Pelastuskoira on tehokas etsinnän väline, jos sitä osataan hyödyntää oikein. Koiran käyttämistä punnitaan eri kanteilta etsinnän eri vaiheissa ja organisaation eri tasoilla: etsinnän johto päättää, käytetäänkö koiria ylipäätään, ja koiranohjaaja tekee lopullisen päätöksen koiran käyttämisestä etsintäalueelle mennessään.

Onko koiran käyttäminen järkevää?

Etsinnän johto tekee yhdessä koiraryhmänjohtajan kanssa päätökset siitä, onko koirien käyttäminen etsinnässä järkevää ja jos, niin millä alueilla. Päätöksiin vaikuttavat ennen kaikkea alue, jolle etsintä keskittyy, ja vuorokaudenaika. Koirasta ei ole juuri hyötyä alueella, jolla liikkuu etsinnän aikana paljon ihmisiä – toisaalta tällaisilla alueilla koira voi esimerkiksi yöaikaan olla hyvin tehokas etsijä. Suurin hyöty koirasta saadaan irti laajojen maastoalueiden sulkemisessa ja erityisesti vaikeakulkuisissa ja tiheissä maastoissa, joissa ihmisistä koostuvan etsintäketjun tarkkuus on huono. Koiraa pystyy usein käyttämään vaativammissa olosuhteissa kuin ihmisetsijöitä. Myöskään pimeys ei juuri vaikuta koiran työskentelyyn toisin kuin silmillään etsintää tekevän ihmisen.

Miten koiraa hyödynnetään?

Koira voi työskennellä joko ilmavainuisesti (haku) tai maavainuisesti (jälki). Jotta koiran työskentely olisi tehokasta, sen olisi tärkeää osata vaihtaa työskentelymuodosta toiseen, siis käyttää saumattomasti yhdessä taitoja, joita on erikseen harjoiteltu.

Etsittävän alueen tai koirakolle annettavan tehtävän ominaisuudet vaikuttavat siihen, millä tavoin etsintää lähtökohtaisesti lähdetään tekemään. Vilkkaalla kaupungin ulkoilualueella jäljestäminen ei ole tehokas työkalu, vaikka etsintää tehtäisiin yöaikaan, jos etsittävä on kadonnut päivällä. Toisaalta alueella, jossa jalan liikkujia on vähän, on alueen kiertäminen jälkikoiran kanssa tehokas keino varmistaa, ettei siellä ole ihmisiä. Koirakkonsa tunteva ryhmänjohtaja antaa alueen tai tehtävän koirakolle, jonka vahvuuksia alueella tarvitaan.

Miten koirakko toimii?

Viimeisessä vaiheessa koiran käyttämisestä alueella päättää koiranohjaaja, joka on koiransa paras asiantuntija. Ohjaaja tekee etsintäsuunnitelman ja lopulliset ratkaisut etsintätaktiikasta nähdessään, miltä alue todellisuudessa näyttää – kaikkea kun ei voi lukea kartasta. Ohjaajan ratkaisuihin vaikuttavat koiran ominaisuudet ja tapa työskennellä, esimerkiksi se, kuinka kauas koira irtoaa ohjaajasta. Etsinnässä ei ole tarkoitus vaarantaa sen paremmin itseä kuin koiraa, joten vaikkapa alueen reunalla kulkeva tie tai sen keskellä olevat jyrkänteet vaikuttavat ohjaajan päätöksiin siitä, mistä suunnasta etsintää lähdetään tekemään. Samalla on kuitenkin oltava mahdollisimman varma siitä, että kaikki taakse jäävä alue on etsitty ja tyhjäksi todettu, ellei koira ole tehnyt ilmaisua.

Taitava pelastuskoiranohjaaja hyödyntää koiransa vahvuuksia siten, että alue etsitään tehokkaasti ja huolellisesti. Hän myös tietää, milloin omat tai koiran taidot eivät riitä ja tehtävä kannattaa antaa eteenpäin toiselle koirakolle tai milloin koiran käyttäminen ei ole järkevää.


MAINOS
Olen Elisa Reunanen, kielen oppimisen tutkija Turusta. Harrastan pelastuskoiratoimintaa ja olen ollut hälytysryhmässä vuodesta 2010, koiranohjaajana vuodesta 2014. Koirieni kanssa olen suorittanut pelastuskoirakokeita niin haussa, jäljellä kuin raunioilla. Ohjaan viikoittain pienryhmiä paikallisyhdistyksessämme. Pelastuskoiralajien lisäksi olen harrastanut ja kouluttanut monipuolisesti myös muuta hajutyöskentelyä erikoistuen tunnistusetsintään. Päivätyöni ohella koulutan tällä hetkellä tunnistusetsintää ja hajuerottelua Koirakoulu Vainuvoimassa Raisiossa.

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän