SporttiRakki kävi tutustumassa pelastuskoiratoimintaan Lapuan rauniokoiraradalla, jossa koulutusleiriä vietti Itä-Peto-ryhmä. Ryhmä on viiden Itä-Suomen pelastuslaitoksen alueen (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso) yhteinen pelastustoimen tehtäviin normaali- ja poikkeusoloissa (VSS) koulutettava pelastuskoiraryhmä. Pelastustoimen tehtäviin koulutettavia koirakoita voidaan käyttää esim. sortumien, onnettomuusalueiden tarkastusten tai myrskytuhoalueiden pelastustehtävissä.

Hyvä koirakko tekee raunioilla tiivistä ja saumatonta yhteistyötä turvallisesti mutta riittävän nopeasti kattaen koko alueen, jotta kaikki etsittävät löytyvät ripeästi.

Pelastamassa tehdaspalon kadonneita

Pääsimme seuraamaan harjoitusta kuvitellusta pelastusoperaatiosta, jossa tehdaspalon ja kemikaaliräjähdysten yhteydessä tehtaan työntekijöitä oli kadoksissa ja kadonneiden etsintään tarvittiin pelastuskoirakon apua. Muut ryhmän jäsenet olivat tarkoituksella luoneet erittäin haastavan sokkoharjoituksen, jossa mitattiin todella ohjaajan koiranlukutaitoa ja alueen hahmottamista sekä koiranohjausta. Harjoitustehtävää suorittamaan lähti itse ryhmän vetäjä kansainvälisessäkin pelastuskoiratoiminnassa aktiivisesti mukana oleva Johanna Franzén 6-vuotiaan malinoisuroksensa Karjalan kanssa.

Ohjaaja tekee ensin etsintäsuunnitelman, jolla varmistetaan, että alue tulee etsittyä mahdollisimman kattavasti ja turvallisesti.

Raunioalueella koiranohjaajan ensimmäinen tehtävä on etsintäsuunnitelman tekeminen pelastushenkilöstön antamien tietojen pohjalta huomioiden erilaiset rajoittavat tekijät, kuten esim. räjähdysherkät alueet, joille koirakko ei saa mennä etsinnän aikana. Tämän jälkeen ohjaaja lähtee toteuttamaan suunnitelmaa ja kattaa koiran kanssa koko etsittävän alueen mahdollisimman hyvin ja pyrkii koiran ilmaisujen avulla löytämään kaikki kadonneet henkilöt. Ohjaajan tulee lukea koiraa herkällä korvalla ja silmällä ja lukea oikein koiran kaikki mahdolliset reaktiot. Lopuksi pelastushenkilöstölle tulee esittää loppuraportointi: mitkä alueet on etsitty, mitä on löydetty ja mitä on kenties löytymättä.

Franzén ja Karjala esittivät harjoituksessa hienoa yhteistyötä ja ohjaaja erinomaista monimutkaisen tilanteen hallintaa. Kadonneet henkilöt olivat saman sortuman sisällä nipussa, ja koira ilmaisi heidät kaikki yksitellen. Lisäksi ohjaajan erinomaisen koiranlukutaidon ansiosta myös kielletyllä alueella (“No go” -alue) ollut henkilö osattiin paikallistaa täysin oikeaan kohtaan, vaikkei koirakko pystynyt alueella itse lainkaan liikkumaan. Ohjaaja rekisteröi ja osasi lukea oikein koiran hajureaktion eli ”pointtaamisen” nenällään kulkiessaan alueen ohi. Lisäksi yhden pelastettavan henkilön kohdalla koirakon tuli vielä jälkikäteen palata tarkistamaan ja ilmoittamaan pelastushenkilöstölle tämän uhrin täysin tarkka sijainti raivaustöitä varten. Varmalla ja hallitulla otteella työskennellyt koirakko teki harjoituksessa vakuuttavaa jälkeä!

Onnistunut harjoitus takana! Etsityltä maalimieheltä saatu lelupalkka ja ohjaajan kehut toimivat palkkiona.

Koiralta ja ohjaajalta vaaditaan paljon

Raunioetsintä poikkeaa monesta muusta koiralla suoritettavasta etsinnästä etenkin turvallisuuden puolesta. Koska koiran ei ole turvallista mennä kaikille alueille, mutta sen tulee tehdä töitä kaukanakin ohjaajasta, on raunioilla kyse etenkin koiran hallittavuuden ja itsenäisyyden tasapainosta. Kansainvälisissä pelastuskoirakokeissa ohjaajalla ei ole suoritettavan tehtävän aikana pääsyä koiran mukaan eikä välttämättä joka tilanteessa edes näköyhteyttä. Koiran tulee siis olla itsenäinen ja toimia kinkkisessäkin tilanteessa omatoimisesti.

Koiralle tulee rakentaa valtava motivaatio etsiä ja löytää sekä erittäin vahva ilmaisu. Koiranohjaajan tulee pystyä ilmaisusta tulkitsemaan, mitä koira on oikeasti löytänyt: onko kyseessä elävä etsittävä, onko etsittäviä löytynyt monta jne. Aina ei edes kyse ole ilmaisusta, vaan ohjaajan tulee tulkita myös koiran pienempiä reaktioita. Onko sillä esimerkiksi haju alueelta, johon koirakko ei saa edetä? Ilmaisun tulee olla myös siksikin vahva, että raunioetsintä on koiralle fyysisesti ja henkisesti erittäin vaativaa ja koira väsyy tehtävän aikana. Myös väsyneen koiran pitää jaksaa vielä ilmaista riittävän selkeästi ja vahvasti. Yleisin ilmaisu raunioilla on haukku, ja haukun tulee olla riittävän voimakas. Rauniokoiran tulee olla siis fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa.

Malinoisuros Karjala on löytänyt etsittävän henkilön ja ilmaisee sen haukkumalla.

Raunioilla koiran tulee olla erittäin alustavarma eikä se saa pelätä korkeita paikkoja, liukkaita pintoja, kaltevuuksia, ritiliöitä, heiluvia alustoja tms. Koiran tulee olla rohkea, itsevarma, tykätä etsiä nenällään, riittävän sosiaalinen, ketterä, työintoinen, sitkeä sekä olla ohjattavissa. Raunioilla turvallisuus on kaikista tärkeintä. Koiran tulee olla niin ohjattavissa, että se pystytään pitämään etsinnässä vain tietyllä alueella. Koiran ei tule myöskään edetä alueella liian lujaa. Kaikista vilkkain koira ei ole raunioilla välttämättä se paras koira. Ajatteleva koira, joka uskaltaa etsiä vahvimpaaan hajukohtaan mahdollisimman turvallisen ja hyvän reitin, on erinomainen rauniokoira. Myös ohjaajalta vaaditaan varmajalkaista kulkemista vaikeilla ja liukkailla pinnoilla eikä korkeanpaikankammo ole paras mahdollinen kaveri pelastuskoiranohjaajan tehtävässä.

Pelastuskoiran tulee olla erittäin alustavarma ja sen ei pidä pelätä liukkaita, kaltevia, heiluvia pintoja tai tunkeutumista ahtaisiin paikkoihin.
Raunioetsinnöissä myös koiranohjaaja joutuu kulkemaan haasteellisessa ympäristössä.

Enemmän ajatusta, vähemmän tekemistä

Raunioilla ohjaajien tulee huomioida valtava määrä erilaisia asioita: tuulen voimakkuus, tuulen suunta (miten koira saa hajun tuulen mukana), koiran mahdolliset kulkureitit piilolle ja niin edelleen. Tärkein osa harjoittelua onkin treenin suunnittelu, johon käytetään runsaasti aikaa. Kunkin koiran kohdalla mietitään mm. paras palkkaustapa kuhunkin treenitilanteeseen erikseen. On tärkeää, että harjoitusryhmän jäsenillä on kaikilla selkeä käsitys kunkin koiran harjoituksen päämäärästä ja toteutuksesta. Piilossa olevan maalimiehen rooli on erittäin tärkeä, sillä kun koiralle rakennetaan vahvaa maalimiesmotivaatiota eli motivaatiota löytää etsittävä henkilö, on maalimiehen osattava toimia motivaatiota nostattavalla tavalla.

Franzén painottaa itse treeneissä laatua, ei määrää. Hänen mielestään treeneissä riittää, että koira oivaltaa jonkin asian – edes yhden asian hyvin. Kun hyvin etukäteen suunnitellussa harjoituksessa tulee koiralle oivallus, koira saa ruhtinaallisen palkan, ohjaajan täyden huomion hetkeksi ja pääsee sen jälkeen autoon huilaamaan ja sisäistämään opittua asiaa. Saman asian hinkkaaminen ja toistojen tekeminen ei ole itseisarvo – oivallus sen sijaan on.

Myös oikeassa pelastustehtävässä tarvitaan ajattelua, hyviä hermoja ja hyvää tilanteen hallintaa. Hyvä koirakko tekee raunioilla tiivistä ja saumatonta yhteistyötä turvallisesti mutta riittävän nopeasti kattaen koko alueen, jotta kaikki etsittävät löytyvät ripeästi. Koirakoiden työskentely on vaikuttavaa ja tuo ilmi sen, kuinka korvaamaton apu hyvin työskentelevä koirakko on, mikäli esimerkiksi romahtaneen rakennuksen sisältä tulee löytää onnettomuuden uhrit mahdollisimman nopeasti.

Raunioetsintäharjoituksissa on ohjaajille paljon miettittävää, kuten esimerkiksi tuulen vaikutus ja miten hajut liikkuvat alueella tuulen mukana.

Lisää kuvia leiriltä Facebook-sivuillamme


MAINOS