Tämä neljäs ja viimeinen osa Keltanokasta kisakentille -artikkelisarjan aiheena ovat rally-tokokisat. Artikkeli käsittelee kisoihin valmistautumista ja kisapaikalla toimimista. Pääset lukemaan ensimmäiset kolme osaa seuraavista linkeistä: osa 1: mitä rally-toko on, osa 2: rally-tokon tehtävät ja osa 3: rally-tokon säännöt.

Ohjaajan tehtävä on rakentaa koirasta kisavalmis.

Kun kaikki tehtävät on opeteltu yksittäisinä tehtävinä, on aika suunnata katse kohti kokonaisuuksia. Tietenkin kokonaisia ratoja voi alkaa harjoittelemaan, vaikka yksittäisissä tehtävissä olisi vielä viilattavaa. Suotavaa kuitenkin olisi, että tehtävät olisivat pääpiirteittäin hallinnassa ennen kokonaisuksien tekemistä. Tiedätkö miksi?

Mietitäänpä hetki sitä, mistä asioista rally-tokon kisasuoritus koostuu. Yhtenä osana ovat ainakin säännöt ja suoritusohjeet. Näitä asioita käsiteltiin edellisessä osassa, joten tältä osin ohjaajan oman valmistautumisen pitäisi olla kunnossa. Ohjaajan oma toiminta kisapaikalla ja kisasuorituksen aikana vaikuttaa tietenkin myös olennaisesti suorituksen onnistumiseen. Osaako ohjaaja uusia, suorittaa tehtävät omalta osaltaan oikein kisajännityksestä huolimatta ja ohjata koiraa riittävällä ja reilulla tavalla?

Ohjaajan osaamiseen liittyy myös kyky valmistella koirakko suoritukseen. Onko koiralle opetettu kaikki tehtävät? Onko kokonaisuuksia harjoiteltu? Onko kisamaista treeniä tehty vai viedäänkö koira kylmiltään kisoihin? Miten koirakko valmistautuu ennen kisoja kisapäivänä tai edeltävällä viikolla? Milloin ja millainen viimeistelevä treeni tehdään? Kaikki tämä on ohjaajan harteilla.

Miten yksittäisistä tehtävistä päästään kokonaisiin kisaratoihin?

Ohjaajan tehtävä on rakentaa koirasta kisavalmis. Sen lisäksi, että ohjaajan tulee opettaa koiralle kaikki tehtävät ja kokonaisuudet, myös kisatilanteessa toimimista ja erilaisia häiriöitä ja houkutuksia tulisi harjoitella.

Miten sitten yksittäisistä tehtävistä päästään kokonaiseen kisasuoritukseen? Kun koira osaa yksittäiset tehtävät ja vähintään lyhyitä pätkiä seuraamista, voidaan alkaa osasuorituksia nivomaan kokonaiseksi suoritukseksi. Yhtenä olennaisena osana on ns. palkkaamattomuus eli sosiaalisella palkalla tekeminen. Palkkaamattomuus itsessään on huono termi, sillä palkattahan koira ei koskaan tee, jos ohjaaja on mukana ja kykenee millään tavoin koiraansa palkitsemaan sosiaalisesti. Kuitenkin pitkäkestoinen ilman välineellistä palkkaa tapahtuva työskentelykin täytyy koiralle opettaa.

Jos mietitään alokasluokan rataa, se sisältää 10–15 tehtävää lähdön ja maalin lisäksi. Kaikkien kylttien välissä on seuraamista ja suurimmalla osalla tehtävistä tarvitaan ainakin yhtä vihjesanaa, monilla tehtävillä useampia. Alokasluokan rata kestää karkeasti arvioiden keskimäärin kaksi minuuttia. Jos näitä lukuja mietitään koiran kannalta, pitäisi sen alokasluokassa kyetä työskentelemään pitkäjänteisesti muutaman minuutin ajan tehden tuona aikana useita eri tehtäviä ja toistoja häiriön alaisena, ehkä jopa täysin vieraassa ympäristössä. Opetamme koiralle esimerkiksi alokasluokan istu, 1 askel, seiso, 2 askelta, istu, 3 askelta, maahan -tehtävän osissa opettaen perusasennon, seuraamisen, seisomaan nousun ja maahanmenon ensin omina asioinaan ja sitten liittäen ne yhdeksi kokonaisuudeksi. Samalla tavalla osista pitäisi kasata myös kisasuoritus.

pitkäkestoinen ilman välineellistä palkkaa tapahtuva työskentely täytyy opettaa koiralle erikseen.

Rally-toko-kisat vaativat pitkäkestoista työskentelyä

Yksi osa kisasuoritusta on pitkäkestoinen työskentely ilman välineellistä palkkaa. Tätä voi helposti harjoitella vaikka kotona koiralle jo helpoilla ja tutuilla tehtävillä. Otetaan esimerkiksi käsikosketus. Pyydetään koiralta käsikosketusta uudestaan ja uudestaan, välillä kehuen ja vasta useamman toiston jälkeen välineellisesti palkaten. Näin voidaan kasvattaa helpolla ja tutulla tehtävällä koiran malttia, pitkäjänteisyyttä ja kykyä työskennellä. Vaikka tehtävien toistojen kokonaismäärä harjoittelussa kasvaa, tulee välillä palkkaa saada myös helposti muutaman toiston jälkeen. Pitkäjänteistä työskentelyä voi opettaa monilla muillakin tavoilla ja helposti omana harjoitteenaan.

Rally-toko -kisat lähtevät liikkeelle 
aina niin, että koira on ohjaajan vasemmalla puolella.
Lähtö suoritetaan aina kaikissa luokissa koira vasemmalla puolella. Kuva: N. Paananen

Jos kuitenkin haluaa harjoitella kokonaisia rally-tokoratoja tai viilata jo melko valmiin koiran suorituksia, suosittelen unohtamaan lähdön ja maalin. Ei kokonaan tietenkään, mutta toisinaan. Jos aina vain harjoitellaan kokonaisia ratoja ja palkka tulee radan loputtua, koira oppii herkästi siihen, että lähtö on tylsä ja lähdön jälkeen ei heti tule palkkaa, joten miksi radan alkupäässä kannattaisi tehdä yhtään mitään.

Toisena vaihtoehtona saattaa olla, että radan alkupäässä palkan odotusarvo on suuri, mutta radan edetessä ei niinkään, jolloin kisatilanteessa koira pettyy huomatessaan, että palkkaa ei radan alkupäässä tullut. Kun koira on tottunut, ettei sitä tule kesken radankaan, sen motivaatio laskee. Harjoitellessa olisi siis syytä laittaa merkille, että kaikki hetket radalla ovat mahdollisia hetkiä saada palkkaa.

Yhtenä hyvänä harjoituksena on radan tekeminen looppina eli tehdään sellainen rata, jossa ei ole lähtöä ja maalia, vaan rata jatkuu käännösten ja muiden tehtävien ansiosta loputtomiin. Rata aloitetaan jostain kohtaa ja päätetään johonkin kohtaan. Tällöin on helppo tehdä juuri niin pitkää tai lyhyttä pätkää, kuin minkäkin harjoituksen kannalta on hedelmällistä. Tällaisella radalla on myös helppo tehdä ylipitkää rataa eli alokasluokan koiralla vaikka 16–20 tehtävän rataa. Kun koiralta onnistuu helposti omaa kisaluokkaa pidemmät radat, se suoriutuu kisatilanteessa lyhyemmästä radasta leikiten.

ohjaajan täytyy odottaa tuomarilta lähtölupa.

Lähdön ja maalin harjoittelu

Lähtöä ja maaliakin kannattaa treenata. Lähdössä on muutamia haasteita, joihin olisi vähintäänkin ajatuksen tasolla hyvä paneutua. Ja jos jokin niistä voi olla koiralle haasteellinen, niin silloinhan se täytyy ottaa treenilistalle.

Ensinnäkin lähdössä tulee usein radan pisin perusasento, kun ohjaajan täytyy odottaa tuomarilta lähtölupaa. Tässä kohtaa koiran pitäisi malttaa istua rauhassa perusasennossa vaihtamatta asentoa tai tarjoamatta muuta toimintaa ohjaajalle. Häiriönä on myös tuomari, joka on kehässä tai sen lähettyvillä ja puhuttelee ohjaajaa. Ohjaaja voi itse kertoa olevansa valmis sanallisesti tai selkeällä eleellä, kuten nyökkäämällä. Joka tapauksessa on varmistuttava siitä, että koira ei reagoi tuomarin puheeseen tai ohjaajan toimintaan ennen kuin ohjaaja oikeasti antaa sille seuraamisvihjeen, jolla lähdetään liikkeelle. Maalin kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei kisatilanteessa jännitys aiheuta suotta maaliin kiiruhtamista ja tämän takia erinäisiä muita virheitä.

Rally-toko-kisat jännittävät: jokohan sitä uskaltaisi kisaamaan?

Kun ohjaaja on tutustunut sääntöihin ja suoritusohjeisiin, opettanut kylttitehtävät koiralle, nivonut ne sujuvaksi ratasuoritukseksi ja harjoitellut koiran kanssa kaikkia mahdollisia häiriöitä, on aika suunnata katseet kohti kisakenttiä. Kaikki rally-tokon kisat löytyvät Virkusta. Kisatiedoista löytyvät ohjeet kisapaikan varaamiseen ja ilmoittautumiseen. Tyypillisesti kisapaikka varataan järjestäjältä ensin sähköpostilla, minkä jälkeen kilpailijoille lähetetään salasana Virkkuun ja viralliseen ilmoittautumiseen.

Järjestäjä lähettää kilpailijoille kisakirjeet etukäteen sähköpostilla. Kisakirjeestä selviää käytännön asioita, kuten moneltako viimeistään pitää olla kisapaikalla. Jokainen kilpailija tarvitsee kisakirjan, jonka voi ostaa kisapaikalta tai hankkia etukäteen. Järjestäjä voi lähettää lähtölistat osallistujille etukäteen, mutta ratapiirrustukset ovat aina nähtävillä vasta kisapaikalla.

Kisakirja on keltainen kilpailulupakirja, johon merkitään koiran tiedot.
Kisakirjaan merkitään koiran tiedot, kuten tunnistusmerkintä ja säkäluokka. Ensimmäisissä kisoissa tuomari varmentaa kisakirjan. Kuva: S. Töttölä

Ratapiirrokset, kisakirjeet ja rataantutustuminen

Kisapäivän aamuna kilpailijan on hyvä olla kisapaikalla ajoissa, mutta viimeistään kuitenkin järjestäjän ilmoittamana kellonaikana. Kisapaikalla ohjaaja käy ilmoittautumassa järjestäjälle. Tässä yhteydessä koiran rekisteri- ja rokotustodistus tulee esittää järjestäjälle. Ennen kilpailua tuomari varmentaa ensikertalaisten koirien kilpailukirjat. Tässä yhteydessä on aina tunnistusmerkinnän tarkistus ja säkäluokan mittaus. Vaikka hyppy tulee rally-tokossa vasta avoimessa luokassa, niin kaikkien koirien hyppyluokka merkitään kisakirjaan varmennuksen yhteydessä.

Tuomari tuo ratapiirrokset nähtäväksi kisapaikalle. Niitä ei koskaan jaeta järjestävän seuran koirakoille etukäteen, vaikka järjestävän seuran koirakoilla saattaa olla etuoikeus ilmoittautua kisoihin. Ratapiirrosten lisäksi kisapaikalla on nähtävillä myös lähtölistat riippumatta siitä, vaikka ne olisi lähetetty sähköpostilla etukäteen. Lähtölistojen kanssa kannattaa olla tarkkana ja luottaa järjestäjän kisapaikalle toimittamaan lähtölistaan, sillä niihin on saattanut tulla muutoksia vielä sen jälkeen, kun ne on lähetetty kisaajille.

kisakirjojen varmentamisen yhteydessä on aina tunnistusmerkinnän tarkistus ja säkäluokan mittaus.

