Etusivu Artikkelit Eläinten koulutus Mitä tehdä, kun koira käyttäytyy “huonosti”? – Käyttäytymisen taustoja

Mitä tehdä, kun koira käyttäytyy “huonosti”? – Käyttäytymisen taustoja

Kirjoittaja

13.1.2020

8804

Nettikirjoittelussa voi tulla vastaan juttuja, joissa kysytään neuvoa koiran “huonoon” käytökseen. Jotkut puhuvat vain positiivisen vahvistamisen puolesta ja korostavat sitä, että etsitään koiran käyttäytymisestä haluttuja asioita ja jätetään epätoivotut huomiotta. Toiset kyseenalaistavat tämän ja kysyvät, mitä tällainen kouluttaja tekee, kun koira yrittää “syödä jonkun” – tarjotaanko silloin vain nakkia? Eikö tuolloin järkevä vaihtoehto ole rangaista koiraa jollakin tapaa, jotta huono käytös saadaan loppumaan?

Positiivisen vahvistamisen (hyvistä asioista palkitsemisen) ja (positiivisen) rankaisun (ikävistä asioista rankaisemisen) välillä on muitakin vaihtoehtoja. Näitä on listattu mm. LIMA- ja LIEBI-menetelmissä siten, että niissä siirrytään aina “pehmeämmästä” vaihtoehdosta kohti “kovempaa” menetelmää. Samoin Karen Pryor on kirjassaan “Don’t Shoot The Dog” tehnyt listauksen, miten käyttäytymistä voidaan muuttaa samanlaisten periaatteiden mukaisesti. Ajatuksena on se, että aloitetaan sellaisilla menetelmillä, jotka aiheuttavat vähiten haittaa koiralle ja jos tämä ei toimi, siirrytään sitten kohti menetelmää, joka aiheuttaa vähän enemmän haittaa jne.

Ennen erilaisten menetelmien läpikäymistä on syytä miettiä, miksi koira ei käyttäydy halutulla tavalla.

Epätoivotun käytöksen kehittyminen on joskus vähittäistä, koiran käytös muuttuu vähitellen epätoivotumpaan suuntaan eikä siihen reagoida, ennen kuin käytös alkaa olla selkeän häiritsevää.

Epätoivotun käytöksen kehittyminen

Tässä käytetään tarkoituksellisesti sanontaa “epätoivottu käytös”, ei esim. huono tai väärä käytös. Koira ei ymmärrä, että sen käytös on meidän mielestämme “väärää” tai “huonoa” eikä se automaattisesti tiedä, miten sen kuuluisi käyttäytyä erilaisissa tilanteissa. Se on koira ja sen mielessä ovat koiramaiset käyttäytymissäännöt. Käytökset ovat yksinkertaistettuna koiran mielestä joko

kannattavia / miellyttäviä seuraamuksia aiheuttavia / vaarattomia tai
kannattamattomia / epämiellyttäviä seuraamuksia aiheuttavia / vaarallisia.

Ihmisen kannalta koiran käytös on joko

toivottua, haluttua tai
epätoivottua, ei-haluttua.

Epätoivottu käytös voi olla

häiritsevää (esim. koira haluaa ihmiseltä huomiota haukkumalla),
haitallista (koiralle tai ihmiselle, esim. koira on eroahdistunut),
mahdollisesti vaarallista (esim. koira karkailee lenkeillä) tai
patologista/sairaalloista (esim. pakkomielteiset käytökset).

Näistä viimeisimpään on vaikea, ellei jopa mahdotonta, vaikuttaa pelkällä koulutuksella, muihin enemmän tai vähemmän helppoa (esim. koira hyppii ihmisiä vasten vs. koira jahtaa sen nenän edestä lähtevää riistaa).

Epätoivotun käytöksen syntyminen ja esiintyminen voi liittyä esim.

koiraan koiraeläimenä (lajityypillistä käyttäytymistä voidaan pitää “huonona”, vaikka se kuuluu lajin normaaliin käyttäytymiseen, esim. hajujen nuuskuttelu)
koiran rotuun (esim. rotutyyppillinen haukkuminen koiran vahtiessa aluettaan)
koiran perimään (esim. arkuuden periytyminen tai pakkomielteinen käyttäytyminen)
koiran persoonallisuuteen (esim. hyvin impulsiivinen ja kiihkeä koira voi käyttäytyä liian innokkasti, kun se innostuu jostain)
koiran terveydentilaan (esim. kipu voi aiheuttaa aggressiivista käyttäytymistä)
pentuajan tapahtumiin (esim. emän huonon hoivan vaikutus pennun henkiseen kehitykseen)
sosiaalistumiskauden tapahtumiin (esim. sosiaalistaminen on hoidettu pakottamalla pentu kohtaamaan erilaisia jännittäviä asioita huomioimatta sitä, että pentu pelkää = ei totu, oppiikin pelkäämään)
sosiaalistamisen puutteeseen (esim. koira ei ole päässyt opiskelemaan
nuorena koirien kieltä hallitusti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa leikkiessään muiden koirien kanssa)
koulutuksen puutteeseen (esim. ei ole ymmärretty, että koira ei opi haluttuja käytöksiä kuin vahingossa eikä tähän kannata luottaa)
siihen, että koulutuksen tavoitteet ovat hukassa eikä koiraa kouluteta (esim. ei tiedetä, miten koiran halutaan käyttäytyvän erilaisissa tilanteissa, vaan halutaan jotain epämääräistä kuten “ei vedä hihnassa” – missä ja miten koiran siis tulee kulkea?)
siihen, että koulutusmenetelmät eivät sovi koiralle ja jopa pahentavat tilannetta (esim. rankaisun käyttö harvoin toimii hyvin ensisijaisena käytöksen muuttamiskeinona)
siihen, että koiraa koulutetaan liian vähän ja/tai harvoin (esim. vahvistetaan luoksetuloa jonkin verran pentuna ja ajatellaan sen riittävän loppuiäksi)
siihen, että haluttuja asioita ei harjoitella erilaisissa häiriötilanteissa vähitellen häiriöitä lisäten (esim. koira osaa kulkea hihnassa nätisti kotikadulla, mutta ei silloin, kun toinen koira tulee vastaan)
omistajan toimintaan (esim. omistajan mieliala vaikuttaa siihen, että hän välillä vahvistaa koiran käytöstä ja välillä rankaisee siitä)
tilanteeseen tai paikkaan, johon koiran jostain syystä kehittänyt epätoivotun vastineen (esim. koira yrittää purra eläinlääkäriä, koska se muistaa aiemmat huonot kokemukset)
tiettyyn ärsykkeeseen (esim. koira pelkää kovia ääniä)
traumaattiseen tapahtumaan, jonka seurauksena koira voi ehdollistua pelkäämään tai reagoimaan muulla epätoivotulla tavalla (esim. pentukoiran päälle hyökkää aggressiivisesti toinen koira ja pentu säikähtää tätä mennen paniikkiin. Myöhemmin koira suhtautuu samannäköisiin koiriin epäluuloisesti.)

Syy vaikuttaa työkalun valintaan

Syitä epätoivotun käytöksen esiintymiselle on siis monia. Niiden selvittäminen antaa pohjaa, kun käytöstä halutaan muuttaa, vaikka käytöksen muuttamisen työkalu olisi taustasta huolimatta sama. Jos syynä on enemmän koirayksilö itse, koiran perimä ja persoonallisuus, voi käyttäytymisen muuttaminen olla vaikeampaa kuin jos kyse on opitusta tavasta tai koulutuksen puutteesta – riippuen myös koira iästä ja kokemuksista. Esim. riistaintoiselta metsästyskoiralta voi olla äärimmäisen hankalaa tai jopa mahdotonta saada metsästyskäyttäytymistä poistettua (aivot ovat “rakentuneet” reagoimaan helposti riistan tuottamiin ärsykkeisiin).

Epätoivotun käytöksen kehittyminen on joskus vähittäistä, koiran käytös muuttuu vähitellen epätoivotumpaan suuntaan eikä siihen reagoida, ennen kuin käytös alkaa olla selkeän häiritsevää tai pahimmillaan jopa vaarallista. Aluksi käytös voi tuntua “vaiheelta koiran elämässä” tai että “se varmaan häviää iän myötä” tai vahinkokäytökseltä (“miten se nyt noin toimi”). Joskus näin voi olla, mutta on riskialtista aina ja kaikkien käytösten kohdalla luottaa tähän. Jos käytös alkaa olla merkillepantavaa ja rutiininomaista, ko. käytös on mahdollisesti vahvistunut satoja tai tuhansia kertoja, jolloin siitä eroonpääseminen on vaikeampaa kuin jos vahvistumista ei olisi tapahtunut näin paljon. Esim. koira vetää hihnassa – yhden lenkin aikana koira voi saada “onnistuneita” vetämisiä 20 kpl (= pääsee kohti mukavia asioita), joten ko. käytös ei vaadi montaa viikkoa ennen kuin siitä tulee koiralle tapa toimia.

Ennen kuin mitään epätoivottua käytöstä aletaan muuttaa, pitää käydä läpi koiran terveydentila sekä sen perustarpeiden tyydyttyminen.

Elinympäristö

Koiran elinympäristö (koti, piha ja tyypilliset ulkoilualueet) voi olla sellainen, että se altistaa koiran epätoivotun käytöksen syntymiselle tai voimistumiselle. Elinympäristö voi esim. olla koiralle liian stressaava, siellä on liikaa ärsykkeitä sen kestokyvylle tai se joutuu kohtaamaan joka päivä sille vaikeita asioita ilman että sille on opetettu, kuinka käsitellä näitä. Esim. koira, joka pelkää muita koiria, ei välttämättä viihdy ympäristössä, jossa liki jokaisen kulman takaa voi yllättäen tulla koira vastaan. Myös turhautuminen voi synnyttää häiritsevää käyttäytymistä tai aggressiivisuutta, esim. piha-alueen ohittavat koirat voivat aiheuttaa tällaista pihalla olevalle koiralle.

Jos koiralle ei ole opetettu järkeviä tapoja käsitellä sen elinympäristön ärsykkeitä, sen pitää keksiä tavat itse eivätkä ne ole aina järkeviä (ihmisen mielestä, koira puolestaan ei ole keksinyt mitään muuta). Kannattaa siis miettiä, mitä kaikkea koira tulee omassa elämässään kohtaamaan ja miten koiraa voidaan totuttaa näihin ja/tai opettaa ko. tilanteisiin jonkinlainen sopivampi käyttäytymistapa.

Joskus elinympäristön muokkaaminen helpottaa epätoivotun käytöksen hallintaa. Esim. sallitaan koiralle mahdollisuus katsella sisältä ulkomaailman tapahtumia tai estetään koiraa näkemästä sisältä ulos sellaisia ärsykkeitä, jotka kiihdyttävät sitä. Tai sijoitetaan pennun kohdalla mahdolliset pureskeluun innostavat asiat sen ulottumattomiin. Pitääkin muistaa, että jos koira otetaan omaan kotiin sisälle asumaan (tai pihalle tarhaan/kenneltiloihin), tilojen on muokkauduttava koiralle sopivaksi. Aika harva ottaisi kotiinsa sisälle hevosen tai käärmeen noin vain – eteen tulisi tallin ja riittävän isojen tarhojen rakentaminen tai terraarion hankkiminen. Koirat sopeutuvat helposti monenlaisiin asumismuotoihin, vaikka ympäristö ei olisikaan niille ihanteellinen.

Perusasiat

Ennen kuin mitään epätoivottua käytöstä aletaan muuttaa, pitää käydä läpi koiran terveydentila sekä sen perustarpeiden tyydyttyminen. Käyttäytymisen muokkaaminen ei onnistu, jos koira on jollakin lailla sairas tai kipeä, joten tämä pitää tarkastaa ensin. Samoin hormonitoiminta vaikuttaa koiran käyttäytymiseen.

Perustarpeisiin kuuluvat mm. oikeanlainen ravinto, vesi, riittävä lepo ja palautuminen (etenkin kiihkeät ja stressaavat koirat), hyvät sosiaaliset suhteet omaan laumaan (ihmiset ja muut eläimet), riittävä ja säännöllinen ulkoilu ja liikunta sekä laji- ja rotutyyppillisten käyttäytymistarpeiden tyydyttyminen. Koira ei ole helppo lemmikki: se vaatii usein paljon yhdessäoloa ihmisen kanssa, toimintaa, työtä ja/tai virikkeellistämistä rotutyypillisellä tavalla, ulkoiluttamista useasti päivässä sekä monet paljon liikuntaa (vapaata ulkoilua, tutkimista, juoksemista jne.). Kaikilla koirilla nämä tarpeet eivät tyydyty koiraeläimen vaatimalla tavalla, mikä aiheuttaa usein jonkinlaista epätoivottua käytöstä esim. turhautumisen kautta.

Kun koira on todettu terveeksi, sen perustarpeet ovat kunnossa ja elinympäristö on sille sopiva, voidaan alkaa miettiä sitä, että miten epätoivottua käytöstä voidaan muokata, muuttaa tai jopa poistaa. Tästä lisää seuraavassa osassa.