Castron ym. (2020) tutkimuksessa koulutusmenetelmistä huomattiin, että koirat, joita koulutettiin epämiellyttäviä tuntemuksia sisältävillä menetelmillä, olivat vähemmän optimistisia kuin palkkioihin perustuvilla menetelmillä koulutetut. Koulutustapa vaikuttaa siis koiran hyvinvointiin tunnepuolellakin. 

Koiria tarkkailtiin kuudessa koirakouluissa kolmessa eri ryhmässä: ”rankaisuryhmä”, jossa käytettiin eniten positiivista rankaisua ja negatiivista vahvistamista, ”sekaryhmä”, jossa käytettiin rankaisumenetelmiä alle 40 % koulutusajasta ja ”palkitsemisryhmä”, jossa käytettiin vain palkitsemiseen perustuvia menetelmiä (positiivinen vahvistaminen, negatiivinen rankaisu).

Koirien syljen kortisolin määrää (stressihormoni) mitattiin koulutuksen jälkeen. Lisäksi tutkittiin kognitiivista vinoumaa. Tässä testissä koirille opetettiin ensin, että tietyssä paikassa oleva ruokakuppi sisälsi aina ruokaa ja toisessa paikassa oleva ei. Sitten koirille laitettiin ruokakuppi joko lähellä jompaakumpaa kupin paikkaa tai aivan keskelle niitä (”sekalaiset paikat”). Jos koira on optimistinen ja ajattelee, että kupissa on ruokaa, se menee sinne nopeasti.

Vähemmän stressiä ja optimistisempi suhtautuminen

Epämiellyttäviä menetelmiä käyttävien koirien ryhmässä (”rankaisuryhmä”) koulutuksen aikana nähtiin enemmän stressisignaaleja kuin palkitsemista käyttävien ryhmässä.  Sekalaisia menetelmiä käyttävien ryhmässä oli myös enemmän stressisignaaleja kuin palkkioryhmässä, mutta vähemmän kuin rankaisuryhmässä. Palkitsemisryhmän koirat olivat eniten joko rentoja tai kiihtyneitä ja vähemmän jännittyneitä tai matala-asentoisia verrattuna rankaisuryhmään. Koulutuksen jälkeen rankaisuryhmän koirien kortisolitaso oli korkeampi kuin palkitsemisryhmän koirien.

Kognitiivisen vinouman testissä rankaisuryhmän koirat menivät sekalaisissa paikoissa oleville kupeille hitaammin kuin palkitsemisryhmän. Tämän perusteella rankaisuryhmän koirat olivat vähemmän optimistisia. Sekamenetelmäryhmän koirat olivat näiden kahden ryhmän välissä tässä testissä. Tutkimus ei suoraan sano sitä, että koulutusmenetelmien ja koirien optimistisuuden välillä on syy-seuraussuhde, mutta tulosten perusteella koirat käyttäytyivät näin. Kuitenkin voidaan nähdä, että rankaisuihin perustuva koulutus ei lisää koirien hyvinvointia (eikä paranna oppimistulosta, vrt. muut tutkimukset). 

Vieira de Castro, Fuchs, Morello, Pastur, de Sousa & Olsson (2020). Does training method matter? Evidence for the negative impact of aversive-based methods on companion dog welfare.

Linkki tutkimukseen: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7743949/


MAINOS
Työskentelen opettajana nuoriso- ja aikuiskoulutuksen parissa Kannuksessa ”kennellinjalla” eläintenhoidon ja hyötykoirien kouluttamisen parissa. Toimin myös tottelevaisuuskokeiden tuomarina ja olen suorittanut eläintenhoitajan ammattitutkinnon eläinten kouluttamisen osaamisalalta. Koiraharrastukseni alkoi kauan sitten cockeri Minkin kanssa agilityssä ja myöhemmin myös tokossa. Sen jälkeen minulla on ollut sileäkarvaisia noutajia, joiden kanssa kilpailen tokossa, agilityssä, PK-jäljellä, rally-tokossa, noutajien metsästyskokeissa sekä metsästyskoirien jäljestämiskokeissa. Lisäksi syksyllä noutajat pääsevät mukaan tositoimiin metsästyksessä. Kouluttamisen lisäksi olen kiinnostunut eläinten käyttäytymisestä, luonteista, kognitioista, jalostuksesta jne.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän