Uimisen hyödyt

Uiminen on kiistattomasti monipuolisin koiran liikuntamuoto. Vesi kannattelee, jolloin se on nivelystävällinen laji. Vesi luo vastusta, jolloin siinä liikkuminen kasvattaa lihasvoimaa. Lisäksi uiminen on apuna nivelten tukilihaksille ja syvien lihasten toiminnalle. Se myös vahvistaa hengityselimistön ja sydämen toimintaa ja voi tasapainottaa koiran stressitilaa ja edesauttaa levollisuutta. Uinti on myös erittäin hyvä laji vahvistamaan koiran ja omistajan suhdetta sekä yhteistyötä.

– Vedessä koira hakee tukea ja apua omistajaltaan, jolloin koiran ja omistajan yhteys syvenee, kertoo pieneläinten vesiterapeutti ja koirahieroja Tarja Urpilainen.

Urpilainen toimii yrittäjänä AquaBarksissa, jossa hän yhdistää työssään koirien hyvinvointiin vesiliikunnan. Hän on valmistunut ensin koirahierojaksi 2017 ja sen jälkeen syventänyt osaamistaan Englannissa. Urpilaisen tiedon mukaan hän on ainoa suomalainen, joka on käynyt Englannissa vesiterapian molemmat koulutuskokonaisuudet eli saanut sertifikaatin ja diplomin Hydrotherapy for Small Animals -koulutuksesta. Hän toivoo, että koirien uimisen hyödyistä tehtäisiin lisää tutkimusta ja tietoa hyödynnettäisiin enemmän alalla.

Riitta Kempe kertoo luennollaan “Fyysinen valmennus koiran kestävyyslajeissa” (katsottavissa edelleen luentoarkistosta) uimisen hyödyistä, esimerkiksi valjakkourheilun rinnalla. Myös Urpilainen suosittelee uintia toisten harrastusten tueksi ja erityisesti agilityn harrastajille. Hän kertoo nähneensä agilitykoirilla huonoa hyppytekniikkaa, ristiluun toimintaa ja syvien lihasten käyttöä, joihin voitaisiin saada apua uimisesta. Ensisijaisena apuna Urpilainen mainitsee, että uimisella voidaan purkaa liikekaavastoja, eli koiran rutinoitunutta tapaa liikkua. Aina koira ei liiku automaattisesti parhaalla mahdollisella tavalla, ja uimisella voidaan auttaa esimerkiksi peitsaavaa koiraa. Vedessä koiran on helpompi muuttaa liikerutiinejaan ja oppia käyttämään kroppaansa uudella tavalla, eli oikein ja sitä kuormittamatta. Tavoitteena on, että oikean ammattilaisen avustuksella koira oppii ensin oikean liikeradan ja tavan liikkua vedessä, ja tuo tapa siirtyy myös maalle, kaikkeen koiran liikkumiseen.

Liikaa kaasua tai jarrua

Vireenhallinta on päivittäinen asia Urpilaisen työssä. Osa koirista jännittää vettä ja osa on aivan liian innoissaan. Oikean vireen löytymiseen on useita työkaluja, joista Urpilainen mainitsee esimerkiksi aivotyöskentelyn yhdistämisen uimiseen. Aivotyöskentelynä voi toimia vesipelastuksen eli VEPEn liikkeet, vaikka koira ei muuten VEPEä harrastaisikaan. Tarkoitus on antaa koiralle joku tehtävä vedessä, jolloin se käyttää energiaansa myös ajatteluun ja ongelmanratkaisuun eikä vain liikkeen tuottamiseen. Näin koiran virettä saadaan säädettyä paremmaksi uintitekniikan ja jaksamisen kannalta.

Urpilainen kertoo, että vaikka hän on tavannut vuosien aikana lukemattoman määrän koiria, hän ei voi sanoa yhdenkään koiran käyttäytyneen niin, että sen olisi voinut tulkita peloksi. Monenlaista jännitystä hän näkee kuitenkin usein. Joskus jännitys näkyy haluttomuutena mennä veteen tai toisella koiralla jännitys laukaisee liikaakin vauhtia.

Urpilainen mainitsee tärkeimmäksi asiaksi sen, että koiralla pitää säilyä mielenkiinto touhuun eli veteen ja uimiseen. Pitääkin pohtia, mikä koiraa motivoi ja miten jännitystä voidaan purkaa. Joillakin voi toimia mallioppiminen ja toisella koiralla hidas eteneminen. Hän myös mainitsee, että joskus koiralla voi olla hankaluuksia mennä järviveteen, mutta uimalassa koiran jännitys kaikkoaa. Syynä voi olla esimerkiksi se, että luonnonvedessä koira ei näe pohjaan, omistaja ei ole vieressä tukemassa tai iso vesialue jännittää. Uimalassa voidaankin nähdä reippaampia koiria kuin luonnonvesissä.

Tarja Urpilainen lämminvesialtaassa asiakaskoirana Espanjasta tuotu x-rotuinen rescue Iiro.

“Koirien toissijaisesta hukkumisesta ei puhuta”

Urpilainen kertoo, että koiran uintivälineisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Koiralla kannattaa aina olla liivit päällä, kun se ui, mutta lisäksi uimaleluun kannattaa kiinnittää huomiota. Uimalelun ei kannata olla keppi, koska kepin kanssa voi käydä isojakin vahinkoja, se voi aiheuttaa suuhun haavoja ja tehdä pahaa jälkeä ruoansulatuksessa. Sen sijaan uimalelu kannattaa valita koiran suun koon mukaan. Turhan suuri lelu aiheuttaa sen, että koira joutuu uimaan suu liian auki, jolloin se hörppii tahtomattaan vettä. Lelun ei kannata myöskään olla sellainen, joka imee itseensä reippaasti vettä, sillä jos koiralla on taipumusta pureskella lelua, vesi päätyy lelusta koiran elimistöön.

Veden juominen uimisen aikana onkin asia, johon Urpilainen suosittelee kiinnittämään huomiota. Urpilainen kertoo, että Englannissa puhutaan toissijaisesta hukkumisesta, mutta siitä ei puhuta Suomessa. Toissijaisessa hukkumisessa vettä päätyy keuhkoihin ja menehtyminen voi tapahtua selkeästi myöhemmin, eli uimisen jo päätyttyä. Toissijaisen hukkumisen lisäksi puhutaan vesimyrkytyksestä, eli veden liiallisesta nauttimisesta, minkä riski on, kun koira ui ja hörppii vettä jatkuvasti. Pitäisi siis varmistaa, ettei koiran tule juotua vettä uimisen aikana, kertoo Urpilainen.

Pelastusliiveistä ei aina ole uimaliiveiksi

Urpilainen korostaa pelastusliivien tärkeyttä. Hänen mukaansa kaikilla koirilla tulee ehdottomasti olla liivit, vaikka koira osaisikin uida. Pelastusliivit auttavat oikean uima-asennon löytymisessä ja voivat pelastaa koiran hengen, jos koira uikin liian kauas ja väsähtää matkan varrella.

Urpilainen kertoo, että pelastusliiveissä on joskus ominaisuuksia, joiden takia ne eivät ole täydellisiä uimaliivejä. Pelastusliiveissä voi olla liikaa täytettä, huono muotoilu tai kiinnitykset, jotta pelastusliivit olisivat ihanteelliset nimenomaan uimiseen. Pelastusliivien muotoilu tai kiinnitykset voivat vaikuttaa siihen, etteivät kyseiset liivit sovi kaikille eri koiraroduille. Esimerkiksi bokserit, joilla on syvä rintakehä, tai pitkäselkäiset ja lyhytraajaiset mäyräkoirat eivät tunnu löytävän hyviä uimaliivejä, vaikka liivit toimisivatkin hyvinä pelastusliiveinä. Kun valitsee omalle koiralle uimaliivejä, Urpilainen suosittelee valitsemaan liivin, joka on koiran selän pituinen ja sopii koiran etuosalle, eli pelastusliivin etuosan leveys ei estä esimerkiksi koiran olkanivelen täyttä liikettä.

Miten koiranpentu voi aloittaa uimisharrastuksen

Urpilainen kehuu, että koiraharrastajat ovat yhä paremmin tietoisia vedessä liikkumisen useista hyödyistä. He eivät lähde nykyään vain uittamaan koiraa, vaan koiraharrastajat ovat kiinnostuneita siitä, miten koira ui, millainen koiran uintitekniikka ja -motivaatio on sekä miten uimisella voidaan vaikuttaa positiivisesti koiran terveyteen.

Jo pienen koiranpennun kanssa voi aloittaa uimisen, kunhan pitää harjoittelukerrat riittävän lyhyinä. Esimerkiksi ensimmäiset uimakerrat voivat kestää taukoineen 5-10 minuuttia. Tarkoitus on, että koira jaksaa vielä kävellä uintipaikalta pois eikä nuku koko loppupäivää uupuneena. Uintipäivänä olisikin Urpilaisen mukaan hyvä tarjota koiralle kevyttä liikuntaa, mutta toisten koirien kanssa leikkiminen ja raskas ulkoilu tulee unohtaa.

Ennen uintia koiran ei kannata antaa syödä 3-4 tuntiin ja se kannattaa kevyesti käyttää tarpeillaan ennen veteen menoa. Koiran kunto kannattaa myös käydä aina läpi ja tarkistaa erityisesti ihon tilanne, sillä pienetkin haavat altistavat märän ihon tulehduksille. Koiran iho kannattaa huomioida myös uimisen jälkeen, eli kunnollinen kuivaaminen on tärkeää, ja esimerkiksi atooppisen ihon kohdalla koira voidaan tarvittaessa huuhdella suihkussa ja pestä shampoolla.

Uimassa olisi hyvä käydä säännöllisesti, jolloin kunto ja lihakset kasvavat. Urpilaisen mukaan kerran viikossa on jo hyvä uintimäärä, mutta jos uintikertoja on kolmesta neljään viikossa, voidaan saada näkyviä muutoksia jo lyhyessä ajassa. Urpilainen kertoo, että uintikausi luonnonvesissä voi alkaa ja kestää niin kauan, kun veden lämpötila pysyy 16 asteessa. Kesäkaudella kerrytettyä uintikuntoa kannattaa ylläpitää talven yli käymällä säännöllisesti koirauimalassa.

Muista nämä asiat, kun uitat koiraasi

Aika

Tarkkaile koiraasi, uita ennemmin lyhyitä hetkiä usein kuin kerralla liian väsyksiin. Aloita uittaminen 5-10 minuutista, eli lopeta ennen kuin koira väsyy liikaa.

Varusteet

Uita koiraasi pelastusliiveissä, jotta uintitekniikka on hyvä ja koira ei rasita itseään väärin. Kiinnitä myös huomiota uimalelun turvallisuuteen.

Tarkkaile koiraasi, kun se ui

Selkä: Koiran selän tulee pysyä veden pinnalla, ja liivit auttavat selän optimaalisen asennon löytymistä.

Häntä: Koiran uintitekniikassa voi olla jotain korjattavaa, jos koira heiluttaa häntää taukoamatta, häntä on koko ajan paikallaan tai se on kallellaan jatkuvasti yhteen suuntaan.

Takajalat: Sameassa vedessä voi olla haastavaa nähdä koiran takajalkoja, mutta kirkkaassa uimalavedessä on helpompi nähdä, käyttääkö koira takajalkojaan uidessaan. Koiran kuuluu potkia kaikilla jaloillaan tasaisesti.

Kuivaaminen

Kuivaa koira aina huolellisesti uimisen jälkeen, jotta koiran iho pysyy hyvänä eikä se saa esimerkiksi hotspotia. Järvivedessä uimisen jälkeen suihkukin voi olla tarpeen, jolloin vältytään esimerkiksi syyhyltä.

Ammattilainen tarvittaessa apuna

Ammattilainen auttaa esimerkiksi vireenhallinnassa tai uintitekniikan löytymisessä sekä harjoittelun suunnittelussa.

Uiminen lukuina

1 minuutin uiminen vastaa neljän minuutin vapaana tai remmissä juoksemista, kertoo Riitta Kempe. Kuule lisää koiran fyysisestä valmennuksesta, kuten lihasvoiman kasvattamisesta Riitta Kempen luennolta.

Älä tee näin

Älä anna koirasi hypätä laiturilta. Vie koirasi veteen aina sellaiselta paikalta, josta koira pääsee rauhassa veteen itseään rikkomatta.

Älä vie koiraa uimaan puolikuntoisena. Anna koiralle hyvä toipumisaika esimerkiksi vatsataudista tai korvatulehduksesta. Uiminen on koiralle rankkaa liikuntaa.

Toimittaja Sanni Lempiäinen


MAINOS
SporttiRakin toimitus kertoo, mitä koiraurheilumaailmassa tapahtuu juuri nyt.

2 KOMMENTTIA

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän