Jos sinulla ei ole jotain mitä koira haluaa, on kouluttaminen mahdotonta. Jos palkkaat koiraa väärällä hetkellä, koira oppii väärän asian. Palkka ja ajoitus muodostavatkin kouluttamisen perustan. Molempien merkitystä ja roolia kouluttamisessa opiskellaan joka kerta, kun koiraa koulutetaan.
Palkka eli vahviste
Positiivisesti vahvistamalla eli palkkaamalla, koira oppii nopeammin ja oppimisen tulos on pysyvämpi. Palkan tarkoitus on vahvistaa toimintaa. Puhutaan myös positiivisesta vahvistamisesta, englanniksi ” reinforcement positive” tai ”R+ ”.
Vahvisteena toimii se, mitä koira sillä hetkellä pitää merkityksellisenä ja mitä se sillä hetkellä eniten haluaa. Ihminen ei voi päättää tätä koiran puolesta. Se mitä koira juuri milläkin hetkellä arvottaa, selviää vain havainnoimalla koiraa ja koulutustilannetta. Usein kouluttaessa kannattaakin ihan ensimmäisenä kokeilla, onko palkka juuri siihen tilanteeseen oikea. Jos opit selvittämään, mitä koirasi arvottaa erilaisissa tilanteissa, olet kouluttamisen taidoissa jo todella pitkällä.
Jos koirasi haluaa sen, mitä sinulla on, koira työskentelee innokkaammin ja on motivoituneempi. Lisäksi sinusta tulee sille todella merkityksellinen. Olet koiralle väylä sen haluamiinsa asioihin.
Usein pelkkä lelu ei toimi palkkana, vaan nimenomaan sillä leikkiminen on koiralle pääasia.
Palkan mahdollisuuden poisto
Kun koulutetaan positiivisen vahvistamisen avulla, ei käytetä rangaistuksia vaan korkeintaan viedään palkan mahdollisuus pois. Tällöin palkkaa ei yksinkertaisesti saa, jos ei tee haluttua toimintoa. Jos vie esimerkiksi ruokakipon selän taakse koiran hyppiessä, on tämä palkan saamisen mahdollisuuden poistamista. Miltei jokainen kouluttaja käyttää tätä koulutuksessa. Yksinkertaisuudessaan esimerkiksi pysähtyminen hihnan kiristyessä on palkan poistamista. Koira ei pääse etenemään, jota se siis tilanteessa haluaa. Oikein taitava palkankäyttäjä ei kuitenkaan tarvitse edes näitä keinoja.
Usein hyvinkin tehokkaana palkkana koiralle toimii sille annettu huomio, eli esimerkiksi kielto tai ihmisen hermostuminen koiran käytökseen. Jos tilanteesta vie silloin palkan pois, eli ihmisen reagoinnin, sammuu käytös aika nopeasti. Jos tämän lisäksi vielä kykenee palkkaaman oikeasta käytöksestä, voi hyvällä omallatunnolla kehua itseään.
Haastavimpia tilanteita ovat ne, joissa pelkkä toiminto on koiralle nautinnollista. Koira saa tällöin palkan jo itse käytöksestä. Yleensä kyseessä on jokin laji-/rotutyypillinen toiminto kuten haukkuminen tai jahtaaminen. Näihin tilanteisiin sopiikin usein parhaiten ennaltaehkäisy. Jos koira esimerkiksi vahtii ja haukkuu ikkunassa naapureita, voidaan ikkunaverhot sulkea. Näin ei-toivottu käytös ei ainakaan vahvistu, koska sitä ei ilmene.
Herkut palkkana
Ruoalla palkitseminen on helppoa ja nopeaa. Herkuilla palkkaamisessa on usein kuitenkin haasteena jatkuva samanlaisten makupalojen käyttö. Onkin oltava erityisen tarkkana siitä, että monipuolistaa valikoimaa jatkuvasti. On hyvä etsiä koko koiran loppuiän aina uusia ja parempia palkkoja. Koulutustyö helpottuu valtavasti, kun ei jämähdä pariin tuttuun ja turvalliseen namiin. Mitä parempia nameja, sen helpommin syntyy tulosta.
Joskus palkan syömisestä tulee koiralle nopea mekaaninen nielaisu. Ruokapalkka onkin paljon merkityksellisempi, kun koiraa kehutaan iloisesti sen saadessa herkun. Koiralle voi lirkutella ihan estoitta sen toimiessa oikein. Samalla koira oppii, että kehuillakin on merkitystä.
Erilaisia haasteita ruokapalkan käytössä
Jos koira on pieni, on hurjasti merkitystä sillä, minkä kokoisia namit ovat. Namin laatuun kannattaa myös kiinnittää huomiota, koska ruokaa on vähennettävä, jos nameja tulee käytettyä runsaasti. Jos herkku on arvokas koiralle, saattaa pikkuhitunen riittää isommallekin yksilölle. Yhdestä lihapullasta saa helposti 20 pikkunamia.
Lipaistavat herkut ovat käteviä. Tuubista voi puristaa tahnaa nokareen kerrallaan tai käyttää roll-onia, joka muistuttaa deodoranttipulloa. Pullon voi täyttää vaikka lihaliemellä. Molempia saa lemmikkieläinliikkeistä.
Osa koirista on niin persoja herkuille, että käyvät aivan ylikierroksilla nähdessään syötävää. Kova nälkä voi olla yhdelle keskittymistä haittaava tekijä, kun se tuo toiselle juuri sopivasti lisämotivaatiota. Jos koirasi on kovin perso ja aina nälkäinen, kannattaa huolehtia siitä, ettei se ole aivan nälkäkuoleman partaalla ennen treenejä.
Liian hyvä palkkio voi häiritä koiran keskittymistä ja palkan valinnassa on aina otettava huomioon sen vaikutus koiraan. Jos opetat paikallaan pysymistä, ei välttämättä kannata palkata riehakkaalla leikillä vaan sitkeällä syötävällä. Vilkasta koiraa voi hieman helpottaa, jos ruoka on sitkeää tai palkaksi tarjoillaan useampi nami maahan. Syömisen kestäessä hetken ja nenän saadessa töitä koira yleensä hieman rauhoittuu.
Leikkiminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti
Jos koiran kanssa on leikitty pennusta asti, on leikin käyttö palkkana helppoa. Leikkiä voi kyllä opettaa aikuisellekin koiralle aivan hyvin, ja yleensä koira kuin koira innostuu johonkin leikkiin ihmisen kanssa. Pitää vain etsiä juuri se leikki, joka kullekin koiralle on mieluisa. Usein pelkkä lelu ei toimi palkkana, vaan nimenomaan sillä leikkiminen on koiralle pääasia.
Leikillä saa nostettua virettä, rohkaistua koiraa ja innostettua sitä suoritukseen. On kuitenkin syytä aina tarkkailla leikin vaikutusta koiraan ja sen oppimiseen. Liiallinen määrä virettä heikentää oppimista. Liian raju leikki saattaa passivoida arkaa koiraa. Leikki pitää aina räätälöidä tilanteen ja yksilön mukaan. Leikkiin on myös syytä opettaa aloitus- ja lopetusvihjeet.
Oikea ajoitus vaatii nopeutta
Vahvisteen tulisi seurata alle sekunnin kuluessa koiran halutusta toiminnosta. Mitä tarkempi ajoitus, sitä nopeammin koira oppii. Ajoituksen ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne aiheuttavat usein turhautumista, koska koira ei ymmärrä, mistä toiminnasta sen on mahdollista saada palkkaa.
Ajoitus vaatii nopeutta ja tätä varten onkin kehitetty ns. naksutinkoulutus. Sen avulla ajoitetaan palkka tismalleen siihen hetkeen, kun koira teki, mitä haluttiin opettaa. Lyhyesti naksutinkoulutus tarkoittaa sitä, että ensin ehdollistetaan koiralle palkkiomerkki. Koira oppii, että tietty ääni (esimerkiksi ”naks”) tarkoittaa palkkaa. Ehdollistuminen luodaan toistamalla useita kymmeniä kertoja ”naks” ja antamalla palkka heti tämän jälkeen. Sitten voidaankin aloittaa koulutus ja merkata äänellä juuri oikea hetki, jolloin palkka toimitetaan koiralle.
Koira voidaan ehdollistaa useampaan palkkiomerkkiin. Niin leikkimiselle, lelulle kuin silityksille voi antaa kaikille oman merkkinsä.
Mitä tarkempi ajoitus, sitä nopeammin koira oppii.
Koira huomaa kyllä, kun kouluttajan käsi liikahtaa namitaskulle
Kannattaa aina huomioida, missä vaiheessa palkka tulee näkyviin. Varsinkin jos ei halua käyttää palkkiomerkkiä. Jos houkuttelee pysähtynyttä koiraa etenemään ja ottaa sitä varten namin taskusta, saadaan kyllä usein oikeaa toimintoa aikaan. Ongelma on se, että palkka tuli esiin sillä hetkellä, kun koira oli pysähtynyt. Koira yhdisti palkan väärään asiaan ja vahvistettiin vahingossa pysähtymistä.
Jos koulutustilanteessa kouluttajan käsi liikahtaa ennen palkkiomerkkiä, on se koiralle merkki palkasta. Eli toiminnoista vahvistuu se, jota koira suoritti, kun käsi liikahti. Ei se, joka merkittiin palkkiomerkillä. Koira havainnoi ja reagoi niin nopeasti, että kouluttajan pitää olla tietoinen fyysisistä liikkeistään.
Mekaanisten taitojen tärkeys
Jos koira ehtii palkkiomerkin jälkeen tekemään jotain, se vahvistuu. Siksi kouluttajan mekaaniset taidot ovat niin tärkeitä. On toimittava ripeästi, mutta vasta kun palkkiomerkki on kuulunut. Varsinkin vilkkaat ja kärsimättömät koirat ehtivät tekemään vaikka mitä, ennen kuin palkka on oikeasti suussa. Merkin ja palkkion toimittamisen välisen ajan on oltava mahdollisimman lyhyt. Kuitenkaan mitään ei saa tapahtua, ennen kuin palkkiomerkki on annettu.
Mekaanisia taitoja on hyvin helppo treenata. Jalkapalloa katsoessa merkitään jokainen hetki, kun palloa syötetään ja laitetaan nami edessä olevaan kippoon. Tämä voidaan lisäksi videoida ja arvioida näin omaa suoritusta. On hyvä tarkkailla erityisesti sitä, liikkuiko käsi vasta palkkiomerkin jälkeen. Videointi onkin erittäin hyvä kouluttamisen arviointiväline. Oman tekemisen katselu kehittää kouluttajan taitoja todella paljon. Video näyttää armottomasti niin onnistumiset kuin huditkin.
Teksti: Piia Collan, Koirapalvelu Collan
MAINOS
