Osa 1 road tripistä löytyy täältä.
Matkamme jatkui Inveruglasin pyramidilta Trossacheilla olevalle Falls of Fallochille ja sieltä kohti Fort Williamia. Kukkulat muuttuivat matkan varrella vuoriksi, vierailimme merenlahdella ja Patches poseerasi Glencoen vuorien keskellä kaatosateessa.
Falls of Falloch
Falls of Falloch sijaitsee Loch Lomondin ja Trossachien kansallispuiston pohjoisosassa. Se on aivan A82-tien vieressä ja osa maisemareittejä aivan, kuten Inveruglasin pyramidikin. Parkkipaikalla oli paljon tilaa erilaisille autoille (ja asuntoautoille), eikä sieltä ollut kuin vajaa viiden minuutin kävelymatka katsomaan näyttävää vesiputousta. Koska Falls of Falloch on osa maisemareittejä, sinne oli rakennettu metallinen rakennelma, jonka avulla pääsi lähemmäs vesiputousta.
Patches ei metallirakennelmaan tullut, sillä sen pohja ei ollut erityisen mukava koiran tassuille, mutta sen edessä oli tilaa sitoa koira turvallisesti, ettei se karkaisi jonnekin. Mummokoira ei erityisesti pitänyt putouksen kohinasta, sillä ääni oli varsin kova ja epätavallinen sille, mutta se oli silti metsässä oikein kiltisti.
Loch Linnhe
Vesiputousta aikamme ihailtuamme ajelimme kohti Fort Williamia ja kävimme syömässä Patchesin kanssa, minkä jälkeen suuntasimme Loch Linnhelle, sillä se näytti mielenkiintoiselta, kun näimme sen ajellessamme sen ohitse aiemmin. Loch Linnhe on merenlahti (tai skotlantilaisittain ”sea loch”), joka alkaa Loch Levenin loppuosasta ja loppuu siellä, missä Loch Eil alkaa (lähde). Lahdelta oli kauniit näkymät sen toisella puolella oleville kukkuloille. Ranta oli merilevän peitossa muistuttaakseen siitä, miten tämäkin loch oli osa merta, ja parkkipaikan vieressä oli puistoalue piknikpöytineen, puineen ja laajoine ruohoalueineen.
Istuskelimme rantakallioilla aika kauan mummokoiran kanssa ja katselimme ympärillä olevaa hälinää ihmisten lähtiessä kalastamaan, koirien kulkiessa ohitse ja lasten juostessa. Aurinko porotti kirkkaana puolipilviseltä taivaalta, merenlahti oli melko rauhallinen kevyestä tuulesta huolimatta ja aurinko sai ruohon kimaltelemaan ihanasti emeraldinvihreänä.
Glencoe
Ajomatkamme kotia kohti kulki Glencoen lävitse, sillä tulomatkalla emme pysähtyneet eri kuvauspaikoilla. Glencoella on aivan älyttömän paljon vuoria ja kukkuloita, West Highland Way kulkee sen läpi ja lukuisilta näköalapaikoilta lähtee kapeita vuoristopolkuja keskelle laaksoja sekä kukkuloiden reunoja pitkin.
Sää oli hyvin vaihteleva Glencoen läpi ajellessamme, sillä ajoittain aurinko paistoi kirkkaana taivaalla ja toisinaan taivas peittyi tummista sadepilvistä ja vettä satoi kuin saavista. Maisemat olivat uskomattoman kauniita eikä sade pilannut näkymiä lainkaan, vaan toi lähinnä skotlantilaisen tunnelman. Pysähdyimme muutamalla eri näköalapysäkillä, joilla Patches polski purossa, poseerasi kaatosateessa ja teki kananpalojen eteen kaikenlaisia temppuja.
Loch Linnhe ja Falls of Falloch ovat kummatkin hyvin erilaisia paikkoja, mutta silti erittäin kivoja pysäkkejä ajomatkan varrella. Loch Linnhen rantaseudusta minulta jäi vielä melko paljon tutkimatta, ja Falls of Fallochin luona pystyy tekemään pidemmänkin kävelyn. Glencoella on paljon historiaa ja vaellusreittejä, joten sen kunnolliseen tutkimiseen menisi useampi päivä. Voin ehdottomasti suositella jokaista kohdetta, jos haluaa saada laajemman kuvan Skotlannin luonnosta.
MAINOS
