Tokossa ja palveluskoiralajien tottelevaisuusosuudessa on paljon samoja liikkeitä ja liikkeiden arvostelukin on pääpiirteittäin samankaltaista. Voiko siis saman koiran kanssa harrastaa menestyksekkäästi sekä tokoa että palveluskoiralajeja? Karkeasti yleistäen ja kärjistäen pk-tottis on perinteisesti opetettu tunnetila ja alusta asti vietti huomioiden päämääränä näyttävä ja vietikäs suoritus, kun taas tokossa perinteisesti pyritään opettamaan liikkeet temppuina oikea tekniikka ensisijaisena tavoitteena. Voiko näistä syntyä ristiriitatilanteita, mikäli koira harrastaa molempia lajeja?

Vaikka lähtökohdat ja tapa opettaa liikkeet voivat poiketa hiukan toisistaan vannoutuneilla pk-harrastajilla ja tokoihmisillä, on kuitenkin ihanteellinen lopputulos molemmissa lajeissa usein samankaltainen.

Tottis haastaa henkisesti ja fyysisesti

Palveluskoiralajien tottelevaisuusosio koostuu luokasta riippuen kahdeksasta tai yhdeksästä teknisesti melko helposta liikkeestä. Sujuva suoritus kestää koirakosta ja tuomarista riippuen yleensä noin 10-15 minuuttia, mutta koska suoritus tehdään pareittain, voi aikaa kulua itsestä riippumattomista syistä huomattavasti enemmänkin. Luokkien väliset erot ovat hyvin pienet, ainoastaan liikkeestä seisominen tulee kokonaan uutena liikkeenä 2-luokassa muiden liikkeiden vaikeutuessa hiukan.

Tokossa puolestaan luokkien välinen ero on huomattavasti suurempi kuin tottiksessa. Alokasluokan suoritukseen kuuluu vain seitsemän helppoa liikettä ja suoritus on hyvin nopea, 3-5 minuuttia keskimäärin liikkeiden väleineen. Erikoisvoittajaluokan suoritukseen sen sijaan kuuluu kymmenen moniosaista, teknisesti haastavaa liikettä ja suoritus voi kestää 20-25 min paikallaolot mukaan lukien.

Tottiksen tärkeimpänä erona tokoon nähden pidän sen fyysistä ja henkistä haastavuutta. Tottiksessa tasamaanoudossa käytettävän noutokapulan koko kasvaa luokkien myötä, ja vaikka 1-luokan 650 gramman noutokapula ei vielä merkittävästi eroa tokokapulasta, vaatii 2 kilon painoisen kapulan nouto 3-luokassa jo aivan erilaista voimaa koiralta kuin tokon noutoliikkeet. Metrinen hyppyeste 650 grammainen kapula suussa on fyysisesti haastava liike lähes kaikenkokoisille koirille rakenteesta riippumatta. Etenkin pienikokoisten palveluskoirarotujen kohdalla tottiksen hyppynouto on todennäköisesti koko suorituksen vaikein liike. Vastaava liike tokossa (voittajaluokan hyppynouto) tuskin kovin monelle aiheuttaa suuria vaikeuksia esteen ollessa huomattavasti matalampi.

Koiran henkistä toimintakykyä testataan seuraamisen ja paikallaolon yhteydessä ampumisella, ja ääniaralle koiralle tämä voi luonnollisesti olla ylitsepääsemätön haaste. Tokossa vastaavaa tilannetta ei kovin usein tule, eikä ääniaralla koiralla välttämättä ole mitään estettä menestyä tokossa. Tottiksessa suoritus on jo helpoimmassa eli 1-luokassa melko pitkä ja vaatii koiralta hyvää keskittymiskykyä ja riittävää moottoria, jotta se selviytyy kunnialla palkattomuudesta ja fyysisistä haasteista.

Tokon tekninen vaativuus

Tokon omana erityispiirteenä tottikseen nähden pidän sen teknistä vaativuutta. Toko ei ole sääntöjen puitteissa koiralle fyysisesti valtavan raskas laji, eikä siinä pyritä kuormittamaan koiraa henkisestikään. Kuitenkin väittäisin, että tokossa etenkin ylempien luokkien koesuoritus vaatii koiran kouluttamista pidemmälle kuin tottiksessa.

Tokossa sääntöjen puitteissa suoritus voi olla hyvin erilainen eri kokeissa pk-tottiksen noudattaessa tuomarista ja koepaikasta riippumatta samaa kaavaa. Tokossa liikkeet voidaan tehdä täysin sekalaisessa järjestyksessä, eikä koiralle voida opettaa selvää kaavaa suorituksesta, vaan sen täytyy aidosti kuunnella ohjaajan käskyjä. Myös itse liikkeet koesuorituksessa voivat olla huomattavasti vaihtelevampia kuin tottiksessa, sillä seuraamiskaavio on aina erilainen, kartiot ja kapulat voivat olla hiukan erikokoisia ja -värisiä, ja tunnistusnoudossakin kapuloiden muodostelma voi vaihdella.

Tokon liikkeet ovat monipuolisempia ja niissä on enemmän erikseen arvosteltavia osia (ja sen myötä myös virheiden mahdollisuuksia) kuin tottiksessa. Toinen tokon haasteista liittyy suoraan sen monipuolisuuteen, nimittäin tokossa hyvään suoritukseen koiran täytyy kyetä laskemaan ja nostamaan virettä hyvinkin nopeasti kesken suorituksen, kun taas tottiksen koira voi suorittaa paikallaoloa lukuunottamatta kokonaisuudessaan melko korkeassa viretilassa. Toisaalta, koska tokossa koiran voi vapauttaa liikkeiden välillä, helpottaa se myös osaltaan vireen säätelyä ja erilaisten vihjeiden käyttöä.

Liike-erot ja erot liikkeenohjauksessa

Teknisistä eroavaisuuksista tottiksen ja tokon välillä merkittävin taitaa olla luoksetulon ja noutojen luovutus. Tottiksessa koiran tulee tulla luoksetulossa ohjaajan eteen istumaan ja siirtyä käskyllä sivulle, tokossa koira saa tulla sekä luoksetulon että noudon suoraan sivulle. Tokossa eteentulo on myös sallittu, mutta ainakin SM- ja MM-tasolla tokossa kilpailtaessa pk-puolella arvostettu tiivis eteentulo ei usein ole tuomareiden mieleen ja lisää virheiden mahdollisuuksia suoraan sivulle tulemiseen verrattuna. Tottiksessa myös seuraamisen täyskäännös on tehtävä vasemman kautta, kun tokossa ohjaaja saa kääntyä halutessaan myös oikean kautta. Tokossa kuitenkaan ei ole suoranaista haittaa vasemmalle tehdystä täyskäännöksestä.

Muiden liikkeiden kohdalla varsinaisia ristiriitoja ei ole, vaikkakin tuomareiden painotus tottiksessa ja tokossa voi olla erilainen. Koesuorituksessa teknisten erojen lisäksi tottis eroaa tokosta siinä, että koiraa ei ole suotavaa vapauttaa liikkeiden välillä eikä sosiaaliseen palkkaamiseen ole samalla tavalla mahdollisuutta kuin tokossa. Tokossakaan toki koiraa ei ole pakko vapauttaa liikkeiden välissä ja suorituksen voi viedä läpi kokonaisuutena samaan tapaan kuin tottiksessa, mutta tottiksessa ohjaajalla ei ole tässä kohdin valinnanvaraa.

Ohjaajalle tokon ja tottiksen suorituksista tekee erilaisen liikkeenohjaus. Tokossa liikkeenohjaaja on jokaisessa liikkeessä ohjaajan apuna, eikä oikeastaan mitään tarvitse osata tehdä itsenäisesti, pitää vain kuunnella ja totella liikkeenohjaajaa. Tottiksessa puolestaan ohjaajan tulee itse tietää seuraamiskaavio ja pitää huolta siitä, että se tulee suoritettua oikein. Tuomari antaa ainoastaan luvan suorittaa, ohjaajan tehdessä itse liikkeet sääntöjen mukaisella tavalla ja sääntöjen sanelemassa järjestyksessä.

Voiko molemmissa pärjätä?

Voiko sama koira sitten pärjätä sekä tokossa että tottiksessa? Mielestäni voi, mikäli koira on taitavasti koulutettu ja sen tunnetilaan ja vireenhallintaan on panostettu. Vaikka lähtökohdat ja tapa opettaa liikkeet voivat poiketa hiukan toisistaan vannoutuneilla pk-harrastajilla ja tokoihmisillä, on kuitenkin ihanteellinen lopputulos molemmissa lajeissa usein samankaltainen. Sekä tottiksessa että tokossa koiran tulisi tehdä liikkeet innokkaasti ja vauhdikkaasti, olla teknisesti korrekti, se ei saa äännellä ja sen tulee kestää palkaton suoritus läpi passivoitumatta tai kuumenematta.

Kärjistäen tottiksessa saattaa saada vietikkäällä ja intensiivisellä suorituksella anteeksi pieniä teknisiä virheitä. Tokossa taas teknisesti korrektilla ja hiukan hitaammalla suorituksella usein saa paremmat pisteet kuin vauhdikkaalla ja epäkorrektilla yrityksellä. Koska pyrkimys kuitenkin molemmissa lajeissa on sama, kannattaisi pk-harrastajien ja tokoilijoiden olla avoimen kiinnostuneita myös sitä toista lajia kohtaan ja käydä esimerkiksi koulutuksissa ja seminaareissa saamassa oppia ja uusia ideoita oman lajin treeneihin.


MAINOS

Olen 28-vuotias eläinlääkäri ja intohimoinen koiraharrastaja. Harrastan tavoitteellisesti tokoa, agilitya ja palveluskoiralajeja kolmen bordercollieni kanssa, kisakoiran virkaa tällä hetkellä toimittaa 4-vuotias bordercollienarttu "Fisu", FI&NO TVA PM-17 FI AVA FI AVA-H JK3 PAIM1 PPR1 BH Tending Piraya.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän