Tunteet ovat biologisia reaktioita, jotka tuntuvat eri puolilla kehossa. Tunteet syntyvät geneettisesti ja biologisesti ja osin oppimisen ja ympäristön kautta. Lapsi oppii vanhempiaan havainnoimalla, onko jokin tilanne vaarallinen vai ei. Tunteet eivät ole vaarallisia. Tunteet ovat lähtökohtaisesti aina tarkoituksenmukaisia, niiden tehtävä on ohjata havaintoja ja kehon reaktioita oikeaan suuntaan, jotta pystymme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla itsellemme merkityksellisissä tilanteissa.

Tunteet ovat viestintuojia. ne tarjoavat tärkeää tietoa tilanteestamme. Ne ovat motivaation kulmakivi ja saavat meidät liikkeelle ja toimimaan. Tunne on aina kokijalleen tosi.

Koira aistii ihmisen tunnetilan

Tunteet, ajatukset ja toiminta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi kehäksi, se on peruskaava mielen toiminnassa. Ihmisen psyyke toimii niin, että viriää ajatus tai tulkinta, johon keho lähtee mukaan. Herää tunne, joka saa aikaan toimintaa ja käyttäytymistä. Se puolestaan saa aikaan ajatuksia ja tulkintoja, jonka myötä herää tunteita jne. Muutos missä tahansa näistä vaikuttaa kokonaisuuteen. Tämä on tärkeä tiedostaa – urheilusuorituksen kannalta ajatukset ja tunteet eivät ole yhdentekeviä. Kun urheilet koiran kanssa, olette tiimi, jossa molempien tunnetilat vaikuttavat toisiinsa. Pystytkö olemaan koirallesi kilpailutilanteessa turvallinen kiintopiste?

unnetila_tunteet_koiraurheilu_mentaalivalmennus
Kuva: Jukka Pätynen / Koirakuvat.fi

Osa tunteista on miellyttäviä kokea, osa puolestaan epämiellyttäviä. Miellyttävyys liittyy tunteen aiheuttamiin kehollisiin eli fysiologisiin reaktioihin. Miellyttävinä koetut tunteet ohjaavat meitä kohti asioita, epämiellyttävinä koetut tunteet poispäin niistä. Mikä tahansa tunne muuttuu negatiiviseksi, jos se jatkuu pidempään kuin on tarpeen. Mikään tunne ei ole sinänsä haitallinen, mutta tunteen jumittuminen on haitallista. Jumittuminen johtuu usein noidankehästä, jossa tunteen kokemista pelätään ja samalla tilanteita tulkitaan itselle epäedullisesti niin, että tunne voimistuu. Tilanteet eivät itsessään aiheuta negatiivisia tunteita, vaan tulkintamme niistä. Jos tulkitset kilpailutilanteen kehollisen vireytymisesi vaaralliseksi, uhkaavaksi ja pelottavaksi tai pidät reaktioita epänormaaleina, aiheuttaa se hallinnan menettämisen tunteen ja haitallisen kilpailujännityksen lisääntymistä. Voit kuitenkin opetella tulkitsemaan kehoa ja mieltä vireyttävät tilanteet myönteisesti ja sitä myöten pitää vireytymistä energiaa ja innostusta antavana voimana.

Tunteet ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Ne ovat siis ohimeneviä ja merkki siitä, että olet elossa. Tunteita voi tarkastella ikään kuin sisäisenä säätilana – tunne saavuttaa huippunsa noin vartissa ja sitten laantuu. Jos negatiivinen tunnetila kestää pidempään, ruokit tunnetilaa negatiivisilla ajatuksilla ja tulkinnoilla tai arvostelevilla ja tuomitsevilla ajatuksilla. Silloin negatiivinen tunne voi jäädä päälle ja muuttua pidempikestoiseksi mielialaksi, mikä tulee erottaa ohimenevästä tunnetilasta. Kannattaa muistaa, ettei tee suuria päätöksiä tilapäisten ja ohimenevien tunnekuohujen vallassa. Ryhdy toimenpiteisiin vasta, kun tunnetilasi on neutraali ja pystyt tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena. Tämän vuoksi myös kilpailuanalyysit on syytä tehdä vasta rauhallisessa mielentilassa, esimerkiksi kisapäivän iltana.

Tunnesäätely auttaa tarkastelemaan ja tutkimaan omia tunteita

Tunnesäätely tarkoittaa tunteiden tunnistamista (mikä tunne tämä on ja miltä se tuntuu kehossa), kokemista ja ilmaisua. Negatiivinen tunne häviää ja palaamme takaisin neutraaliin lähtötilanteeseen. Pystymme siis säätelemään sitä, miten pitkään ja voimakkaasti tunnemme. Tunteiden säätelyn tärkein tehtävä on henkisen jaksamisen ja tasapainon turvaaminen, kun muokkaamme liian kuormittavilta tuntuvia tunteita henkisesti siedettävämmiksi. Tunteiden tasapaino on urheilijalle tärkeää, jotta hän jaksaa harjoitella vuodesta toiseen ja kestää henkistä tasapainoa koettelevat tapahtumat, kuten tuloskehityksen taantumisen, loukkaantumiset tai urheilu-uran lopettamisen.

Tunnesäätelyn perustana on läsnäolon ja pysähtymisen taito. Se, että maltat pysähtyä tarkastelemaan ja tutkimaan tunteitasi. Rauhoittumisen harjoittelu onkin tunteiden säätelyn ensisijainen tehtävä. Koska urheilu herättää monenlaisia tunteita, on se hieno mahdollisuus opetella tunteiden säätelyä. Kyseessä on koko elämän mittainen prosessi, sillä kaikki meistä kohtaavat hankalia tunteita. Tunteiden säätelyn harjoitteleminen on erityisen tärkeää silloin, jos voimakas tunne syntyy nopeasti ja saa menettämään hallinnan tunteen. Tai jos tunnereaktio on voimakas kokemukseltaan ja ilmaisultaan ja on vaikea ajatella selkeästi. Ajaudutko helposti törmäyskurssille muiden kanssa tunnekuohuissasi? Palaudutko hitaasti tyyneksi ja rauhalliseksi? Nukahtaminen saattaa olla vaikeaa, keskittyminen haasteellista ja keho tuntuu jännittyneeltä. Heikommasta kilpailupäivästä palautuminen voi olla hidasta, jos negatiiviset tuntemukset jumittuvat mieleen. Pettymyksen tunne, kuten kaikki muutkin tunteet, ovat sallittuja, mutta tunteeseen ei tulisi jäädä vellomaan. Muista myös, ettet turhaan altista itseäsi tunnehaavoittuvuudelle. Huolehdi kisapäivän ja pitkien treenipäivien aikana perustarpeista – syö, juo, nuku.

tunnetila_tunteet_mentaalivalmennus_tunnesäätely

Tunteiden hyväksyminen tarkoittaa sitä, että näissä olosuhteissa ja tässä tilanteessa minulla on tällainen havaitsemani tunnereaktio. Se kuuluu ihmisenä olemiseen. Negatiivisia tunteita ei pyritä muuttamaan, vaan pyritään muuttamaan omaa suhtautumista tunteisiin. Jokainen meistä kohtaa epämiellyttäviksi koettuja tunteita, se on luonnollinen osa elämää. Niiden kieltäminen ei hävitä tunnetta, vaan se saattaa muuntua mielessä joksikin muuksi ja voimistuu. Usein vaikeiden tunteiden kanssa pelätään itsehallinnan menetystä. Energiaa kuluu tunteen poissa pitämiseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että alkuvaiheessa, kun tunne ei ole vielä voimakkaimmillaan, pystyt parhaiten toimimaan sen kanssa. Mitä enemmän haluat jostakin tunteesta eroon, sitä enemmän tuo tunne kasvaa. Hengitä, hyväksy, hengitä ja jatka elämää. Kaikki menee ohi. Älä kuitenkaan tuomitse itseäsi siitä, jos ei hyväksyvä suhtautuminen tunteisiin onnistu joka päivä.

Tietoisuustaitoharjoitukset kehittävät suhtautumista omiin ajatuksiin ja tunteisiin

Tietoinen läsnäolo tarkoittaa pysähtymistä tähän hetkeen. Se on oman kehon kuuntelua ja mielen sisältöjen hyväksyvää havainnointia. Jotta pystyy muuttamaan käyttäytymistään, tulee olla tietoinen niistä tunteista ja ajatuksista, jotka ohjaavat nykyistä käyttäytymistä. Sen jälkeen voi opetella uudenlaisen suhtautumisen omiin ajatuksiin ja tunteisiin.

Rauhoittumisessa auttaa tietoisuuden kohdentaminen:

  • Ulkomaailman havainnointiin aistien avulla: mitä näet, kuulet, haistat, maistat, kosketat?
  • Kehotietoisuuteen: onko hengityksesi rytmi syvää ja palleaa liikuttavaa?
  • Mielen sisältöön: mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu, mitä tunteita tunnistat, millaisia mielikuvia mieleesi nousee?
  • Toisiin ihmisiin

Tunteen hyödyllisyys liittyy usein siihen, missä määrin tunne synnyttää energiaa eli nostaa vireystilaa. Urheilussa haitallisia ovat ne tunteet, joiden seurauksena urheilijalla on liian vähän tai liian paljon energiaa. Pelko ja ahdistus kapeuttavat tarkkaavaisuutta ja vaikeuttavat keskittymistä suoritustilanteessa. Kun urheilija pelkää epäonnistumista, on fokus epäonnistumisen välttämisessä. Se aiheuttaa suoritukseen varovaisuutta ja varmistelua ja lisää riskiä epäonnistua.

Unohda itsekriittisyys, ole itsellesi myötätuntoisempi

Epämiellyttävä tunne ei kuitenkaan ole aina merkki siitä, että jotakin on vialla. Teemme kuitenkin usein hätiköityjä tulkintoja epämiellyttävistä tunteista ja siten ruokimme negatiivista tunnetilaa. Merkitystä on sillä, miten urheilija käsittelee tunnetta ja minkälaisiin tekoihin se johtaa. Jännittäjä voi vapautua jännittämisen jännittämisestä, vaikka kehon tuntemukset voivatkin olla epämiellyttäviä. Tässä auttaa tilanteisiin rohkeasti meneminen, ei sokeasti syöksymällä, vaan hyvin valmistautuen. Jos välttelet jännittäviksi kokemiasi tilanteita, se auttaa toki lyhyellä tähtäimellä, kun negatiivisia tunnetiloja ei tule. Et kuitenkaan saa myöskään onnistumisen kokemuksia ja tilanteeseen lähteminen on aina vaikeampaa. Kun huomaat, että pystyt suoriutumaan epämiellyttävistä tunteista huolimatta ja ne hyväksyen, eivätkä pahimmat pelkosi toteutuneetkaan, itseluottamuksesi vahvistuu. Omien reaktioiden ja toimintatapojen tiedostaminen on lähtökohta tämänkin taidon harjoittamiseen.

Tunteiden käsittelyssä ja säätelyssä auttaa myötätuntoinen suhtautuminen itseä kohtaan. Se ei tarkoita sitä, etteikö tiedostaisi omia kehityskohteitaan, vaan tarkoituksena on jatkuvan itsekriittisyyden sijaan harjoitella omaan itseen suhtautumista myötätuntoisesti. Kun harjoittelet itsemyötätuntoa, kuvittele olevasi itsesi paras ystävä. Mitä sanoisit itsellesi tässä tilanteessa? Suhtaudu itseesi inhimillisenä olentona – kaikki inhimilliset olennot mokaavat ja epäonnistuvat joskus. Opettele omien ajatusten ja tunteiden hyväksyvää huomioimista. Anna niiden olla ja harjoittele olemaan niiden kanssa pieniä hetkiä kerrallaan.

(Lähteet: Urheilupsykologi Anna Andersenin luennot, Minna Martin: Saa jännittää – jännittäminen voimavarana, Katja Myllyviita: Tunne tunteesi)

Psykologi (PsM), liikunta- ja urheilupsykologi (sert.) ja psyykkinen valmentaja. Agilityvalmentaja (Hypnotic Dog Sport) ja -kisaaja. Entinen kilpahiihtäjä, nykyinen kilpakuntoilija koukkupolvisarjoissa. ;) Tiimikaverit: bc FI AVA & FI AVA-H (varjo) Magical Joy Dream Lover "Rytsölä", lägpys FI AVA & FI AVA-H Tulikäpälän Saara Savusukeltaja "Saara", lägpys FI AVA Tulikäpälän Taiga Tuliraketti "Taiga-Tassu" & bc Saunajaakon Bluff "Hupi" s. 04/17. Motto: Nauti ja onnistu!

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän