Tokossa on Suomessa neljä eri koeluokkaa, joista alokasluokan säännöt ovat voimassa vain Suomessa. Seuraavat luokat (avoin, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka) noudattavat kansainvälisten tokokokeiden sääntöjä, eli ne ovat samat FCI-maissa.

Alokasluokka

Alokasluokan liikkeet ovat melko helppoja ja niitä on vähän:

  1. Paikallaolo: koirat makaavat ryhmässä 4 m välein paikoillaan yhden minuutin ajan. Ohjaajat ovat tuolloin 15 m päässä koirista.
  2. Seuraaminen taluttimetta: kaavio, jossa on eri nopeuksia sekä käännöksiä, täyskäännöksiä ja pysähdyksiä.
  3. Liikkeestä maahanmeno: koira seuraa 10 m, jonka jälkeen se käsketään pysähtymättä maahan. Ohjaaja jatkaa matkaansa 10 m, kääntyy ja palaa koiran luokse.
  4. Luoksetulo: koira jätetään 15 m päähän ja kutsutaan sieltä luokse.
  5. Noutoesineen pitäminen suussa 5 s ajan.
  6. Kaukokäskyt: koira jätetään maahan ja ohjaaja menee n. 2 m päähän koirasta. Sieltä hän käskee koiran ensin istumaan ja sitten maahan, jonka jälkeen hän palaa koiran luokse.
  7. Hyppy: koira jätetään istumaan hyppyesteen taakse. Ohjaaja menee sen toiselle puolelle ja kutsuu koiran luokseen.
  8. Kokonaisvaikutelma: katsotaan mm. koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä.

     Hyvä tapa yhdistää liikkeen osat toisiinsa on käyttää takaperinketjuttamista.

Liikkeiden opettaminen osissa

Vaikka alokkaassa ei ole montaa liikettä, kaikissa niissä on useita osia, jotka kannattaa (ja pitää) opettaa erikseen. Esim. paikallaolossa on seuraavat osat:

  • koira istuu ohjaajan vierellä perusasennossa
  • koira menee ohjaajan vierellä maahan ja pysyy siinä
  • koira pysyy maassa, kun ohjaaja poistuu sen luota ja menee 15 m päähän
  • koira pysyy maassa, kun ohjaaja palaa sen viereen
  • koira nousee maasta istumaan perusasentoon

Kun koira osaa kaikki liikkeiden osat erillisinä (ilman ohjaajan apuja tai houkuttelua), yhdistetään osat toisiinsa sääntöjen mukaisesti. Hyvä tapa yhdistää osat toisiinsa on käyttää takaperinketjuttamista. Siinä aloitetaan liikkeen viimeisestä osasta, johon liitetään seuraavaksi sitä edellinen osa jne. Täten koira siirtyy aina kohti tutumpaa osaa, mikä tekee kokonaisuuden kasaamisesta usein helppoa. Jokaiseen liikkeen osaan ja liikekokonaisuuteen liitetään myös häiriöitä, joita kokeessa voi tulla vastaan (esim. toinen koira lähtee paikallaolosta liikkeelle) sekä tarpeen mukaan kestoa (esim. seuraaminen).

Mitä muuta pitää osata?

Pelkkä liikkeiden opettaminen ei riitä. Koetilanteeseen kuuluu myös se, että kehään ei voi viedä mukanaan kuin sellaisia ”palkkioita”, jotka ovat säännöissä sallittuja. Näitä ovat mm. ohjaajan liikkuminen, eleet, koiran rapsuttelu ja kehuminen. Koiralle pitää siis opettaa kokeessa sallittuja palkitsemistapoja, jotta koiraa pääsee kehumaan ja palkitsemaan koetilanteessakin. Koepalkitsemiseen voi myös liittää loppupalkkion eli sellaisen palkkion, jonka koira saa kokonaisen koesuorituksen jälkeen.

Kokeeseen liittyvät myös kehään meneminen ja sieltä poistuminen, liikkeiden aloituspaikkoihin siirtymiset sekä liikkeiden väliset odotteluajat ja siirtymiset. Näiden kanssa ei yleensä harjoituksissa olla kovinkaan tarkkoja, mutta kokeessa koiran pitää olla ohjaajan lähellä tai kulkea ohjaajan mukana liikkeiden välissä ilman. Pitää siis harjoitella sitä, mitä tekee näissä tilanteissa: koiran palkitseminen, mukaan ottaminen paikasta toiseen siirryttäessä sekä miten koira odottaa aloillaan, jos kehässä tulee odottelua.

Kokeenomaiseen harjoitteluun kuuluvat myös ”tuomari”, ”liikkeenohjaaja”, kokeenomainen kehä (esim. kehänauhat) sekä ”yleisö koirineen”. Harjoitteluun kuuluu myös koerutiinien miettiminen, eli miten koiran kanssa toimitaan ennen koetta ja koepäivänä sekä miten itse valmistautuu henkisesti koetilanteeseen (jännittäminen…).

Koetilanne sisältää liikkeiden lisäksi paljon muutakin, joten kokeeseen ei kannata lähteä liian nopeasti (eli silloin, kun koira osaa liikkeet). Koetilanne ei saisi olla koiralle vaikeampi kuin harjoitustilanne, mieluummin päinvastoin. Tällöin koiralla on mahdollisuus onnistua osaamisensa tasoisesti. Pohjatyötä tulevalle koeuralle ei voi tehdä liian huolellisesti.

Linkki: toko-säännöt

Artikkelikuva: Oona Pesonen


MAINOS

Työskentelen opettajana nuoriso- ja aikuiskoulutuksen parissa Kannuksessa ”kennellinjalla” eläintenhoidon ja hyötykoirien kouluttamisen parissa. Toimin myös tottelevaisuuskokeiden tuomarina ja olen suorittanut eläintenhoitajan ammattitutkinnon eläinten kouluttamisen osaamisalalta. Koiraharrastukseni alkoi kauan sitten cockeri Minkin kanssa agilityssä ja myöhemmin myös tokossa. Sen jälkeen minulla on ollut sileäkarvaisia noutajia, joiden kanssa kilpailen tokossa, agilityssä, PK-jäljellä, rally-tokossa, noutajien metsästyskokeissa sekä metsästyskoirien jäljestämiskokeissa. Lisäksi syksyllä noutajat pääsevät mukaan tositoimiin metsästyksessä. Kouluttamisen lisäksi olen kiinnostunut eläinten käyttäytymisestä, luonteista, kognitioista, jalostuksesta jne.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän