Repun pakkaaminen
Koiran repun maksimipainosta löytyy useita mielipiteitä. Tietolähteestä riippuen, koiran reppuun voi harjoittelun myötä kuormata 10-25 % koiran omasta painosta. Mäkisessä maastossa paino kuormittaa enemmän kuin tasaisessa ja helppokulkuisessa maastossa.
Jos reppuun jää tilaa, sinne voi pakata koiran ruoan, veden ja kupin lisäksi muutamia kevyitä ja päivän aikana tarvittavia tavaroita, kuten vaikka vessapaperin, pipon ja lapaset. Tarkoitus ei kuitenkaan ole laittaa koiraa kantamaan sellaisia tavaroita, joita ihminen ei jaksa kantaa. Mitä kevyempi kuorma koiralla on, sitä paremmin se jaksaa.
Repun hihnoihin voi tehdä itse tai ostaa pehmusteet. Hevostarvikeliikkeissä myytävät riimun pehmusteet sopivat hyvin nailonremmien päälle. Ihoon kohdistuvan paineen määrä vähenee eivätkä reunat pääse hiertämään. Kevennä reppu koiralta tauoilla, leirissä ja mahdollisuuksien mukaan myös alamäissä.
Vaellus parhaan kaverisi kanssa on elämän ihaninta aikaa.
Seuraa koiran jaksamista
Koira ei osaa puhua kivuistaan tai jaksamisestaan. Me ihmiset kontrolloimme vaelluksella lähes kaikkea vauhdista ja tauoista ruokaan ja varusteisiin. Koiralle ei jää kovinkaan montaa tilaisuutta näyttää käytöksellään, miltä siitä tuntuu. Siksi on erityisen tärkeää tuntea koiransa ja seurata sen jaksamista.
Ensimmäisten päivien aikana koira ei ehkä koe tarpeelliseksi levätä tauoilla, mutta vaelluksen edetessä koira saattaa alkaa ottaa tirsoja lyhyilläkin tauoilla. On normaalia, että koira tarvitsee enemmän lepoa vaelluksen aikana. Jos huomaat, että koira on kankea levosta noustessaan tai alkaa hakeutumaan makuulle jokaisen pienenkin pysähdyksen aikana, voi sen keho olla kuormittunut liikaa. Tee tilannearvio ja kevennä koiran reppu, hidasta tahtia, pidä enemmän taukoja ja huolla koiraa.
Tarkasta vähintään iltaisin koiran tassut, nivuset, kainalot ja valjaiden tai repun remmien kohdat hiertymien varalta. Hoida hiertymät ja hyönteisten pistot. Rasvaa anturat.
Sinun tehtäväsi on varmistaa, että koira syö riittävästi sekä juo riittävästi vettä. Jos koira ei halua juoda jääkylmää vettä tunturipurosta, lämmitä vesi sopivaksi. Jos ruokit koiraa vaelluksella kuivatulla ruoalla, vedentarve on vielä normaaliakin suurempi.
Seuraa kaikkia käyttäytymisen muutoksia! Koira ei osaa puhua, mutta sen käyttäytyminen kertoo sen voinnista.
Huolla koiran kehoa myös vaelluksen aikana
Suurin osa meistä ihmisistä venyttelee vaelluspäivän päätteeksi. Osa jopa hieroo jalkojaan. Oman kehonsa huoltaminen on jokaisen oma valinta, mutta koiran kehonhuollon tulisi olla jokaisen vaelluspäivän rutiini. Vaikka vaeltaminen on yleensä koirista mukavaa, se ei kuitenkaan ole voinut valita, lähteäkö vai ei. Me olemme valinneet sen puolesta maastot, matkat ja taakat. Meidän vastuumme on katsoa, että koiran vaellus on mukavaa ja kivutonta.
Opettele jo kotona teille sopiva venyttely- ja hierontarutiini. Samalla opit tuntemaan koiran reaktiot ja miltä sen keho normaalisti tuntuu. Helpon arkihieronnan tarkoitus on lisätä aineenvaihduntaa kudoksissa ja palauttaa lihakset niiden normaaliin olotilaan. Sinun ei tarvitse olla koirahieroja voidaksesi auttaa koiraa palautumaan arjen harrastuksista ja vaelluspäivän rasituksesta.
Noudata sääntöjä ja ole kohtelias
Jokainen koiran kanssa vaeltava huomataan poluilla ja tuvilla. Tästä syystä jokainen koiran kanssa vaeltava toimii vähän kuin vaeltavan koirayhteisön käyntikorttina. Hyvin käyttäytyvä koira ja sen kohtelias ohjaaja muokkaavat kanssakulkijoiden asenteita.
Ole kohtelias. Väistä tarvittaessa polulla ja tuvassa, siirrä koiran jätökset kauemmas polulta tai leiripaikasta äläkä anna koiran tehdä tarpeita vedenottopaikan läheisyyteen.
Kaiken, minkä olet jaksanut kantaa luontoon, jaksat varmasti kantaa sieltä pois. Älä jätä tupiin tai taukopaikoille roskia, luita tai ruokaa.
Nauti vaelluksesta!
Vaellus parhaan kaverisi kanssa on elämän ihaninta aikaa. Anna ilojen ja surujen tulla ja mennä. Nauti yhteisestä ajastanne.
MAINOS
