Rally-tokon hyppytehtäviä yhdistää se, että koira ei saa karata hypylle omia aikojaan. Koiran on lähestyttävä hyppyjä hallitusti ja ohjaajaansa kuunnellen. Hypyn jälkeen on seuraamisen jatkuttava yhtenäisenä kokonaisuutena eli koiran on palattava välittömästi hypyn jälkeen ohjaajan viereen oikeaan seuraamisasentoon ja –paikkaan.
Sääntöjen mukaan ohjaaja voi tarvittaessa ottaa juoksuaskelia kyltiltä alkaen ja vielä 2 metriä esteen jälkeen. Hyppyesteen etäisyys tehtäväkylttiin on vähintään 1,5 m tai tehtäväkyltti voi olla kiinni esteessä. On siis oltava tarkkana, missä kyltti sijaitsee hyppyyn nähden, sillä se määrittää ohjaajalle sallitun juoksumatkan.
koulutuksessa Huomionarvoista on myös se, missä kohdin ohjaaja huomioi, kehuu tai palkitsee koiraansa.
Tyypillisiä hyppyyn liittyviä ongelmia ovat mm. hypylle karkaaminen ja hallittavuusongelmat hypyn jälkeen. Vähemmän on niitä koiria, jotka eivät ole lainkaan innokkaita hyppäämään.
Seuraavassa vinkkejä erityyppisten hyppyongelmien nitistämiseksi. Itse olen painiskellut kahden ensimmäisen ongelmatyypin kanssa ja valmennettavanani on ollut sekä yli-innokkaita että haluttomia hyppääjiä.
1. Hypylle karkaaminen
Hypylle karkaaminen voi tarkoittaa joko liian aikaista hypylle ryntäämistä tai sitä, että koira bongaa hypyn radalla silloin, kun se ei ole edes suoritusvuorossa.
Jotta koira osaisi odottaa ohjaajalta suorituslupaa, kannattaa hypyn läsnäollessa tehdä paljon seuraamis- ja kuunteluharjoituksia. Kun koiraa voidaan esim. seurauttaa kohti hyppyä ja tehdä aivan hypyn edessä täyskäännös ilman, että koira ryntää esteelle, on kuunteluharjoituksissa päästy jo pitkälle. Itse olen sijoittanut hypyn läheisyyteen esim. maahanmenoja, koiran kiertämisiä, saksalaisia ja jopa merkille lähetyksen varmistaakseni, että koira todella tekee sitä, mitä pyydän.
Jos koiralla on tapana karata hypylle kauempaa kentältä, kannattaa paneutua erityisesti ohjaajan käytökseen. Onko ohjaaja varuillaan hyppyä lähestyttäessä? Pälyileekö ohjaaja hyppyä tuon tuosta? Jos ohjaaja tuntee epävarmuutta hypyllä, tarttuu se takuuvarmasti koiraan. Se ei tiedä, pitäisikö ohjaajan hyppyä pälyilevä katse tulkita suoritusvihjeeksi vai ei. Hyppy saattaa näin tulla suoritetuksi väärässä kohtaa rataa tai koira voi kieltäytyä hypystä silloin, kun se pitäisi suorittaa.
Huomionarvoista on myös se, missä kohdin ohjaaja huomioi, kehuu tai palkitsee koiraansa. Toistuva hypyn suuntaan karkaaminen ja sen jälkeisestä luoksetulosta palkkaaminen saattaa lisätä innokkuutta rynniä kohti hyppyä. Jos ohjaaja antaa suullista palautetta koiralle vain silloin, kun koira tekee väärin, saattaa huomionhakuisen koiran virhekäytös lisääntyä.
2. Hallittavuusongelmat hypyn jälkeen
Agilitya harrastanut koira on usein hyvin innokas hyppäämään. Se osaa hypyn jo niin hyvin, että kokee suurta mielihyvää sen suorittamisesta ja näin palkkautuu hypystä, vaikka tekisi sen kokonaan ilman ohjaajaansa. Agilitytaustaisen koiran mielikuva saattaa olla, että hypyn jälkeen seuraa jokin toinen kiva este. Hypyn jälkeen koira ei oma-aloitteisesti hakeudukaan ohjaajan viereen, vaan singahtaa jo ”seuraavalle esteelle”.
Hyppyinnokkaille koirille täytyy opettaa rally-tokon hyppy huolella. Itse olen rakentanut rally-tokohypyn koirilleni näin:
Vaihe 1. Koira istuu hypyn takana paikoillaan. Ohjaaja asettuu hypyn toiselle puolelle valmiina palkkaamaan koiran vasemman jalkansa vierestä. Koira kutsutaan hyppäämään ja palkitaan esteen jälkeen aivan läheltä ohjaajan jalkaa.
Vaihe 2. Sama kuin edellä, mutta ohjaaja liikkuu eteenpäin, kun koira on hyppäämässä. Koira palkitaan ohjaajan vasemman jalan vierestä, kun yhteistä matkaa hypyn jälkeen on kuljettu pari askelta.
Vaihe 3. Koira istuu hypyn takana paikoillaan. Ohjaaja lähtee koiran vierestä ottaen hieman etumatkaa koiraan nähden. Palkkaus kuten edellä.
Vaihe 4. Koira ja ohjaaja lähtevät yhtä aikaa suorittamaan hyppyä. Palkkaus kuten edellä.
Vaihe 5. Koira ja ohjaaja lähestyvät yhdessä hyppyä jonkin matkan päästä jne.
Huomaa harjoitella sama myös oikealla puolella!
3. Hyppyhaluton koira
Koiran hyppyhaluttomuus voi johtua monesta syystä. Tämän ongelman kohdatessa onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, ettei koiralla ole kipuja. Avun voi saada koirahierojalta, -fysioterapeutilta tai eläinlääkäriltä.
Joskus hyppyhaluttomuus johtuu yksinkertaisesti treenin puutteesta tai siitä, että hyppyä on opetettu pakottamalla. Syy hyppytreenin vähäisyyteen on joskus se, ettei koiran omistajalla ole hyppytelinettä kotona. Tässä on piirun verran selityksen makua, sillä kekseliäs koirankouluttaja kyllä keinonsa löytää. Eräs valmennettavani haki kaupan pahvirullakosta suuren pahvilaatikon, josta mattoveitsen kanssa tuunasi itselleen hyppytelineen muutamalla erikorkuisella ylitysosalla. Systeemi toimi hienosti tarkoituksessaan!
Jotta koiran kannattaisi hyppy suorittaa, täytyy hypyn toisella puolen olla jotakin tavoittelemisen arvoista. Aloitan täysin kokemattoman koiran kanssa siitä, että hyppysiivekkeiden läpi kävelemällä pääsee namialustalle tai muulle koiralle mieluisalle palkalle. Vaikka rally-tokossa koira suorittaa hypyn ohjaajan vierellä kävellen, on tärkeää, että itse hyppysuoritus onnistuu siltä itsenäisesti. Ohjaaja kun ei saa kulkulinjaansa hypyn takia mutkalle vääntää.
Iloisia hyppytreenejä!
MAINOS