Kisakirjeessä on ilmoitettu kunkin luokan rataantutustumisaika. Rataantutustumisessa ohjaajat pääsevät tuomarin kanssa kiertämään radan läpi, laskemaan tarvittaessa askelmerkkinsä ja kysymään tuomarilta mieltään askarruttavia asioita radasta. Tämä on nimenomaan se hetki, kun kisaajan pitää kysyä kysymyksensä – myöhemmin tuomari ei enää voi vastata kilpailijalle.

Tuomari käy rataantutustumisessa radan läpi kisaajien kanssa ja neuvoo tarvittaessa uusimiseen, arvosteluun tai muuhun liittyvissä asioissa. Rataantutustuminen kestää 15 minuuttia ja se on aina ilman koiria. Tämän jälkeen kilpailu alkaa heti ja lähtölistan mukaisella ensimmäisellä koirakolla on muutama minuutti aikaa valmistautua omaan suoritukseensa.

Rally-toko-kisat sisältävät erilaisia tehtäviä, kuten kahdeksikkoja.
Kahdeksikon suorituksessa kartioiden välissä käydään kolme kertaa. Kuva: S. Töttölä.

Kisasuoritus käytännössä

Järjestäjä voi määrätä – erityisesti hallikisoissa – sen, montako koirakkoa hallissa saa olla valmistautumassa omaan suoritukseensa kerrallaan. Tätä ohjetta noudattaen omaan vuoroon kannatta valmistautua ajoissa ja pitää huoli, että on lähtöalueen lähettyvillä kisakelpoisissa varusteissa oikeaan aikaan. Monissa kisoissa on joku järjestävän seuran henkilö sisäänheittäjänä radalle, mutta kisaajan on silti itse huolehdittava siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Rally-toko-kisat alkavat niin, että koirakko saapuu kehään omalla vuorollaan ja ottaa perusasennon lähtökyltillä. Tuomari kysyy ohjaajalta, ovatko he valmiita aloittamaan. Kun ohjaaja on valmis ja koira edelleen istuu perusasennossa, ohjaaja antaa myöntävän merkin. Tämä voi olla suullinen “kyllä/valmis”, nyökkäys tai muu selkeä merkki, josta tuomari tietää, että koirakko on valmis. Tämän jälkeen tuomari vielä antaa koirakolle luvan aloittaa. Tätä lähtölupaa täytyy muistaa odottaa, muuten suoritus valitettavasti hylätään. Mikäli näin kävisi, koirakko voi silti suorittaa radan loppuun, mutta arvostelua ja tulosta he eivät tule radalta saamaan.

Suoritusten jälkeen tulokset tyypillisesti tulevat kisaajien nähtäville esimerkiksi lähtölistojen yhteyteen. Kun luokka on päättynyt ja tuomari on saanut kaikkien tulokset varmennettua kisakirjoihin, on aika jakaa palkinnot. Jokainen kilpailija saa kisakirjansa ja arvostelulomakkeensa itselleen. Tulosten perusteella kolme parasta koirakkoa palkitaan. Lisäksi tuomari voi halutessaan jakaa tuomaripalkinnon (TP) sellaiselle koirakolle, jonka tekemistä hän haluaa kannustaa, riippumatta kyseisen koirakon kisamenestyksestä.

Rally-toko-kisat ja lajin perusteet on nyt käsitelty tämän artikkelisarjan osalta. Kiitos, että perehdyit lajin saloihin artikkeliemme avulla! Jatkossa löydät lisää vinkkejä ja ohjeita kisatilanteisiin SporttiRakin Instagramista @sporttirakki sekä hashtagin #sporttirakkirallyilee alta.


MAINOS

Kommentoi

Kirjoita kommentti
Kirjoita nimesi tähän