Koirat omistajineen pro gradu -tutkielman aineistona

Jyväskylän yliopistolla psykologian laitoksella on valmistunut vuonna 2021 kaksi pro gradu -tutkielmaa, joiden keskiössä on omistajan ja koiran suhde. Tutkielmat lähestyvät aihetta ympäristön merkityksen näkökulmasta. Vaikka tutkielmien tulosten selitysaste on pieni, voidaan niistä saada viitteitä esimerkiksi siihen, millainen vaikutus ympäristöllä voi olla koiran ongelmanratkaisutyyliin.

Molemmat opinnäytteet ovat osa Koira perheessä -tutkimusprojektia, jonka taustalla on noin 650 henkilön vastaukset kattava aineisto. Aineisto koostuu koirien käyttäytymistestituloksista, jotka on kerätty vuosien 2016–2020 välillä, ja kyselylomakevastauksista, jotka kerättiin käyttäytymistestiin osallistuneiden koirien omistajilta syksyllä 2020. Aineiston ovat koostaneet yhteistyössä Jyväskylän yliopisto ja SmartDOG Oy.

Valmistuneet pro gradu –tutkielmat ovat Noora Imposen ja Alessandro Pelliccionin “Ihmisen ja koiran ominaisuudet koiraomistajasuhteessa” ja Aino Pirkkalan “Koiran omistamisen rasitteet: taustatekijät ja yhteydet koiran sosiaaliseen kognitioon”. Kummankin opinnäytetyön ohjaajana on toiminut Miiamaaria Kujala.

“JOS KOIRAN OMISTAJALLA ON TAIPUMUSTA REAGOIDA TILANTEISSA NEGATIIVISILLA TUNTEILLA, KOIRA TUKEUTUU ONGELMANRATKAISUTEHTÄVÄSSÄ VÄHEMMÄN OMISTAJAAN.”

Koiran omistajan temperamentin vaikutus

Imponen ja Pelliccioni tarkastelivat muun muassa koiran omistajan ulospäin suuntautuneisuuden vaikutusta koiran käyttäytymiseen. Tutkielman tulosten pohjalta todetaan, että ulospäin suuntautuneempien omistajien koirat osoittivat käyttäytymistestissä hieman suurempaa itsehillintää. Tutkielman tekijät pohtivat opinnäytetyössään, että ulospäin suuntautunut henkilö antaa todennäköisemmin koiralle selkeämmin ja herkemmin positiivista palautetta, joka voi vahvistaa ja ylläpitää haluttua käytöstä, kuten malttamista ja odottamista. Imponen ja Pelliccioni miettivät, ovatko ulospäin suuntautuneet omistajat valinneet todennäköisemmin käyttö- ja harrastekoiria, joilla on jo keskimääräistä parempi itsehillintä ja taipumus yhteistyöhön ohjaajan kanssa.

Omistajan ulospäin suuntautuneisuudella havaittiin tutkielmassa myös yhteys siihen, kokeeko omistaja koiran omistamista rasitteena. Mitä ulospäin suuntautuneempi koiran omistaja on, sitä pienempänä rasitteena koiran omistaminen koetaan. Pirkkala tutki tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että omistaja voi kokea koiransa rasitteena. Aineistossa koiran omistaminen oli useammin rasite henkilöille, jotka ovat arkeensa tyytymättömiä, omistavat narttukoiran tai heillä on heikompi tunneside koiraansa. Lisäksi rasitetta kokevat todennäköisemmin nuoret henkilöt ja useamman lapsen vanhemmat. Tekijät mainitsevat myös, että aineistossa ovat yliedustettuina naiset (97 % vastaajista) ja useamman koiran omistajat. Lisäksi kannattaa huomioida, että kaikki vastaajat ovat osallistuneet omakustanteisesti SmartDOG Oy:n testiin, eli aineiston vastaajat voivat olla keskivertoa aktiivisempia koiran omistajia. Mahdollisesti aineisto ei sisällä riittävästi ongelmakäytöksisiä tai sairaita koiria. Tämä voi vaikuttaa tutkielman lopputulokseen.

Opinnäytetöiden ohjaaja Kujala pohtiikin, millä tavoin yhteiskunnassa voitaisiin ottaa paremmin huomioon koiran omistajat tilanteissa, joissa he kokevat lisääntynyttä rasitusta. Tällainen tilanne voi johtua esimerkiksi koiran vakavasta sairaudesta tai käytöshäiriöstä, joihin voi olla vaikeaa tai kallista saada apua.

Voiko omistaja vaikuttaa koiran ongelmanratkaisutyyliin?

Pirkkala tarkasteli koirien ongelmanratkaisutyylejä. Hän toteaa tutkielmassaan, että koirat, jotka ovat taitavia lukemaan ihmisen eleitä, suosivat todennäköisemmin ongelmanratkaisutyylissään ihmiseen tukeutumista. Jos koira lukee heikommin ihmisen eleitä, se on taipuvaisempi itsenäisempään työskentelyyn ongelmanratkaisutilanteissa.

Myös Imponen ja Pelliccioni tarkastelivat pro gradu -tutkielmassaan koirien ongelmanratkaisutyylejä. He pohtivat, että jos koiran kanssa vietetään paljon aikaa, koira olisi herkempi omistajan eleille ja vihjeille, jolloin koira tukeutuisi helpommin ohjaajaan. Heidän tulostensa mukaan vaikuttaa siltä, että negatiivinen affektiivisuus, eli omistajan taipumus reagoida tilanteisiin kielteisillä tunteilla, vaikuttaisi hieman koiran ongelmanratkaisutyyliin. Eli jos koiran omistajalla on taipumusta reagoida tilanteissa negatiivisilla tunteilla, koira tukeutuu ongelmanratkaisutehtävässä vähemmän omistajaan.

Ihmisille, jotka ovat erityisen taipuvaisia kokemaan esimerkiksi surua tai pelkoa, koira voi olla tärkeä tuki ja tunne-elämää vakauttava tekijä, minkä vuoksi he kokevat myös tunnesiteen koiraansa hyvin voimakkaaksi.

Tunneside koiraan

Tutkimuksessa pureudutaan myös, millaiseksi omistaja kokee tunnesiteen koiraansa. Imposen ja Pelliccionin tutkielma vahvistaa kuvaa siitä, että koiraa rakastetaan riippumatta esimerkiksi siitä, kuinka taitava koira on lukemaan ihmisen eleitä. Koiran suurempi itsehillintä kuitenkin vaikutti positiivisesti koettuun tunnesiteeseen.

Negatiivinen affektiivisuus vaikuttaa Imposen ja Pelliccionin mukaan olevan yhteydessä siihen, millaiseksi omistaja arvioi tunnesiteensä koiraan. Eli tunneside koetaan voimakkaampana, jos koiran omistajalla on taipumus negatiiviseen affektiivisuuteen, kuten alakuloon tai asioiden murehtimiseen.

Imponen ja Pelliccioni kuvailevat tutkielmassaan:

“Käyttämämme temperamenttimittarin määritelmän mukaan negatiivisesta affektiivisuudesta korkeita pisteitä saavat ovat erityisen taipuvaisia kokemaan esimerkiksi surua ja pelkoa. Näille ihmisille koira voi olla tärkeä tuki ja tunne-elämää vakauttava tekijä, minkä vuoksi he kokevat tunnesiteen koiraansa hyvin voimakkaaksi.”

Miten löydettäisiin ja muodostettaisiin sopiva pari?

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkielmat antavat uutta tietoa ja näkökulmaa siihen, millaisia koira-omistajapareja on, ja miten osapuolten temperamentit ja käyttäytymiset sopivat yhteen. Kujalan mielestä olisikin mielenkiintoista, jos voisimme tulevaisuudessa hyödyntää tutkimustietoa yhä laajemmin sopivien koira- ja ohjaajaparien muodostamisessa sekä suhteen ylläpidossa, jotta koiran omistaminen koettaisiin yhä harvemmin rasitteeksi.

Toimittaja Sanni Lempiäinen

Lähteet

Noora Imponen ja Alessandro Pelliccioni: Ihmisen ja koiran ominaisuudet koiraomistajasuhteessa

Aino Pirkkala: Koiran omistamisen rasitteet: taustatekijät ja yhteydet koiran sosiaaliseen kognitioon


MAINOS
SporttiRakin toimitus kertoo, mitä koiraurheilumaailmassa tapahtuu juuri nyt.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän