SporttiRakki kävi kuuntelemassa Raja- ja merivartiokoulun koiratoiminnan opettaja Juha Pasasen huippuluentoa HaunPaikan koulutuspäivässä Kauhajoella. Pasanen on työskennellyt koirien kanssa jo liki 30 vuoden ajan ja on vienyt koiratoiminnan opettajana omalta osaltaan eteenpäin virkakoirien koulutusta. Seminaaripäivän ensimmäisen osan luentokoosteessa käsiteltiin koulutuksen teorioita ja perusteita. Tässä jälkimmäisessä osassa käsitellään koulutukseen vahvasti vaikuttavia asioita, eli motivaatiota, stressiä ja palkkausta.
Motivaation aisaparina koirankoulutuksessa on stressi, sillä ne liittyvät kiinteästi yhteen.
Motivaatio on oikein kohdentuvaa energiaa
Yksi koirankoulutuksen perusteista on koiran halu oppia. Kun koira pääsee ratkomaan itse sille annettuja tehtäviä, sen oppimishalu on kaikista suurin. Koiralle luodaan mahdollisimman suuri motivaatio työskennellä ohjaajalle ja palkkana käytetään sitä, mitä koira eniten haluaa – kullekin koiralle yksilöllisesti. Koiran kiihtyessä ei lasketa palkan arvoa, vaan opetetaan koira toimimaan oikein ja oikeassa mielentilassa tehdessään töitä arvokkaan palkan eteen.
Mitä motivaatio sitten loppujen lopuksi koulutuksen kannalta on? Pasanen tiivistää sen lyhyesti: ”Motivaatio on oikeaan asiaan kohdentuvaa energiaa, mikä tarkoittaa esim. jälkikoiralla sitä, että jälkeä ajetaan nenällä, ei jaloilla.”
Motivaatio punnitaan ääriolosuhteissa
Mitä rankemmat ovat koiran työskentelyolosuhteet, sitä merkittävämpään rooliin riittävän korkea motivaatio astuu. Ääriolosuhteissa koira luovuttaa sitä helpommin, mitä matalampi motivaatio sillä on. Esimerkiksi Afrikassa monet virkakoirat työskentelevät reilusti yli 30 asteen helteissä tai muuten vaativissa ympäristöissä, joten on ensiarvoisen tärkeää, että koiralla on myös ääriolosuhteissa riittävän suuri motivaatio.
Motivaatio vaikuttaa myös käytettävissä oleviin koulutuskeinoihin, sillä jotta negatiivista rankaisua (eli palkan epäämistä) voidaan hyödyntää koulutuksessa, on palkan arvon oltava koiralle riittävän suuri.
Miten korkea motivaatio saavutetaan?
Motivaatio rakennetaan kunkin koiran omien yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. On testattava, mikä on omalle koiralle paras mahdollinen palkka ja hyödynnettävä tätä hierarkiaa koulutuksessa. Koiran paras palkka tuo korkean motivaation, mikä puolestaan tuo aktiivisuuden tehtävään.
Palkka —> motivaatio —> aktiivisuus
Esimerkiksi jäljellä tulisi esineiden välien olla koiralle aina yhtä kuin ”uusi jälki”, jossa on uusi mahdollisuus parhaalle mahdolliselle palkalle, eikä niin, että vain viimeinen palkka on koiralle merkityksellinen ja saa pirskeet pystyyn.
Stressi on kohdentamatonta energiaa
Motivaation aisaparina koirankoulutuksessa on stressi, sillä ne liittyvät kiinteästi yhteen. Kun motivaatio on oikein kohdentuvaa energiaa, stressi puolestaan on kohdentamatonta energiaa. Pasanen muistuttaakin, että motivaatiota ei tästä syystä voi koskaan olla liikaa, mutta stressiä voi.
Stressitasot
- Alhaisella stressitasolla oleva koira on laiska, huonosti motivoitunut ja oppii kehnosti.
- Hyvä stressitasolla oleva koira on aktiivinen, motivoitunut ja oppii hyvin.
- Liian korkealla stressitasolla oleva koira on liian kiihtynyt ja oppiminen on huonoa.
Koulutustilanteessa tulisi pyrkiä hyvään stressitasoon ja arkielämässä – eli vähintäänkin 90 % koiran elämästä – tulisi pysytellä alhaisella stressitasolla.
Miksi koira kokee stressiä koulutuksessa?
Koulutustilanteessa koiran stressitasoa nostaa usein palkan liian suuri odotusarvo, turhautuminen, ymmärryksen puute ja epäjohdonmukaisuus sekä ikävän asian uhka.
- ”Kohta tapahtuu jotakin hyvää” = odotusarvo
– Stressi tulee aina varkain mukana, kun koulutuksessa aletaan nostaa palkan arvoa.
– Ohjaaja ei aina huomaa odotusarvon ja stressitason liiallista nousua.
– Jotta stressi pysyy hyvällä tasolla, tulee koulutustilanteissa tunnetilan olla aina kunnossa, eli merkityksellistä on koiran tunnetila leikin/koulutuksen alkaessa, keskellä leikkiä ja leikin lopussa. Energian tulee olla aina kohdennettua.
– Kun koiraa palkitaan, vahvistetaan samalla aina myös senhetkistä tunnetilaa. - ”Olisi pitänyt löytyä, olisi pitänyt saada”
Esim. jäljen hukka tai palkanodotus - ”En ymmärrä, mitä pitää tehdä”
- ”Kohta tapahtuu jotakin pahaa”
Mikäli kohdat 1 ja 4 liittyvät toisiinsa, eli ohjaaja esimerkiksi hermostuu koiran vinkuessa tai vetäessä remmissä, koira oppii, että innostuminen = stressitilanne.
Tärkeää on, että koiran kanssa edetään alusta alkaen täysin samoilla säännöillä. Mikäli säännöt muuttuvat kesken kaiken, voi se aiheuttaa koiralle vaikeuksia ymmärtää, mikä on pelin henki ja aiheuttaa siksi stressiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, mikäli koira saa pentuna vetää jäljen lähtöpisteeseen, mutta aikuisena enää ei tai muut vastaavanlaiset epäjohdonmukaiset toiminnat.
Kun stressi nousee liian korkeaksi
Mikäli koiran stressi nousee liian korkeaksi, ei se enää pysty keskittymään tai oppimaan. Tällöin koiralle jää jäljelle luontaisesti neljä eri tapaa käsitellä stressitilannetta (4F):
- Pako (Flight)
- Mielistely (Flirt)
- Jähmettyminen (Freeze)
- Taistelu (Fight)
Koiralla olisi hyvä olla jokin olemassa oleva tapa tai väylä käsitellä stressitilannetta. Tähän voimme koulutuksella vaikuttaa. Tärkeintä on pyrkiä pitämään stressitaso sopivalla tasolla, säädellä oikein tunnetilaa koulutuksen aikana sekä luoda oikeita mielleyhtymiä. Esimerkiksi irrotuksen opetuksessa tärkeintä on, että koiralla on irrotuksesta mielikuva, että sillä saavuttaa jotakin hyvää, eikä menetä jotakin hyvää.
Koulutus ilman pelkoa
Menetyksekäs ja tehokas koulutus rakennetaan ilman pelkoa, kun seuraavat osa-alueet ovat kunnossa:
- Teorian tuntemus
- Teorian siirtäminen käytäntöön
- Koiran lukemisen taito
- Koirankoulutuksen perusteet (ohjaajan ja koiran välinen suhde, koiran halu oppia, ympäristöoppi ja sosiaalisuus)
- Korkea motivaatio = hyvä palkanarvo
- Oikea stressitaso
- Ärsykekontrolli
- Tiimityö
- Operantti koira
- Kohdetyöskentely, luopuminen, koiran oma aktiivisuus
Ärsykekontrollista Pasanen kertoi seminaarissa loistavan esimerkin. Itävaltalainen kouluttaja oli aikoinaan pyytänyt Pasasta näyttämään koiransa kanssa, kuinka hyvin ärsykekontrolli oli heillä hallussa, eli lähteekö koira tekemään tehtävää oikealla käsky-/vihjesanalla. Koira piti saada hyppäämään, ilman että kentällä oli yhtäkään estettä näköpiirissä. Tehtävän jäätyä suorittamatta kouluttaja oli näyttänyt oman koiransa kanssa seuraamiseen liitettynä, kuinka koira ”hyppy”-vihjeen saadessaan hyppäsi ilmaan ja jatkoi sen jälkeen seuraamista. Onko käskysi siis koiralle merkittävä itsessään vai onko se liittänyt käskyn johonkin muuhun vihjeeseen tilanteessa?
Palkitsemisen A ja O
Palkitsemisessa, tai vahvistamisessa, on monta merkittävää asiaa, jotka tulee ottaa koulutuksessa huomioon.
- Mitä koira eniten haluaa? -> tuo motivaation ja aktiivisuuden
- Toissijainen vahvistaminen ruualla tai leikillä
- Palkan luonne rauhoittava, neutraali vai innostava?
- Palkan ajoitus
- Palkan suunta
- Vahvistekriteeri (aina sama!)
- Vahvistetiheys
- Sosiaalinen palkka
Artikkelikuva: Kuvituskuva, Oona Pesonen
MAINOS
