Reitin suunnittelu

Reitti ja ajankohta suunnitellaan tietenkin aina ensisijaisesti ihmisen toiveiden ja menohalujen mukaan, mutta koiran kanssa vaeltaessa kannattaa kuitenkin huomioida muutama asia.

10 kilometriä helppoa polkua on monelle koiralle päivälenkki muiden joukossa, mutta 10 kilometriä tunturissa onkin jo toinen juttu.

Minkä ikäisenä vaeltamaan?

Pennun kanssa vaellusharrastusta kannattaa aloitella lyhyillä retkillä. Pennulle parasta liikuntaa on liikkua metsässä omaan tahtiin. Yöpymistä teltassa voi harjoitella lähimetsässä tai laavulla. Nuoren koiran kanssa voi tehdä sellaisia retkiä, joilla päivätaival ei poikkea paljon koiran normaalista liikunnan määrästä. Yhtäkkinen moninkertainen rasitus kuormittaa kasvavaa kehoa.

Rodut kehittyvät eri tahtiin, mutta suurin osa tulee täysikasvuisiksi 8-12 kuukauden iässä. Turvallisinta on odottaa noin vuoden ikään ennen kuin koiraa ottaa mukaan pidemmille vaelluksille.

Koiran vanhuus alkaa 7-9 vuoden iässä ja ne vanhenevat täysin yksilöllisesti. Terve, hyvässä kunnossa ja aktiivista elämää viettävä koira jaksaa olla mukana vaelluksilla pidempään. Ota kuitenkin huomioon, että koiran vanhetessa myös rasituksesta palautuminen hidastuu.

Vaelluksen pituus

Mitä pidempi matka kuljetaan, sitä enemmän keho rasittuu. Ja mitä pidemmällä vaelluksella ollaan, sitä suuremmaksi rasitus kertautuu. Ehtiikö koiran keho palautua rasituksesta yön aikana? Vaelluksella ollaan hereillä ja liikkeessä jopa 12-14 tuntia, mikä saattaa olla uutta koiralle, joka tavallisesti viettää päivästä suuren osan lepäillen. Kaikki koirat eivät pysty kunnolla lepäämään teltassa, vaan reagoivat pienimpiinkin ulkoa tuleviin ääniin. 

Vaelluksella täytyy tietenkin kantaa mukana kaikki reissun aikana syötävä ruoka. Luonnollisesti mitä enemmän päiviä, sitä enemmän ruokaa ja mukana kuljetettavaa painoa. Joillakin reiteillä ei ole vettä koko ajan saatavilla, jolloin myös koiran vesi täytyy kantaa mukana. 

Jos koira sietää huonosti muita polulla liikkujia, voi olla kaikille rentouttavampaa valita jokin vähemmän suosituista kohteista tai kulkea omia polkuja erämaan rauhassa. Polulla räyhäävä ja leirissä jokaisesta rasahduksesta haukkuva koira saattaa olla koko ajan valmiustilassa, jolloin myös keho kuormittuu enemmän. Muista tarkistaa kansallis- ja luonnonpuistojen säännöt liikkumisen ja teltan pystyttämisen osalta! 

Maasto ja päivätaival

10 kilometriä helppoa polkua on monelle koiralle päivälenkki muiden joukossa, mutta 10 kilometriä tunturissa onkin jo toinen juttu. Mitä enemmän on nousuja ja laskuja, sitä raskaammaksi taival muuttuu. Koiralle alamäen meneminenkin on kovaa työtä, sillä sen paino kasautuu etupäälle. Etujalkojen ja selän lihaksistot joutuvat tekemään paljon jarruttavaa työtä, ettei vauhti kiihdy liikaa. Jos tähän vielä lisätään koiran kantama reppu, on rasitus jo kovaa.

Monesti koiran ja omistajan jaksaminen ovat samalla tasolla. Liikunnallinen ihminen monesti liikkuu myös koiransa kanssa. Terve ja hyväkuntoinen koira jaksaa pidempään kuin huonokuntoinen. Sairas koira kannattaa jättää kotiin. 

Ajankohta

Etelä-Suomen kesässä kurjinta voi olla sade tai ötökät. Lapissa taas saattaa tulla kesälläkin räntää. Tunturissa tuulee aina enemmän tai vähemmän, yleensä enemmän. Talvivaelluksella koiran pitäminen lämpimänä liikkeessä, tauoilla ja yöllä on vaelluksen onnistumisen edellytys. Tunne siis maasto ja olosuhteet, minne olet menossa. Luontoa ei tarvitse pelätä, mutta sitä pitää kunnioittaa.

Riskien kartoittaminen

Riskien kartoittaminen on äärettömän tärkeää ennen vaellusta. Kun mukana on myös nelijalkainen samoaja, tapaturmien riski kasvaa ja niiden setviminen vaikeutuu. Listaa riskit, mieti niiden todennäköisyyttä, suunnittele toimintatavat ja mieti, miten voisit ennaltaehkäistä ne. 

Kartoita säätilaan, maastoon, välineisiin ja liikkumiseen liittyvät riskit. Tarkastele omia erä- ja ensiaputaitojasi rehellisesti. Mieti myös rehellisesti koiran kuntoa ja taitoja. Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Stressitilanteessa järkevä ajattelu hämärtyy. Voit myös ottaa vaellukselle mukaan kirjalliset toimintasuunnitelmat ja ensiapuohjeet.

Liikunta ja kehonhuolto

Kunnon kohottamisen tarve on yksilöllinen. Jos koira on terve ja hyvässä fyysisessä kunnossa, ei lyhyitä vaelluksia varten liikuntaa välttämättä tarvitse lisätä. Mitä pidempi vaelluksesta tulee, sitä suuremmaksi koiran kehon kokema kuorma kasvaa ja sitä hitaammin se palautuu päivän rasituksesta. 

Jos koira liikkuu arjessa päivittäin 5-15 kilometriä, voidaan olettaa, että päivätaipaleena helpossa maastossa tällainen matka ei rasita sitä kohtuuttomasti. Mitä enemmän reitillä on pituutta sekä nousuja ja laskuja, sitä raskaammaksi vaellus muuttuu.

Vaellus vaatii eritoten peruskuntoa. Kunnon kohottaminen kannattaa aloittaa viimeistään kolmea kuukautta ennen vaellusta. Voit esimerkiksi lisätä päivittäisten lenkkien pituutta tai intensiteettiä tai käyttää koiraa uimassa.

Koiran keho kannattaa huoltaa hyvin ennen vaellusta. Jos et itse hiero ja venyttele koiraa, kannattaa se käyttää hieronnassa viimeistään kuukausi ennen lähtöä. Tällöin jää vielä aikaa hoitaa mahdolliset esiin tulleet lihaskireydet. Kireät lihakset eivät rentoudu vaelluksen aikana vaan lisäävät koiran kehon kokemaa kuormaa. Kireä keho ja vaelluksen tuoma kuormitus voivat aiheuttaa kipua, jonka omistaja huomaa viimeistään, kun koira alkaa ontumaan.

Koiran reppu

Jos vaelluksesta tulee pitkä tai olet liikkeellä kahdestaan koiran kanssa, voi olla tarpeellista laittaa koira kantamaan omat ruokansa. Repun tulisi aina olla sopivan kokoinen ja hyvin istuva. Kaikkein halvimmat reput tuskin ovat parhaita, mutta 50-150 eurolla löytää jo varsin hyviä reppuja. Kätevä malli on sellainen, missä on valjasosa, johon laukut kiinnitetään. Tämä helpottaa laukkujen keventämistä tauoilla. Aina, kun itsellä tekee mieli ottaa rinkka selästä, tee sama myös koiralle.

Repun kantamisen harjoittelu kannattaa aloittaa 2-3 kuukautta aikaisemmin. Ensin koira totutetaan tyhjän tai hyvin kevyesti kuormatun repun kanssa kulkemiseen ja sitten painoa lisätään vähän kerrallaan kohti lopullista painoa. Pakkaa reppu aina tasaisesti molemmilta puolilta ja paino mahdollisimman lähelle vartaloa. Tiivistä reppu vielä kiristysremmeillä tai teipillä, ettei kuorma pääse hölskymään. Painoina voit käyttää esimerkiksi vesipulloja tai pusseja, joissa on koiran omaa ruokaa.

Muista, että sinä olet kantanut elämäsi aikana monia erilaisia taakkoja: koulureppua, matkalaukkua, treenikassia ja kauppakasseja, mutta koira ei ole koskaan kantanut mitään. Reppua ei saa laittaa koiran selkään ensimmäistä kertaa vaelluksen ensimmäisenä päivänä.

Vaelluksen aikaiset ruoat jaoteltuna valmiiksi annospusseihin.

Koiran ruokinta vaelluksella

Koiran täytyy saada riittävästi ravintoa ja nestettä vaelluksella. Jos koira syö kuivaruokaa, voit pakat sen valmiiksi annospusseiksi. Pitkälle vaellukselle voit myös ottaa energiapitoisempaa nappulaa. Kannettavan painon kannalta vielä kevyempi vaihtoehto on syöttää kuivattua lihaa. Voit kuivata jauhelihaa itse tai ostaa valmiiksi kuivattua rehua eläinkaupasta. Ruoka kannattaa aina turvottaa, jolloin saadaan ruoan mukana myös nestettä kehoon. Muista totuttaa koira uusiin ruokiin jo kotona! Ota pari lisäannosta ruokaa mukaan kaiken varalta. Taukoherkuiksi koiralle voi ottaa esim. nahkarullan tai kuivalihaa.

Koiran on tärkeää juoda riittävästi vaelluksella. Jos koira on huono juomaan, voit tehdä ruoasta latkittavaa velliä, käyttää urheilukoirien palautusjuomia tai tonnikalan liemellä maustettua vettä. Tärkeintä on saada koira juomaan riittävästi.

Muut varusteet ja tarvikkeet

Koiran kanssa vaeltavan täytyy aina kantaa omaa majoitetta mukana, vaikka joihinkin tupiin saa viedä koiran muiden tuvassa yöpyvien luvalla. Koirakko kuitenkin saattaa joutua vetäytymään telttaan, jos tupaan saapuu esimerkiksi koirille allerginen vaeltaja tai suuri seurue. Muista tarkistaa leiriytymistä ja tupia koskevat säännöt.

Telttaa valitessa kannatta miettiä, kuinka monta henkeä ja koiraa siinä majoittuu. Pienille koirille ei välttämättä tarvitse varata lisää tilaa, kun taas saksanpaimenkoira vie jo melkein yhden ihmisen tilan teltassa. Toiset koirat sopeutuvat nukkumaan teltassa ilman harjoittelua, toiset taas tarvitsevat harjoitusta, että uskaltavat edes tulla telttaan sisälle. Omistajan täytyy tuntea koiransa, eikä mitään kannata jättää sattuman varaan.

Makuualusta tarvitaan, jos retkeillään viileään tai kosteaan vuodenaikaan. Alusta myös suojaa teltan pohjakangasta koiran kynsiltä. Koirille on myös olemassa omia makuupusseja.

Jos koiralla on lyhyt karva tai liikut viileään vuodenaikaan, kannattaa varata koiralle mukaan lämmin takki. Kylmyys, koleus ja viima kangistavat lihakset nopeasti. Takkia voi käyttää tauoilla, leirissä ja nukkuessa. Takki kannattaa kyllästää vettä hylkiväksi. 

Tossut voivat varsinkin haastavassa maastossa olla tassujen pelastus. Matka loppuu lyhyeen, jos kivikko tai kuiva ja karhea kasvillisuus rikkoo koiran anturat tai varpaanvälit. Isossa kivikossa tossut saattavat heikentää tassujen pitoa ja vaikeuttaa koiran kulkemista, mutta pienessä ja terävässä kivikossa ne suojaavat viiltohaavoilta.

Hihna kannattaa valita omien mieltymysten mukaan. Toiset käyttävät kiinteää remmiä, toiset haluavat hihnaan joustinpalan, toiset käyttävät flexiä. Tärkeintä on, että omistaja hallitsee hihnan käytön.

Ensiapulaukkuun kannattaa sisällyttää kevyt nailoninen kuonokoppa, koirille tarkoitettua tulehduskipulääkettä ja desinfiointiainetta tapaturmien varalta. Myös tassusidosta varten kannattaa varata kipsinalusvanua, sideharsorullia ja itsekiinnittyvää sidettä. Myös vähintään yksi tossu kannattaa ottaa mukaan suojaamaan sidosta.

Hyvä arkitottelevaisuus mahdollistaa sekä koiralle että omistajalle stressittömämmän vaelluksen.

Arkitottelevaisuuden taidot vaelluksella

Vaelluksella ja luonnossa liikkuessa voi vastaan tulla kaikkea kiintoisaa. Mitä enemmän koira on kiinnostunut eläimistä, niiden jätöksistä, ihmisistä tai mistä tahansa, sitä enemmän tarvitaan taitoa luopua kiinnostavista asioista. Rinkka selässä ja porojen luokse kiskova koira lantiovyössä aiheuttaa vaaratilanteen, johon kukaan ei halua erämaassa joutua. Kaikki kanssakulkijat eivät myöskään pidä koirista tai jopa pelkäävät koiria. Asiallisesti käyttäytyvä koira herättää paljon positiivista kiinnostusta.

Jos koiraa pitää irti, sen täytyy olla ehdottomasti hyvin hallinnassa. Luoksetulon on oltava ehdottoman varma. Koira ei saa mennä häiritsemään luonnoneläimiä tai toisia vaeltajia. Muista tarkastaa koiran kiinnipitoon liittyvä lainsäädäntö ja vaelluskohteesi säännöt.

Rauhallinen paikalla oleminen tai opetettu lepoasento ovat todella käteviä, jos koira joudutaan jättämään kytkettynä tuvan ulkopuolelle ruuan laiton ajaksi tai jos koiran saa tuoda tupaan yöksi.

Mukana kulkeminen vetämättä on miellyttävä tapa liikkua koiran kanssa, mutta se on myös turvallisuuskysymys. Rakkakivikossa, rinteillä tai kivikkoisilla poluilla kiskova koira aiheuttaa vaaratilanteita omistajalle ja vetäminen myös kuormittaa koiran kehoa. Jokainen päättää itse, missä haluaa koiran kulkevan: edessä, takana vai sivulla.

Ei mitään uutta vaellukselle

Vaellus ei ole oikea paikka kokeilla ensimmäistä kertaa uusia kenkiä tai aluspaitaa. Se ei myöskään ole oikea paikka esitellä koiralle reppua ensimmäistä kertaa tai kokeilla uusia ruokia. Mitä paremmin valmistaudut, sitä vähemmän sinun tarvitsee stressata mistään vaelluksen aikana ja sitä enemmän aikaa jää nauttimiseen.


MAINOS
Olen koulutukseltani eläintenkouluttaja (AT) ja koirahieroja (AT). Työskentelen koirien kouluttamisen, koirahieronnan ja koirien fysiikkavalmennuksen parissa. Työssäni tapaan erityisesti harrastus- ja työkoiria. Liikun luonnossa koirieni kanssa juosten, pyöräillen, uiden ja retkeillen.

2 KOMMENTTIA

  1. Kirjoitukseen vielä semmoinen huomio, että kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla koiran tulee aina olla kytkettynä (välittömästi kytkettävissä oleva ei riitä). Valitettavan usein myös näillä alueilla koiria pidetään irrallaan.

    • Kyllä, tämä on täysin totta. Kirjoituksessa onkin irtipidon kohdalla viitattu asiaan näin: “Muista tarkastaa koiran kiinnipitoon liittyvä lainsäädäntö ja vaelluskohteesi säännöt.” Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla se nimenomaan tarkoittaa koira kytkettynä kulkemista.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän