyhmien ja koulutuksen merkitystä kahdenlaisissa tehtävissä (laatikko, kiertoreitti). Koulutetut koirat oppivat kiertoreitin nopeammin kuin vähemmän koulutetut. Manipulaatiotehtävässä koulutetut koirat yrittävät enemmän ratkaista ongelmaa ja onnistuivat siinä useammin. Koulutetut koirat myös ottivat helpommin katsekontaktia. Brayn ym. (2017) mukaan koiran temperamentin ja ongelmanratkaisukyvyn välillä on monimutkainen yhteys ja näitä tulisi tutkia yhdessä.

Brubakerin ym. (2017) mukaan (samoin kuin aiemmissa tutkimuksissa) sudet yrittävät ratkaista ongelmia itsenäisemmin kuin koirat, jotka ottavat helpommin katsekontaktia ohjaajaan (”pyytävät apua”). Koirien välillä on kuitenkin eroja, eli siihen vaikuttavat koiran rotu ja koiran kokemukset. Kenneloloissa eläneet labradorit ottivat ihmiseen ongelmatilanteessa vähemmän katsekontaktia kuin kotona sisällä elävät labradorit (Aniello & Scandurra 2015). Samoin kenneloloissa eläneet koirat olivat osoittamiskokeissa heikompia kuin lemmikkikoirat (Aniello ym. 2016). Vapaana elävät (free-ranging) koirat olivat parempia tutussa ongelmanratkaisutehtävässä kuin oudossa, jolloin ne myös helpommin pyysivät ihmiseltä apua. Koirat eivät muutenkaan ole kovinkaan hyviä kognitiivisissa tehtävissä, jotka vaativat fyysistä toimintaa (narusta vetämistä). Kouluttaminen toisaalta on parantanut koirien suorituksia (Bhattacharjee ym. 2017).

Olivan ym. (2014) tutkimuksessa koirille annettiin oksitosiinia nenäsuihkeena. Sen jälkeen testattiin koirien kognitiivisia kykyjä ja huomattiin, että oksitosiini lisäsi osoittamiskokeessa suorituksen onnistumista. Kanon ym. (2015) tutkimuksessa saksanpaimenkoirille, labradoreille ja villakoirille annettiin tyrosiinia (aminohappo, joka vaikuttaa katekoliamiinien määrään aivoissa). Tyrosiinilisä paransi saksanpaimenkoirien ja labradorien koulutussuorituksia, mutta ei villakoirien.

Yhteenvetoa aiheesta

Tutkimuksista voi saada kuvan, että sekä rodulla että koiran kouluttamisella on merkitystä koiran ”älykkyydelle” tai ainakin koulutettavuudelle. Koulutetut koirat selviävät usein erilaisista kognitiivisista tehtävistä paremmin kuin kouluttamattomat koirat, vaikka ne ottavat helpommin kontaktia ihmiseen. Ne ovat parempia osoittamiskokeissa ja kiertoreiteissä sekä erilaisissa laatikkotehtävissä, joissa voisi kuvitella mitattavan jonkinlaista ”älykyyttäkin”, ei vain koulutuksen tulosta (joita mitataan monenlaisissa kokeissa, esim. tottelevaisuuskoe).

Kaikenlainen koiran kanssa puuhailu, kouluttaminen, aktivointi ja virikkeellistäminen tekevät koirasta fiksumman, ihmistä paremmin kuuntelevan ja sitä kautta miellyttävämmän kumppanin.

Tämä näkyy arkielämässäkin: jos koulutukseen tulee koira, jota ei ole pienenä sosiaalistumis- ja nopean oppimisen kautena sosiaalistettu ja koulutettu (edes vähän), voi koira antaa ”tyhmän” vaikutelman (etenkin jos koiran rotu on ei-helposti-koulutettava). Koira tekee sitä, mitä se osaa, eli kouluttamattomana se osaa ainakin katsella ympärilleen, nuuskia maata, lähestyä tai haukkua muita koiria, pissata jne. Nämä eivät anna kovinkaan fiksua vaikutelmaa, etenkin jos vieressä on koira, joka tarkkailee ohjaajaansa, ehkä istuu ja pitää kontaktia.

Miten tehdä koirasta nokkelampi?

Yksinkertainen tapa tehdä koirastaan nokkelampi on kouluttaa sitä. Peruskouluttaminen, kontaktin pitäminen ja arkitapojen opettaminen ovat helppo tapa lisätä koiran ”viisautta” (ihmistenkin silmissä). Kun tähän lisää vielä aktivointia ja virikkeellistämistä (esim. opetetaan koiralle erilaisia temppuja tai harrastuslajeja, jäljestämistä, etsintää ym.), pääsee koira käyttämään aivojaan. Aivojumppa esim. aktivointipelien myötä tai sheippaamalla erilaisia asioita laittaa koiran aivot koetukselle ja nämä lisäävät koiran ongelmanratkaisutaitoja. Ruoan antaminen virikkeellisesti on myös hyvä tapa lisätä neroutta.

koiran_koulutus_lenkkeily_ihmisenkanssa
Kuvituskuva

Koiran siirtelyn käsin tai hihnalla ohjaamisen sijasta voi koiraa pyytää esim. siirtymään, kääntymään tai tulemaan luokse, jolloin koira oppii kuuntelemaan ihmistä ja vastaamaan näihin pyyntöihin toimimalla (vrt. Rico ja Chaser sekä sanojen oppiminen). Koiralle voi myös osoittaa kädellä, minne sen halutaan siirtyvän, ei vain tuupata koiraa paikkaan x – koirat ovat hyviä lukemaan ihmisten eleitä. Tasapainoilu, agility ja dobo ovat tapoja lisätä koiran hyvää kehonhallintaa – näissäkin koira joutuu käyttämään aivojaan onnistuakseen tehtävissä.

Kaikenlainen koiran kanssa puuhailu, kouluttaminen, aktivointi ja virikkeellistäminen tekevät koirasta fiksumman, ihmistä paremmin kuuntelevan ja sitä kautta miellyttävämmän kumppanin.

Linkkejä

Aniello & Scandurra 2015: Ontogenetic effects on gazing behaviour: a case study of kennel dogs (Labrador Retrievers) in the impossible task paradigm

Aniello ym. 2016: What’s the point? Golden and Labrador retrievers living in kennels do not understand human pointing gestures

Bhattacharjee ym. 2017. Practice makes perfect: familiarity of task determines success in solvable tasks for free-ranging dogs (Canis lupus familiaris)

Bray ym. 2017: Temperament and problem solving in a population of adolescent guide dogs

Brubaker ym. 2017: Differences in problem-solving between canid populations: Do domestication and lifetime experience affect persistence?

Helton 2009: Cephalic index and perceived dog trainability

Hsu & Serpell 2003: Development and validation of a questionnaire for measuring behavior and temperament traits in pet dogs

Hsu & Serpell 2015: Effects of breed, sex, and neuter status on trainability in dogs

Kano ym. 2015: Oral tyrosine changed the responses to commands in German shepherds and Labrador retrievers but not in toy poodles

Marshall-Pescini ym. 2008: Does training make you smarter? The effects of training on dogs’ performance (Canis familiaris) in a problem solving task

Marshall-Pescini ym. 2015: The effect of training and breed group on problem-solving behaviours in dogs

Turcsán ym. 2011: Trainability and boldness traits differ between dog breed clusters based on conventioal breed categories and genetic relatedness

Työskentelen opettajana nuoriso- ja aikuiskoulutuksen parissa Kannuksessa ”kennellinjalla” eläintenhoidon ja hyötykoirien kouluttamisen parissa. Toimin myös tottelevaisuuskokeiden tuomarina ja olen suorittanut eläintenhoitajan ammattitutkinnon eläinten kouluttamisen osaamisalalta. Koiraharrastukseni alkoi kauan sitten cockeri Minkin kanssa agilityssä ja myöhemmin myös tokossa. Sen jälkeen minulla on ollut sileäkarvaisia noutajia, joiden kanssa kilpailen tokossa, agilityssä, PK-jäljellä, rally-tokossa, noutajien metsästyskokeissa sekä metsästyskoirien jäljestämiskokeissa. Lisäksi syksyllä noutajat pääsevät mukaan tositoimiin metsästyksessä. Kouluttamisen lisäksi olen kiinnostunut eläinten käyttäytymisestä, luonteista, kognitioista, jalostuksesta jne.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän