Kisaatko liikaa? Treenaamisen ja kisaamisen oikea suhde

Tokossa ja tottiksessa, joissa kilpailutilanne poikkeaa harjoituksista palkattomuuden ja ohjaajan käyttäytymistä ohjaavien sääntöjen suhteen, on tärkeää, että harjoittelun ja kilpailemisen määrä on tasapainossa. Mikäli tasapaino ei ole kunnossa ja kilpailutilanteita on liikaa suhteessa harjoituksiin, on mahdollista ja jopa todennäköistä, että koiralle kehittyy ns. kisaongelmia. Mikä on sitten oikea suhde treenaamista ja kisaamista?

Koska koirat eivät ole koneita ja harva ohjaajakaan pystyy ylläpitämään täydellisen kisasuorituksen kokonaisuutta jatkuvasti, virheitä tulee.

Miksi kisaongelmia syntyy?

Ideaalitilanteessa koira on niin taitavasti koulutettu, että se pystyy kilpailutilanteessa tekemään täydellisen, virheettömän suorituksen. Erittäin taitava ohjaaja on ideaalitilanteessa onnistunut myös luomaan koiralleen niin vahvan sosiaalisen palkan ja rakentanut koesuorituksen niin huolellisesti, että kisatilanne ei koiralle eroa mitenkään treeneistä. Mikäli koira ei tee mitään eroa kilpailutilanteen ja harjoitusten välille, ei kisaongelmia todennäköisesti synny.

Koska koirat eivät ole koneita ja harva ohjaajakaan pystyy ylläpitämään täydellisen kisasuorituksen kokonaisuutta jatkuvasti, virheitä tulee. Varsin monella koiralla on treeneissä aina asioita, joita halutaan vahvistaa, ja toisaalta virheitä, joita halutaan eliminoida. Kisatilanteessa ohjaaja ei kuitenkaan voi juurikaan puuttua koiran tekemiseen, ei vahvistamalla eikä korjaamalla. Tässä kohtaa koiran näkökulmasta kisatilanne poikkeaa huomattavasti treeneistä, ja ainekset kisaongelmalle ovat valmiina.

Kriteerit kisoissa

Jokaisella ohjaajalla on (tai ainakin pitäisi olla) mielessään selvät kriteerit sille, miten koiran pitää liikkeet suorittaa. Jo ensimmäistä koiraa hankkiville suunnatuissa koirakirjoissa painotetaan, että koiralle opetettavat säännöt tulee olla aina samat: sohvalle joko saa tulla tai ei saa tulla. “Joskus saa, joskus ei” on huono vaihtoehto. Sama pätee kaikkeen, mitä koiran kanssa harrastetaan. Kisasuoritus esimerkiksi tokossa on niitä harvoja tilanteita, joissa sovituista kriteereistä ei kuitenkaan aina pidetä kiinni.

Otetaan esimerkkiliikkeeksi kriteerien pitämisestä ruutu ja esimerkkikoiraksi innokas, ennakointiin taipuvainen koira. Koiran kriteerinä ruudussa on seisomaan pysähtyminen ennen maahanmenoa, mutta koira on treeneissä satunnaisesti ennakoinut ruudussa maahanmenoa. Treeneissä ohjaaja pyytää koiran mokatessa koiraa nousemaan esimerkiksi uudestaan seisomaan ruudussa ja kehuu siitä, tai kutsuu koiran pois ruudusta ja helpottaa treeniä, ja palkkaa koiran onnistuessa. Kisatilanteessa koira löytää hienosti ruudun, mutta ennakoi ja heittäytyy maahan ohjaajan sanoessa seisomiskäskyn. Koska kokeen muut liikkeet ovat sujuneet hienosti eikä pistemenetys maahanmenon ennakoinnista ole suuri, ohjaaja jatkaa liikettä koeohjeiden mukaan eikä puutu koiran tekemään virheeseen.

Seuraavassa kokeessa parin viikon päästä koira muistaa, että viimeksikään ruudussa ei tarvinnut seistä, ennakoi ja heittäytyy suorilta käsin maahan jo ruudun etunauhalla, toinen etutassu ulkona ruudusta ja saa arvosanaksi ruudusta nollan. Koira on oppinut jo, että kisatilanteessa kriteereitä ei seisomisen suhteen tarvitse noudattaa, ja kisaongelma on valmis.

Mielentilaongelmat kisatilanteessa

Yleisimmät kisaongelmat liittyvät koiran mielentilaan. Vaikka yksittäisten liikkeiden kriteerit ja niistä kiinni pitäminen ovat tärkeitä, ei sekään auta, mikäli koiran mielentila kokeessa on huono. Mielentilaongelmien myötä usein myöskään kriteerit eivät täyty ja syntyy kisaongelmien kierre. Otetaan muutama esimerkki kisatilanteen liittyvistä mielentilaongelmista.

Kun vire ei kanna loppuun asti

Matalaviettinen, pehmeä ja hiukan heikosti motivoituva koira on saatu treeneissä tekemään tokoliikkeet reippaasti ja hyvällä asenteella, ja ohjaaja vie koiran kisoihin. Koira tekee kokeen alkupään liikkeet hienosti ja reippaasti, suorituksen loppua kohden into meinaa hiukan hiipua, mutta koira kuitenkin jaksaa tehdä kaikki liikkeet ja ohjaaja on erittäin tyytyväinen hyvään tulokseen. Ohjaaja ilmoittaa koiran seuraavaan kokeeseen parin viikon päähän, kun edellinenkin meni niin kivasti. Kokeiden väliin ei ole mahtunut kovin montaa treenikertaa, mutta koska koira osoitti edellisessä kokeessa osaavansa, ohjaaja ei ole erityisen huolissaan.

Seuraavassa kokeessa koira muistaa jo kokeen alussa parin ensimmäisen liikkeen jälkeen edellisessä kokeessa koetun pettymyksen palkattomuudesta sekä mielentilan kokeen loppuessa, ja tällä kertaa sen into lopahtaa huomattavasti nopeammin. Koira saattaa jätättää seuraamisessa tai sen keskittyminen herpaantuu, se tekee liikkeet hitaasti ja saattaa jopa jättää jotakin kokonaan tekemättä, eli liikkeiden kriteerit eivät enää täyty. Koska tässäkään koetilanteessa ei ohjaaja pysty puuttumaan koiran tekemiseen tai mielentilaan keskeyttämättä koetta, jää koiralle todennäköisesti koetilanteesta huono mielikuva, ja mielentilaongelma kisakehässä on valmis.

Kiihkeän koiran ääntelyongelmat

Toinen esimerkkikoira on kiihkeä, erittäin motivoitunut ja hiukan malttamaton. Koira tekee kisatilanteessa erittäin innokkaasti, kokeen loppua kohden kierrokset nousevat, kun palkkaa ei tule. Kokeen viimeisenä liikkeenä tehdään merkin kierto, jossa merkkiä kiertäessään koiralta pääsee pieni murahdus. Ohjaaja ei välttämättä kuule ääntä lainkaan tai hämmästyneenä jää kuuntelemaan, tuliko ääni omasta koirasta vai jostain kehän ulkopuolelta.

Treeneissä ohjaaja treenaa kiertoa, palkkaa hyvistä ja äänettömistä kierroista, eikä ääntä tulekaan tai se jää nopeasti pois. Seuraavassa kokeessa muutaman viikon kuluttua koira muistaa palkattomuuden aiheuttaman mielentilan kokeen lopussa, nostaa kierroksia jo kokeen alussa ja tällä kertaa kierrossa tuleekin murahduksen sijaan jo haukku, ja lisäksi ääntä tulee muissakin liikkeissä. Ohjaaja ei pysty puuttumaan tilanteeseen muuten kuin keskeyttämällä kokeen, sillä jokainen äännähdys ja väärässä mielentilassa suoritettu liike pahentaa orastavaa kisaongelmaa.

Kuinka ratkaista kisaongelmia?

Kisaongelman syntyessä on tärkeää havaita ongelma mahdollisimman hyvissä ajoin ja puuttua ongelman taustasyyhyn. Jos ongelmana on liikkeiden tekniset osat ja niissä kriteerien pitäminen, täytyy liikkeet yksinkertaisesti vain opettaa varmemmiksi ennen seuraavaa koetta. Jos ongelmana on väärä mielentila, kannattaa treeneissä panostaa hyvään mielentilaan ja estää koiran työskentely väärässä mielentilassa suunnittelemalla treenit huolellisesti ja keskeyttämällä tarvittaessa, mikäli mielentila on vaarassa muuttua huonoksi. Jos ongelmana on palkattomuus, tulee palkattomuutta treenata ja koiran pitää tottua siihen, että välineellistä palkkaa ei aina tule.

Jo syntyneiden kisaongelmien ratkaisussa epäviralliset kisat sekä kokeenomaiset treenit ovat erittäin hyödyllisiä. Aiempien esimerkkitilanteiden koirien kanssa ongelmia voisi lähteä ratkaisemaan kisamaisten treenien avulla seuraavalla tavalla: ruudussa maahanmenoa ennakoivan koiran voisi pyytää kokeenomaisessa treenissä virheen sattuessa ruudussa nousemaan maasta seisomaan, koiraa voisi kehua seisomisesta, kutsua sen pois, mennä lähemmäs ruutua ja lähettää uudestaan.

Kun koira onnistuu ja seisoo ruudussa käskyn saatuaan, se voitaisiin yllättää palkalla eikä koiraa pyydetä lainkaan menemään maahan. Matalaviettinen, kisatilanteessa haluttomasti työskentelevä koira voitaisiin kisamaisessa treenissä yllättää ruhtinaallisella palkalla jo kesken ensimmäisen liikkeen. Kiihkeä, kierroksia nostava koira voitaisiin kokeenomaisessa treenissä virheen sattuessa pyytää keskeyttämään toiminto esimerkiksi pysäyttämällä koira seisomaan tai maahan jo heti ensimmäisen äännähdyksen tullessa, tilanne voitaisiin rauhoittaa esimerkiksi luopumisharjoituksella ja jatkaa treeniä vasta, kun mielentila on taas parempi.

Miten ehkäistä kisaongelmia?

Ensiarvoisen tärkeää kisaongelmien ehkäisemisessä on kouluttaa koira riittävän pitkälle ennen ensimmäisiäkään kisoja. Mikäli koira ei vielä osaa, on hyvin todennäköistä, että koira tekee kisoissa jotakin kriteereiden vastaista ja ohjaaja ei voi auttaa koiraa kisatilanteessa. Palkattomuuden harjoitteleminen ennen kisauran aloittamista on lähes jokaiselle koiralle tarpeen, jotta kisatilanteessa välineellisen palkan puuttuminen ei muuta koiran mielentilaa. Yksi hyvä keino ehkäistä kisaongelmia on kisata niin harvoin, ettei koira enää muista edellisessä kokeessa tehtyjä virheitä tai kokeeseen liittynyttä mielentilaa.

On yksilöllistä, kuinka kauan koira muistaa tilanteen ja kuinka monta toistoa koira tarvitsee kisaongelman kehittymiseen. Huonolla tuurilla yksikin epäonnistunut koe voi aikaansaada kisaongelman, jonka koira muistaa useita kuukausia. Etenkin herkällä ja pehmeällä koiralla mielentilaongelmiin puuttuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on erityisen tärkeää. Yksittäinen epäonnistunut koe tuskin pilaa kenenkään kisauraa, mutta mikäli toistoja tulee liian tiheällä aikavälillä eikä edellisissä kokeissa havaittuja virheitä tai mielentilaongelmia ehditä korjaamaan ennen seuraavaa koetta, on riskinä pitkäaikaisempien ongelmien syntyminen. Varsin monen koiran kanssa kisaamiseen pätee siis sääntö “less is more.”