Vesipelastuskokeessa on muista lajeista poikkeava soveltuvuuskoe. Vepe on avoin laji kaikenrotuisille rekisteröidyille koirille, mutta newfoundlandinkoiria ja landseereita lukuun ottamatta muut osallistuvat ensin soveltuvuuskokeeseen. Soveltuvuuskoe käydään samoilla säännöillä kuin alokasluokka. Soven läpäisemiseen riittää, että koira suorittaa kolme liikettä ja niissäkin voi tulla kymmenen virhepistettä (esimerkiksi maalilinjan ohituksista, liioista käskyistä tai liian aikaisista esineen/köyden pudotuksista).

Valtaosa pääsee sovesta läpi ensimmäisellä kerralla, mutta joka kesä muutama sove myös hylätään. Vuonna 2017 voimaan tulleiden sääntöjen mukaan sovea saa yrittää kolme kertaa. Vanhemmissa säännöissä yrityksiä oli vain kaksi.

vesipelastus_soveltuvuuskoe_1
Nala, Uuno, Ronja, Siiri, Miisa, Noita ja Roki ovat jo suorittaneet soveltuvuuskokeen. Miksi vielä pitää totella ja malttaa? Uimaan, uimaan! Kuva: Anniina Kreula

Koska soveltuvuuskokeeseen?

Koska soveltuvuuskoetta saa yrittää vain kolme kertaa, kokeeseen ei kannata mennä ilman treenaamista, jos tavoitteena on osallistua myös muihin luokkiin. Soveltuvuuskokeessa koira hyppää veneestä ja ui rantaan, vie veneelle esineen, tuo veneen rantaan ja pelastaa hukkuvan.

Jos koira osaa uida, tulee luokse ja vesinouto on tuttu, koira ei välttämättä tarvitse yhtään treenikertaa. Vaikka kokeen läpäiseekin kolmella liikkeellä, ei kannata kuitenkaan ottaa riskiä, vaan koiran pitää myös viedä. Viennin on sujuttava, jotta saa alokasluokasta ykkösen. Soveen kannattaakin mennä, kun koira osaa tämänkin liikkeen. Lisäksi maalitolppien väliin tuloa on syytä opetella.

Tärkeintä on kuitenkin lukea säännöt kunnolla läpi ja kuunnella kokeneempien ohjeita siitä, miten ohjaajan tulee sovessa toimia. Siksi ennen soveen menoa harjoitellaan kymmenkunta kertaa. Kaikkien taidot eivät tosin koskaan kehity koetasolle.

Vesipelastus sopii koiran ensimmäiseksi lajiksi, sillä harrastamisen voi aloittaa nuoren koiran kanssa. Toisaalta monet ovat harrastaneet muita lajeja aikaisemmin, joten eteneminen on nopeampaa ja soveen pääsee nopeammin. Etenkin hakukoirille ja nomekoirille lajissa eteneminen on nopeaa. Tokossa saavutetusta ohjattavuudesta on paljon apua. Tosin kaikki yhteinen tekeminen on hyvästä!

Ohjaajien kannattaa opetella ja muistaa säännöt

Vaikka soveltuvuuskokeessa testataan koiran kykyä työskennellä vedessä, soven hylkääminen voi johtua myös ohjaajista. Sovessa saa olla kaksi ohjaaja, ja usein koiran omistajan ja treenaajan lisäksi koiraa ohjaa joko perheenjäsen tai joku treeniporukan jäsen.

Marita Yli-Huhtala muistelee viime kesän sove-käyntiä:

– Koira osasi kaikki muut liikkeet paitsi hukkuvan hakua emme olleet koskaan edes kokeilleet. Lähdimme kuitenkin ex tempore -fiiliksillä kokeisiin. Apuohjaajaksi valitsin oman puolison. Kävimme säännöt monta kertaa läpi, ja kaiken piti olla selvää. Vientiliikettä jännitin eniten, mutta koira lähti vauhdilla ja määrätietoisesti viemään esinettä veneelle. Kaikki sujui paremmin kuin hyvin siihen saakka, että koira oli veneen vieressä. Mitä mies teki? Istui veneessä kädet visusti paikoillaan eikä ota esinettä vastaan. Koira lähtee esineen kanssa takaisin rantaan.

Aloin huutaa miehelle: “Mitä sää touhuut!” Tuomari voivottelee ääneen, miksi se ei ottanut sitä ja yleisö kohahtaa. Miehellä oli mennyt viennin ja veneen haun säännöt sekaisin. Koira on hämillään, kun olen niin vihainen, vaikka koira toimi täysin oikein. Loppukokeesta ei tullut mitään. Sove siis hylättiin. Kotimatka oli melkoisen hiljainen. Nyt osaan jo nauraa asialle.

vesipelastus_soveltuvuuskoe_2
Lila vie hienosti sovessa, mutta apuohjaaja pitää kädet veneessä eikä ota esinettä vastaan.

Kuin lastu laineilla

Sove on aina jännä ja kaikkeen ei voi itse vaikuttaa. Sää on yksi yllätysmomenteista. Tanja Kostamon pitkäkarvainen saksanpaimenkoiranarttu ei läpäissyt sovea ensimmäisellä kerralla. Tanja uskaltautui uuteen koitokseen elokuussa.

– Keli oli aivan kamala, voidaan jo puhua kunnon syysmyrskystä. Tuuli suoraan rantaa kohti ja ihan reippaasti. Treenikaverit vihjailivat kotiinlähdöstä, mutta päätin osallistua. Veneestä hyppy sujui hyvin ja koira suorastaan kiisi rantaan. Viennissä koira lähti hyvin rannasta ja eteni puoleen väliin saakka. Sitten valtava aalto kaatoi koiran melkein katon kautta ympäri ja koira koki parhaaksi kääntyä takaisin. Onneksi olin tilanteen tasalla ja sain koiran käskyillä kääntymään takaisin. Liike suoritettu ja virhepisteitä 4 liioista käskyistä. Tuomarin kommentti oli, että melkein rupesi jo jännittämään.

Veneen haku sujui muuten hyvin, mutta aallokko painoi koiran ja veneen maalitolppien sivuun viisi metriä. Tässä vaiheessa sitten itse laskin, että pisteiden pitäisi riittää, mutta sitten yksi kisakavereista tuli sanomaan, että nyt sen pitäisi sitten se hukkuva hakea, että muuten ei mene läpi. Ja niinhän se jäi koira napottamaan rannalle viereeni ja katteli ulapalle, jotta noin kova tuuli, en kehtoo. Siinä sitten odotettiin papereiden jakoa ja niinhän siinä kävi, jotta 66 pistettä ja kirkkaasti pisteellä sove läpi.

Taigan muu vepeura sujui paremmin ja koira eteni voittajaluokkaan saakka. Voittajasta kertyi kakkostuloksia, joten ei kannata lannistua soven sattumuksista!

vesipelastus_soveltuvuuskoe_3
“Jotta noin kova tuuli, en kehtoo”, Taiga tuumi sovessa. Kuva: Tanja Kostamo

Vesipelastuskokeiden ja samalla soveltuvuuskokeen säännöt

VEPE-säännöt


MAINOS
Olen Marika Mäntylä ja työskelelen äidinkielen opettajana Forssassa. Minulla on ollut aikaisemmin newfoundlandinkoiria, mutta nykyään kotiani kuraa käyttölinjainen kultainennoutaja sekä kaksi keskikokoista villakoiraa. Olen erityisen kiinnostunut vesipelastuksesta ja olenkin lajin palkintotuomari. Lisäksi opettelen pelastuskoiratoiminnan ja nose workin saloja. Opiskelen Suomen Eläinkoulutuskeskuksessa perusopintoja. Erityinen kiinnostuksen kohteeni on koirista ja koiraharrastuksista kirjoittaminen. Haaveilen vesipelastuskirjan kirjoittamisesta.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän