Blogi: Kisajännittäjän ajatuksia kilpailemisesta

Taas on kilpailuaamu! Takana on huonosti nukuttu yö ja vatsa on kuralla. Aamupala jää väliin. Missäs se koiran rokotuskortti on? Apua miten vaikean radan tuomari on suunnitellut! Oma suoritus alkaa hävettää jo etukäteen. Oma vuoro! Koira äkkiä autosta! Sydän hakkaa, kädet tärisee… Oho, miten se koira nyt noin paineessa on?

Kuulostaako tutulta? Jännitätkö kokeita ja kilpailuja? Jännitätkö niitä tosi paljon? Et ole yksin! Ongelma on hyvin yleinen koiraharrastajien keskuudessa ja vaikuttaa usein suoraan negatiivisesti koe- tai kilpailusuoritukseen. 

Koukussa suorittamiseen

Koe- tai kilpailutilanne aiheuttaa meissä aina stressiä. Sopiva stressin määrä lisää ja negatiivinen stressi laskee suorituskykyä. Sopiva määrä stressiä ja jännitystä on hyvä asia, koska se osoittaa, että olet tekemässä sinulle tärkeää asiaa ja se auttaa sinua olemaan parhaimmillasi. Täysin ilman stressiä et pysty antamaan parastasi. Negatiivinen stressi on sähläämistä ja keskittymisvaikeuksia. Pitkäaikainen tai usein toistuva stressi ilman sopivia taukoja sairastuttaa niin koiran kuin ihmisenkin.  

Kukaan meistä ei ole koe- tai kilpailusuorituksessa yksin. Koiraurheilu eroaa muista yksilölajeista ja joukkueurheilusta suuresti siinä, että teemme sitä aina tiiminä yhdessä koiran kanssa. Tiimimme toinen osapuoli on eläin, josta olemme täysin vastuussa. Meillä on vastuu toimia niin, että koiralla on kokeessa tai kilpailussa turvallinen ja hyvä olo, eikä niihin saa koskaan mennä koiran hyvinvoinnin kustannuksella.

Suorituspainotteinen yhteiskunta voi ajaa suorittamaan koiraurheilua, tuloksia ja titteleitä vain niiden itsensä takia. Voimme päätyä hakemaan omaan elämäämme merkityksellisyyttä sitä kautta. Kilpailutilanne herättää voimakkaita tunteita, ja stressi sekä sitä seuraava helpottunut hyvä olo oman suorituksen jälkeen voi olla koukuttava tunne, jota harrastaja voi päätyä hakemaan lisää. Koira ei voi tehdä tätä valintaa ja se tuskin yhdistää samanlaisia tunteita kilpailemiseen tai tuloksiin.

Oppiiko kilpailemaan vain kilpailemalla?

Usein kuulee sanottavan, että kilpailemaan oppii vain kilpailemalla. Osaltaan se on totta. Missään muussa tilanteessa et saa aivan täysin vastaavaa olotilaa päälle kuin aidossa kilpailutilanteessa ja siihen pitää opetella sekä koiran että ohjaajan. Kokemus tuo varmuutta ja kokenut vanha konkari harvoin jännittää kuten tuore harrastaja. Kokemuksen kautta pystyt rakentamaan itsellesi vahvat rutiinit, jotka auttavat jännityksen selättämisessä. On kuitenkin tärkeää, että olet aidosti valmis kilpailemaan sekä osaamistason että muun valmistautumisen osalta.

Huolellinen valmistautuminen on kaiken avain! Valmistautuminen lähtee vahvasta ja varmasta lajiosaamisesta, joka tarkoittaa sitä, että tunnet lajisi koe- tai kilpailusäännöt ja olet harjoitellut riittävän monipuolisesti koiran kanssa vaihtelevissa paikoissa ja vaihtelevassa porukassa. Hyvään valmistautumiseen kuuluu sekä itse kilpailutilanteeseen että sen jälkeiseen elämään valmistautuminen etukäteen.   

Keskity koe- tai kilpailupaikalla täysillä itse suoritukseen ja hakeudu koiran kanssa yhteiseen vaaleanpunaiseen suorituskuplaan ja flow-tilaan. Pyri asenteeseen, että sinulla on etuoikeus päästä rakkaan koiran kanssa testaamaan osaamistasoanne tiiminä! Kunnioita muita kanssakilpailijoita ja anna heille suoritusrauha. Pienikin häiriö voi rikkoa jännittäjän flow-tilan. Keskity omaan suoritukseen täysillä ja anna sama mahdollisuus muille.

Epäonnistuit, mitä sitten?

Liika jännitys yllätti taas ja suoritus meni penkin alle, hävettää. Mitä nyt? Muista, että olet oppinut jotain uutta seuraavia koettelemuksia varten! Hengähdä, nosta leuka ylös ja suuntaa kohti uusia haasteita. Älä keskity jännitykseen liikaa. Voit huomioida ja hyväksyä sen ja todeta, että jännitys on tunne muiden tunteiden joukossa eikä sitä tarvitse pelätä tai kauhistella. 

Varo päätymästä epäonnistumisten putkeen. Se on koiraurheilijalle myrkkyä. Toistuvat epäonnistumiset ruokkivat tunnetta siitä, että olet epäonnistuja. Elämänkokemuksemme ja persoonallisuuserojemme kautta suhtaudumme epäonnistumisiin eri tavoin. Joskus runsaat epäonnistumiset voivat laskea odotustasoa ja sitä kautta vähentää jännittämisen määrää. Jos kuitenkin jännität runsaasti, onko epäonnistuminen lopulta se, mitä jännität eniten ja kannattaisiko epäonnistumisen kierrettä välttää?

Sen sijaan, että hakkaat sitkeästi päätä seinään, hae runsaasti onnistumisen fiiliksiä itsellesi ja koirallesi. Luo itsellesi teräksenvahva mielikuva siitä, että te olette hyvä tiimi, teillä on hauskaa yhdessä ja osaatte asianne. Vaikka epäonnistuisit kerran, kolme tai kymmenen kertaa, se ei haittaa, jos positiivinen vahva mielikuvasi teistä tiiminä on voimakas. Älä jää muistelemaan epäonnistumisia vaan keskity onnistumisiin. Häviämisen taitoa täytyy opetella läpi elämän, mutta pitää myös oppia olemaan hyvä voittaja.  

Rakenna identiteettisi koiraharrastajana ja koiranomistaja vahvaksi myös koiraurheilulajien ja tulosten ulkopuolella. Jokainen koe tai kilpailu voi olla se viimeinen. Jos laji on kaikki kaikessa, siitä voi kasvaa itseään suurempi asia. Jos harrastaminen jostain syystä loppuu, olet hukassa identiteettisi kanssa. Myös epäonnistumiset kasvavat merkitykseltään liian suuriksi, jos kilpailemisesta tulee liian tärkeää ja sitä myötä jännittämisestä voi tulla sietämätöntä.

Mitä yhdestä kilpailusta?

Kokeet ja kilpailut ovat vain juuri sitä, kokeita ja kilpailuja. Meillä on joskus tapana luoda niille merkityksiä, joita niillä ei ole, ja kasvattaa jännityksen tasoa sen myötä. Niiden kautta ei saa suurta mainetta tai mammonaa sen enempää rodulle kuin itselleenkään. Yksi kilpailu on lopulta melko merkityksetön piste, kun sen asettaa esimerkiksi sadan vuoden aikajanalle.

Pysähdy aidosti miettimään, miksi jännität, ja voisitko korjata asiaa treeneissä? Voitko vierailla vieraassa treeniryhmässä ja saada sieltä aidon jännityksen päälle tai osallistua möllikisoihin? Voitko videoida treenisuorituksiasi ahkerasti, julkaista videoita ja hälventää sitä kautta esiintymisjännityksen tunnetta? Psyykkisen valmennuksen mahdollisuuksia on myös runsaasti tarjolla ja ne kannattaa käyttää hyväksi.

Ankarasta jännittämisestä kärsivän kannattaa pohtia, voiko sekä itse että koira kokonaisvaltaisesti hyvin? Onko molempien elämässä lajiharjoittelun ja kilpailun lisäksi kunnossa ruokavalio, liikunnan määrä, sosiaaliset suhteet, riittävä veden juonti, perusterveys ja aidosti muuta mielekästä tekemistä? Nämä kaikki vaikuttavat yhdessä hyvinvointiin, etkä voi päästä parhaimpaan suoritukseesi, jos jokin osa-alue on heikoilla.

Lopuksi hanki ympärillesi tukiverkko, joka tsemppaa, kannustaa, välittää ja on aidosti sinun ja koirasi puolella eikä arvota teitä tulostenne perusteella. Ole sellainen myös muille ja ennen kaikkea omalle tiimillesi, itsellesi ja koirallesi! Kilpailut ja kokeet ovat vain kilpailuita ja kokeita.

---

MAINOS Lisää suosikkeihin